Ensimmäinen Raamatussa nimeltä mainittu Assyrian mahtava kuningas (jonka nimestä käytetään myös muotoa Tilgat-Pilneser). Vaikka jotkut katsovat Tiglat-Pileser III:n olleen kuninkaallista syntyperää ja toiset taas luokittelevat hänet vallananastajaksi, niin todellisuudessa hänen taustaansa ja hänen kuninkaaksi nousemisensa tapaa ei tiedetä. Hänen hallituskaudelleen oli kuitenkin ominaista uudelleen organisointi, laajentuminen ja voimakkuus, jotka kohottivat Assyrian maailmanvallan uusiin korkeuksiin. Hänen katsotaan olleen ensimmäinen Assyrian kuningas, joka ryhtyi määrätietoisiin valloitettujen kansojen joukkosiirtoihin. Kerrotaan, että valloitettujen maiden sisällä siirrettiin väkisin peräti 154000 ihmistä yhden vuoden aikana. Tällaisen kovan politiikan tarkoitus oli selvästikin murtaa kansallisten ryhmien henki ja heikentää kaikkia yhteisyrityksiä Assyrian ikeen katkaisemiseksi tai eliminoida ne kokonaan.

Tämä kuningas mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran nimellä ”Pul” (2Ku 15:19). 1. Aikakirjan 5:26:ssa sanotaan myös, että ”Jumala herätti Assyrian kuninkaan Pulin hengen, niin, Assyrian kuninkaan Tilgat-Pilneserin hengen, niin että hän vei pakkosiirtolaisuuteen” joihinkin Israelin heimoihin kuuluvia. Vanhat maalliset lähteet käyttävät molempia nimiä samasta henkilöstä: nimi ”Pulu” esiintyy ns. Babylonialaisessa kuningasluettelo A:ssa, kun taas ”Synkronistisessa kronikassa” mainitaan ”Tukultiapilešarra” (Tiglat-Pileser) (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 272, 273). Lisäksi on huomionarvoista, että em. raamatunkohdassa käytetään hepreassa verbiä ”vei” yksikössä eikä monikossa. Yleisesti ajatellaan, että ”Pul” oli tuon kuninkaan oma nimi ja että hän otti itselleen nimen ”Tiglat-Pileser” (erään kuuluisan, aiemmin hallinneen Assyrian kuninkaan nimi) noustessaan valtaistuimelle.

Vaikuttaa siltä, että Tiglat-Pileser III keskittyi hallituskautensa alkupuolella vahvistamaan valtakuntansa rajoja etelässä, idässä ja pohjoisessa. Pian Assyrian suuri, uhkaava varjo nousi kuitenkin myös sen länsipuolella sijaitsevien Syyrian ja Palestiinan ylle.

Assyrialaisissa teksteissä mainitaan huomiota herättävästi Ia-ú-da-a-an (Juudan) kuningas Azrijau erään Tiglat-Pileser III:n Syyriaan tekemän sotaretken yhteydessä (Ancient Near Eastern Texts, s. 282, 283). Tämä näyttäisi viittaavan Juudan kuninkaaseen Asarjaan, joka tunnetaan paremmin nimellä Ussia (829–778 eaa.), mutta siitä ei olla yksimielisiä, koska joidenkuiden mielestä myös Syyrian pientä Samʼal-nimistä valtakuntaa sanottiin toisinaan Juudaksi. Ei ole kovinkaan todennäköistä, että tuollaisella pakanakuninkaalla olisi ollut nimi, johon sisältyy nimi Jah (lyhentymä Jehovasta), ja että hän olisi elänyt yhtä aikaa samannimisen Juudan kuninkaan kanssa; Raamatussa ei kuitenkaan mainita Tiglat-Pileser III:ta Asarjan (Ussian) yhteydessä, ja assyrialaiset asiakirjat ovat varsin turmeltuneita.

Israelin kuninkaan Menahemin hallituskaudella (n. 790–781 eaa.) Tiglat-Pileser III (Pul) eteni Palestiinaan, ja Menahem pyrki tuon assyrialaisen  suosioon maksamalla hänelle pakkoverona ”tuhat talenttia hopeaa” (nykyrahassa 6606000 dollaria). Tilapäisesti leppynyt Tiglat-Pileser veti joukkonsa pois. (2Ku 15:19, 20.) Assyrialaisissa asiakirjoissa mainitaan Me-ni-hi-im-me (Menahem) Tiglat-Pileserin verovelvollisena Damaskoksen Resonin (Resin) ja Tyroksen Hiramin ohella.

Myöhemmin, Juudan kuninkaan Ahasin päivinä (761–746 eaa.), Israelin kuningas Pekah liittoutui Damaskoksen kuninkaan Resinin kanssa ja hyökkäsi Juudaan (2Ku 16:5, 6; Jes 7:1, 2). Vaikka profeetta Jesaja vakuutti kuningas Ahasille, että nuo kaksi liittoutunutta valtakuntaa pyyhkäistäisiin lyhyessä ajassa pois näyttämöltä, tuo kuningas päätti lähettää Tiglat-Pileserille lahjuksen, jotta tämä tulisi hänen avukseen (2Ku 16:7, 8; Jes 7:7–16; 8:9–13). Eräässä assyrialaisessa kirjoituksessa kuvaillaan pakkoveroa, jota Juudan kuningas Ia-u-ha-zi (Jehoahas eli Ahas) ja muut tuon alueen kuninkaat maksoivat, seuraavasti: ”Kultaa, hopeaa, tinaa, rautaa, antimonia, pellavavaatteita monivärisine koristeineen, heidän oman (käsityöelinkeinonsa) vaatteita (jotka oli tehty) tumman purppuranpunaisesta villasta . . . kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä, olivatpa ne meren tai mantereen tuotteita, heidän alueittensa (valio)tuotteita, (heidän) kuninkaitten(sa) aarteita, hevosia, muuleja (jotka oli koulittu kantamaan) iestä.” (Ancient Near Eastern Texts s. 282.) Tuo aggressiivinen assyrialainen reagoi Ahasin pyyntöön siten, että hän tunkeutui Israeliin, valloitti useita sen pohjoisosan kaupunkeja ja tallasi jalkoihinsa Gileadin, Galilean ja Naftalin alueet, joista hän vei monia pakkosiirtolaisuuteen (2Ku 15:29; 1Ai 5:6, 26). Assyrian joukot hyökkäsivät Damaskokseen ja kukistivat sen, ja sen kuningas Resin surmattiin. Juuri Damaskoksessa Tiglat-Pileser III otti vastaan Juudan kuninkaan Ahasin, joka tuli ilmaisemaan Assyrialle joko kiitollisuutensa tai alistumisensa. (2Ku 16:9–12.)

Jesaja oli henkeytetty ennustamaan, että Jehova käyttäisi Assyrian kuningasta kuin ”palkattua partaveistä” Juudan valtakunnan ’ajamiseen’ (Jes 7:17, 20). Riippumatta siitä, tarkoittiko ”palkattu partaveitsi” nimenomaan Tiglat-Pileser III:ta, jonka Ahas lahjoi, vai ei, Raamatussa osoitetaan, että hän aiheutti tuolle Juudan kuninkaalle suurta ahdinkoa ja että Ahasin lahjuksesta ”ei ollut hänelle apua” (2Ai 28:20, 21). Tämä on saattanut olla alkua sille ’tulvalle’, joka kuvasi Assyrian tunkeutumista Juudaan ja jonka oli määrä ’ulottua tuon valtakunnan kaulaan saakka’, niin kuin selvästi tapahtui Hiskian aikana (Jes 8:5–8; 2Ku 18:13, 14).

Tiglat-Pileser III sanoo kirjoituksissaan Israelin pohjoisesta valtakunnasta: ”He kukistivat kuninkaansa Pekahin (Pa-qa-ha), ja minä asetin Hosean (A-ú-si-ʼ) heille kuninkaaksi. Sain heiltä 10 talenttia kultaa [3853500 dollaria], 1000(?) talenttia hopeaa [6606000 dollaria] heidän pakkoveronaan ja vein heidät Assyriaan.” (Ancient Near Eastern Texts s. 284.) Näin ollen tuo Assyrian kuningas ottaa kunnian siitä, että Hosea anasti Israelin kuninkuuden juoniteltuaan edeltäjänsä Pekahin salamurhan (n. 758 eaa.) (2Ku 15:30).

Muinaisten assyrialaisten muistiinmerkintöjen mukaan Tiglat-Pileser III hallitsi 18 vuotta. Raamatun mainintojen mukaan hänen kuninkuutensa näyttää kuitenkin kestäneen kauemmin, sillä häneen viitataan Menahemin ajasta aina Hosean aikaan asti. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei kuitenkaan ole kaikkia yksityiskohtia, joita tarvittaisiin, jotta voitaisiin ehdottoman varmasti sanoa, että assyrialaiset asiakirjat ovat tässä tapauksessa väärässä. Tämä johtuu useista seikoista: On hiukan epävarmaa, millä tavoin israelilaiskuninkaiden hallituskaudet tulisi sovittaa ajanlaskuun. Lisäksi on huomionarvoista, että ajanjakso, joka edelsi aikaa, jolloin Tiglat-Pileserin hallituskauden katsotaan yleisesti alkaneen, on muinaisissa asiakirjoissa suhteellisen hämärä ja sen arvellaan olleen melkoista laskukautta assyrialaisille. Ranskalainen tutkija Georges Roux sanookin kirjassaan Ancient Iraq (1964, s. 251), että ”kolmekymmentäkuusi vuotta – – Assyria oli lähes halvaantunut”. Sama kirjoittaja sanoo puolestaan Assurnirari V:stä, jota pidetään Tiglat-Pileser III:n edeltäjänä: ”Hän uskalsi tuskin lähteä palatsistaan, ja todennäköisesti hänet tapettiin vallankumouksessa, joka puhkesi Kalhussa ja nosti valtaistuimelle hänen nuoremman veljensä [?] Tiglat-Pileser III:n.” Tämän valossa näyttää täysin mahdolliselta, että Tiglat-Pileser on saattanut käyttää kuninkaanvaltaa kauemmin kuin yleensä ajatellaan, kenties jopa hallitsijakumppanina.

Toisen aikakirjan 28:16:ssa Ahasin sanotaan lähettäneen ”Assyrian kuninkaille viestin, jotta he olisivat auttaneet häntä”. Vaikka heprealaisessa masoreettisessa tekstissä oleva monikkomuoto ”kuninkaille” onkin Septuagintassa ja muissa vanhoissa käsikirjoituksissa yksikössä (”kuninkaalle”), jotkin nykyiset käännökset  kannattavat heprean monikkoa (KR-38, UM, JP). Joidenkin tutkijoiden mielestä monikko viittaa tässä pelkästään siihen majesteettiuteen ja suuruuteen, jonka katsottiin kuuluvan jollekulle nimenomaiselle kuninkaalle (Tiglat-Pileser III:lle) ”kuninkaiden kuninkaana”. Huomiota kiinnitetään kuitenkin myös tuon Assyrian kuninkaan kerskailevaan väitteeseen, joka on kirjoitettu Jesajan 10:8:aan: ”Eivätkö ruhtinaani ole samalla kuninkaita?” Näin ollen ilmaus ”Assyrian kuningas Pul” (2Ku 15:19) voi tarkoittaa myös sitä, että hän oli jonkin Assyrian maakunnan hallitsija, ennen kuin hänestä tuli koko valtakunnan hallitsija.

Tiglat-Pileser III:n kuoltua hänen seuraajakseen tuli Salmanassar V. Kuningas Tiglat-Pileseristä tiedettäisiin ehkä enemmän yksityiskohtia, jollei vielä myöhäisempi kuningas Assarhaddon olisi käskenyt turmella hänen kirjoituksiaan, mikä oli harvinainen, muualla Assyrian historiassa tuntematon loukkaus.