Jotta laeilla, käskyillä ja määräyksillä olisi vaikutusta ja merkitystä, ne täytyy saattaa laillisesti voimaan. Tuomion täytäntöönpano liittyy tavallisesti lain rikkomisesta säädettyjen rangaistusten, varsinkin kuolemanrangaistuksen, voimaan saattamiseen. Korkeimmalla lailla ei ole ainoastaan Lainsäätäjää vaan myös Toimeenpanija: ”Jehova on Tuomarimme, Jehova on Lainantajamme, Jehova on Kuninkaamme.” ”Yksi on lainsäätäjä ja tuomari.” (Jes 33:22; Ja 4:12.) Jehova itse on siis tuomion ja koston täytäntöönpanija lakinsa rikkojille (2Mo 12:12; 5Mo 10:17, 18; Hes 25:11–17; 2Te 1:6–9; Ju 14, 15).

Jehova antoi täytäntöönpanovaltaa myös muille. Hän sanoo esimerkiksi: ”Minä vaadin takaisin  teidän sielunne veren. – – ihmisen sielun minä vaadin takaisin – – hänen jokaisen veljensä kädestä. Joka vuodattaa ihmisen veren, hänen oman verensä ihminen vuodattaa, sillä Jumala teki ihmisen kuvakseen.” (1Mo 9:5, 6.) ”Verenkostajalla” oli joitakin tähän liittyviä tuomion täytäntöönpanijan velvollisuuksia (4Mo 35:19). (Ks. VERENKOSTAJA.) Joissakin olosuhteissa tuomion täytäntöönpanijan valta annettiin Israelin papeille (4Mo 5:15–31) tai koko seurakunnalle, jolloin silminnäkijät ottivat johdon rikollisen teloittamisessa (3Mo 24:14–16; 5Mo 17:2–7). Myös tuomareilla ja kuninkailla tai joillakuilla heidän nimittämillään oli tuomion täytäntöönpanovaltaa (Tu 8:20, 21; 2Sa 1:15; 1Ai 14:16; 2Ku 9:6–9; 10:24–28; Jer 21:12; 22:3).

Hallitsijoilla oli muinoin ympärillään luotettavia henkivartijoita, joille voitiin uskoa isäntänsä määräysten täytäntöönpano. Esimerkiksi Potifar oli tällaisessa asemassa (1Mo 37:36; 41:12). Yksi Herodeksen henkivartijoista mestasi Johannes Kastajan (Mr 6:27).

Kuolemanrangaistus pantiin Israelissa täytäntöön joko kivittämällä tai miekalla (3Mo 20:2; 2Sa 1:15). Jehovan messiaaninen Kuningas, Herra Jeesus Kristus, ja hänen uskolliset taivaalliset toverinsa ovat laillisia tuomion täytäntöönpanijoita, jotka ovat saaneet valtuutensa ”kaiken maan Tuomarilta” (1Mo 18:25; Ps 149:6–9; Il 12:7–9; 19:11–16; 20:1–3).