Tavallisesti päärynän tai alassuin olevan kupin muotoinen metallikello, josta lähtee lyötäessä kuuluva, soinnukas ääni.

Raamatussa tiu’ut mainitaan ensimmäisen kerran tabernaakkelipalveluksen yhteydessä 2. Mooseksen kirjassa, jossa heprealaista sanaa pa·ʽamōnʹ käytetään seitsemän kertaa. Ylimmäisen papin sinisen vaatteen helmaan kiinnitettiin kultaisia tiukuja vuorotellen sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmosiininpunaisesta materiaalista tehtyjen granaattiomenien kanssa. (2Mo 28:33–35; 39:25, 26.)

Sakarjan 14:20:ssä käytetään hevosten valjaisiin kiinnitetyistä kulkusista heprealaista sanaa metsil·lahʹ. Se tulee juuresta, joka merkitsee ’soida’ (1Sa 3:11). Hevosten kulkusiin piti kaivertaa sanat ”pyhyys kuuluu Jehovalle”; nämä samat sanat olivat myös Israelin ylimmäisen papin turbaaniin kiinnitetyssä ”kiiltävässä levyssä”, mikä osoitti, että tietoisuuden Jehovan pyhyydestä tuli näkyä kaikessa (2Mo 39:30, 31; vrt. Sak 14:21).