Raamatussa sana ”tyhmä” ei tarkoita ihmistä, jolta puuttuu henkisiä kykyjä, vaan se tarkoittaa tavallisesti sellaista, joka ylenkatsoo järkeä ja toimii moraalisesti tunteettomalla tavalla Jumalan vanhurskaiden normien vastaisesti. Tällainen merkitys on heprean sanoilla kesilʹ (’typerä’; San 1:22), ʼewilʹ (”tyhmä”; San 12:15), na·valʹ (”mieletön”; San 17:7) ja lets (”pilkkaaja”; San 13:1). Kreikan sana aʹfrōn merkitsee ’järjetöntä’ (Lu 12:20), a·noʹē·tos ’ymmärtämätöntä’ (Ga 3:1) ja mō·rosʹ ’tyhmää’ (Mt 23:17; 25:2).

Tyhmän ihmisen toimintatapaa valaisee Nabal-nimisen miehen menettely (1Sa 25) samoin kuin sellaisten ihmisten menettely, jotka tuntevat tosi Jumalan mutta palvovat silti luomuksia (Ro 1:20–25). Jesaja sanoi, että tyhmä eli mieletön puhuu ”pelkkää mielettömyyttä, ja hänen sydämensäkin menettelee vahingollisesti toimiakseen luopumuksessa ja puhuakseen Jehovaa vastaan mitä sattuu, antaakseen nälkäisen sielun kulkea tyhjänä, ja janoisenkin hän antaa kulkea vailla juomaa” (Jes 32:6). Tyhmyri halveksii viisautta ja kuria (San 1:7). Sen sijaan että tyhmä kuuntelisi neuvoja, hän jatkaa kulkemista tiellä, joka on ”oikea hänen omissa silmissään” (San 12:15). Hän loukkaantuu herkästi ja sortuu kiistelemään (Sr 7:9; San 20:3). Hän sanoo sydämessään (hänen tekonsa puhuvat selvempää kieltä kuin hänen huulensa): ”Ei ole Jehovaa.” (Ps 14:1.)

Koska kirjanoppineet ja fariseukset olivat vääristäneet totuuden ihmistekoisilla perinteillä ja toimineet ulkokultaisesti, Jeesus Kristus nimitti heitä aiheellisesti ”tyhmiksi ja sokeiksi” eli sellaisiksi, joilta puuttuu viisautta ja jotka ovat moraalisesti kelvottomia. Lisäksi Jeesus esitti toteamuksensa paikkansapitävyyden tueksi havaintoesimerkkejä heidän tarkkanäköisyyden puutteestaan. (Mt 23:15–22; 15:3.) Jos joku nimittäisi väärin veljeään ”halveksittavaksi typerykseksi” ja tuomitsisi veljensä moraalisesti kelvottomaksi, hän ansaitsisi Gehennan (Mt 5:22; Ro 14:10–12; Mt 7:1, 2).

Tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle, ja rikas mies, jonka maa tuotti hyvin ja joka suunnitteli siksi laajentavansa varastotilojaan ja sitten todella nauttivansa elämästä, ovat esimerkkejä niistä erinomaisista kuvauksista, joita Jeesus otti jokapäiväisestä elämästä ja jotka  korostavat sitä, miten tyhmää on laiminlyödä hengellisiä asioita ja jäädä siten vaille todellisia siunauksia. Lisäksi on tyhmää olla ’pysymättä valveilla’ hengellisesti, mikä tulee korostetusti esille Jeesuksen kuvauksessa viidestä tyhmästä neitsyestä, jotka eivät ottaneet mukaansa öljyä lamppujaan varten lähtiessään sulhasta vastaan. (Mt 7:24–27; Lu 12:16–21; Mt 25:1–13.)

Jotta ihminen voisi tulla todella viisaaksi, hänen täytyy tulla tyhmäksi maailman silmissä, ”sillä tämän maailman viisaus on tyhmyyttä Jumalan edessä”. Jehova ei ole valinnut edustajikseen maailmallisesti viisaita, vaan ne joita halveksitaan tietämättöminä, tyhminä. Tästä syystä tämän maailman tyhmyys on tullut entistä ilmeisemmäksi. Lisäksi tämä poistaa suositussa asemassa olevilta kaikki ylpeilyn syyt. Kaikki kunnia menee sen sijaan aivan oikein viisauden Lähteelle, Jehovalle. (1Ko 3:18, 19; 1:18–31.)

Jos tyhmälle vastaa ”hänen tyhmyytensä mukaan” siinä mielessä, että turvautuu hänen alhaisiin todistelumenetelmiinsä, asettuu samalle tasolle tyhmän epäterveiden järkeilyjen tai keinojen kanssa. Jotta emme tulisi tyhmän kaltaiseksi tässä suhteessa, sananlasku neuvoo meitä: ”Älä vastaa typerälle hänen tyhmyytensä mukaan.” Toisaalta Sananlaskujen 26:4, 5 osoittaa, että voi olla hyödyllistä vastata hänelle ”hänen tyhmyytensä mukaan” siinä mielessä, että erittelee hänen väitteitään, paljastaa niiden naurettavuuden ja osoittaa, että hänen omat argumenttinsa johtavat aivan erilaisiin päätelmiin kuin ne, joita hän on tehnyt.