Suuremman kaupungin läheisyydessä olevia pikkukaupunkeja. Jonkin alueen pääkaupunki tai tärkein kaupunki oli metropoli (kirjm. ’äitikaupunki’), emäkaupunki. Esimerkiksi 1. Aikakirjan 18:1:ssä puhutaan ”Gatista ja sen tytärkaupungeista” (kirjm. ”Gatista ja hänen tyttäristään”). Tyrosta sanotaan Sidonin ”tyttäreksi”; Sidon oli ilmeisesti vanhempi kaupunki kuin Tyros, joka oli nähtävästi ollut alun perin Sidonin siirtokunta (Jes 23:8, 12; 1Mo 10:19; Jos 11:8). Juudan kaupungit olivat Jerusalemin tytärkaupunkeja (Ps 48:11; 97:8; Va 3:51). Muita emäkaupunkeja, joilla oli tytärkaupunkeja, olivat Samaria ja Sodoma (Hes 16:53), Ammonin Rabba (Jer 49:3), Kenat (4Mo 32:42), Ekron (Jos 15:45), Asdod ja Gaza (Jos 15:47), Bet-Sean, Jibleam, Dor, En-Dor, Taanak sekä Megiddo (Jos 17:11).

Tytärkaupungit olivat joko saaneet alkunsa emäkaupungista, tai ne olivat poliittisesti, taloudellisesti ja toisinaan uskonnollisestikin riippuvaisia siitä. Joissakin tapauksissa tytärkaupungeissa ei ollut muureja tai niitä ei ollut kovin hyvin linnoitettu, joten piiritysten aikana niiden asukkaat etsivät turvaa emäkaupungista (Jer 4:5; 8:14).

Muinaisella Jerusalemin kaupungilla, Juudan tytärkaupunkien ”äidillä”, kuvataan symbolisesti ”taivaallista Jerusalemia”, Jeesuksen Kristuksen hallitsemaa Jehovan messiaanista valtakuntaa, jonka suojiin vanhurskautta etsivät pääsevät turvaan silloin kun on ”Jehovan päivä kaikkia kansakuntia vastaan” (Hpr 12:22, 28; Ob 15, 17; Ps 48:11–13; Jl 2:32).

Ilmestyksen 17. luvussa Suuren Babylonin kuvaillaan olevan kuin porttonainen ja kuin kaupunki, jolla on tyttäriä. Tyttäret ovat äitijärjestöstä alkunsa saaneita järjestöjä. Ne ovat riippuvaisia siitä, ja siksi ne tuhoutuvat sen kanssa. (Ks. KAUPUNKI.)