Naispuolinen jälkeläinen; hepreaksi bat ja kreikaksi thy·gaʹtēr (1Mo 5:4; Mt 14:6; Ap 21:9). Tyttärien syntyminen huonekuntaan ei ollut Raamatun aikoina yhtä suuri tapaus kuin poikien maailmaantulo; heidän asemansa ei ollut yhtä kunniakas kuin poikien asema, eikä heidän nimiään ole monestikaan merkitty muistiin (1Ai 2:34, 35). Silti useimmat vanhemmat rakastivat kovasti tyttäriään ja valvoivat heidän etujaan. Jeesus paransi erään foinikialaisen naisen tyttären ja herätti Jairoksen tyttären kuolleista tyttöjen murheellisten vanhempien puhuttua lastensa puolesta (Mt 15:22–28; Lu 8:41, 42, 49–56).

Patriarkaalisessa yhteiskunnassa tyttärillä oli tiettyjä oikeuksia, vastuita ja myös rajoituksia. Heille määrättiin erilaisia askareita. Pappien tyttäret saivat syödä papeille kuuluvia uhriosuuksia. (1Mo 24:16, 19, 20; 29:6–9; 3Mo 10:14.) Tytär oli isänsä omaisuutta, kunnes isä antoi hänet avioon (Jos 15:16, 17; 1Sa 18:17, 19, 27), ja näin ollen häntä saatettiin käyttää jopa panttina tai hänet voitiin myydä orjaksi, joskaan ei vierasmaalaiselle (2Mo 21:7–10; Ne 5:2–5). Niin kauan kuin tytär oli naimaton, hänen isänsä saattoi mitätöidä hänen juhlalliset lupauksensa (4Mo 30:3–5). Lain mukaan isä ei saanut tehdä tyttärestään porttoa, ja jos tytär raiskattiin, isä saattoi vaatia vahingonkorvausta (2Mo 22:16, 17; 3Mo 19:29; 5Mo 22:28, 29). Joissakin tapauksissa isät suojelivat vieraitaan tarjoamalla neitsyttyttäriään paheellisille väkijoukoille (1Mo 19:6–8; Tu 19:22–24). Joskus tyttärille annettiin perintö veljiensä ohella, mutta kun Selofhad kuoli pojattomana, hänen viisi tytärtään saivat koko esi-isiensä perinnön sillä ehdolla, että he menisivät naimisiin Manassen poikien kanssa, jolloin omaisuus pysyisi samassa heimossa (4Mo 36:1–12;  Jos 15:19; Job 42:15). Eronnut tai leskeksi jäänyt tytär saattoi palata isänsä huonekuntaan (1Mo 38:11; 3Mo 22:13).

Tarkoitetaanko sanalla ”tytär” aina suoranaista naispuolista jälkeläistä?

Sanaa ”tytär” käytettiin suoranaisten jälkeläisten lisäksi muistakin sukulaisista. Joissakin tapauksissa sana tarkoitti esimerkiksi sisarta (1Mo 34:8, 17), ottotyttöä (Est 2:7, 15), miniää (Tu 12:9; Ru 1:11–13), pojan- tai tyttärentytärtä (1Ku 15:2, 10:ssä Mo ja UM kääntävät ’tytärtä’ merkitsevän heprealaisen sanan bat ”tyttärentyttäreksi”; ks. 2Ai 13:1, 2) tai jälkeläistä (1Mo 27:46; Lu 1:5; 13:16).

Varsinaisten sukulaisten lisäksi sanaa ”tytär” käytettiin naisista yleensä (1Mo 6:2, 4; 30:13; San 31:29), jonkin tietyn maan, kansan tai kaupungin naisista (1Mo 24:37; Tu 11:40; 21:21) ja väärien jumalien naispuolisista palvojista (Mal 2:11). Valta-asemassa oleva tai nuorta naista puhutteleva vanhempi ihminen ilmaisi tuolla sanalla yleensä ystävällisyyttä (Ru 3:10, 11; Mr 5:34). Joitakin sanan bat muotoja käytetään myös silloin, kun puhutaan puun ’oksista’ (1Mo 49:22) ja jonkin suuren kaupungin ”tytärkaupungeista” (4Mo 21:25; Jos 17:11; Jer 49:2). Sana ”tytär” esiintyy Raamatussa monissa eri merkityksissään yli 600 kertaa.