Kun Salomon hallituskaudella rakennettiin temppeli, aiemmin tabernaakkelissa käytössä ollut siirrettävä kupariallas korvattiin ”valetulla merellä” (2Mo 30:17–21; 1Ku 7:23, 40, 44). Sen valmisti heprealais-foinikialainen Hiram, ja sitä sanottiin ”mereksi” ilmeisesti siksi, että siihen mahtui paljon vettä. Tämä allas – joka sekin oli kuparia – oli ”kymmenen kyynärää [4,5 m] toisesta reunastaan toiseen reunaansa, pyöreä ympäriinsä, ja sen korkeus oli viisi kyynärää [n. 2,2 m], ja sen ympäröimiseen tarvittiin kolmenkymmenen kyynärän [13,4 m] nuora” (1Ku 7:23).

Ympärysmitta. 30 kyynärän ympärysmitta on ilmeisesti pyöreä luku, sillä täsmällinen mitta olisi 31,4 kyynärää. Christopher Wordsworth lainaa tässä yhteydessä erästä Rennietä, joka esitti seuraavanlaisen kiinnostavan havainnon: ”Arkhimedeen aikaan [200-luvulle eaa.] asti ympyrän kehä mitattiin aina suorina viivoina säteellä, ja Hiram ilmoitti luonnollisesti meren ympärysmitaksi 30 kyynärää, koska hän mittasi sen silloisen yleisen käytännön mukaan sen viisi kyynärää pitkällä säteellä eli halkaisijan puolikkaalla, joka kuusi kertaa kehän eli ’reunan’ ympäri mitattuna antoi tulokseksi mainitut 30 kyynärää. Jakeen tarkoitus oli ilmeisesti vain esittää meren mittasuhteet tavallisella kielellä, jota kaikki ymmärsivät, ja kehä mitattiin tavalla, jolla tuohon aikaan kaikki Hiramin kaltaiset ammattimiehet mittasivat ympyröitä. Toki hänen on täytynyt varsin hyvin tietää, että koska säteellä piirretty kuusikulmio oli 30 kyynärää, todellinen kaareva ympärysmitta oli hieman enemmän.” (The Holy Bible with Notes and Introductions, Lontoo 1887.) Nähtävästi kolmen suhde yhteen (ts. kolme kertaa halkaisija on ympärysmitta) oli tavallinen ympyränkehän laskemisessa käytetty suhdeluku, joka oli tarkoitettu vain likiarvoksi.

Kuparista. Kuparimeri oli kaunistettu ”kurpitsan muotoisin koristein”, ja sen jalustana oli 12 sonnipatsasta, jotka seisoivat kolmen ryhmissä kohti pohjoista, etelää, itää ja länttä. Meren reuna muistutti liljankukkaa. Tämän suuren altaan paksuus oli ”kämmenenleveys [7,4 cm]”. (1Ku 7:24–26.) Tämä valtava kuparimäärä oli peräisin kuningas Daavidin varastoista, jotka hän oli hankkinut valloitusretkiltään Syyriasta (1Ai 18:6–8). Valu tapahtui savimuotissa Jordanin seudulla, ja se oli todella huomattava taidonnäyte (1Ku 7:44–46).

Tilavuus. 1. Kuninkaiden kirjan 7:26:ssa mainitaan meren vetäneen ”kaksituhatta bat-mittaa”, mutta rinnakkaiskertomuksessa 2. Aikakirjan 4:5:ssä sanotaan, että se veti ”kolmetuhatta bat-mittaa”. Jotkut väittävät, että ero johtuu Aikakirjan kertomuksessa olevasta kirjurinvirheestä. Kummassakin kohdassa käytetään samaa hepreankielistä verbiä, jonka merkitys on ’vetää’, mutta se voidaan kääntää eri tavoin. Joidenkin käännösten mukaan 1. Kuninkaiden kirjan 7:26:ssa lukee, että allas ”veti” tai ”veti tavallisesti” 2000 bat-mittaa, mutta 2. Aikakirjan 4:5:ssä sanotaan, että ”siihen mahtui, se veti” tai se ”saattoi vetää” 3000 bat-mittaa (KR-38, UM; ks. myös JB). Tämän perusteella on mahdollista, että Kuninkaiden kirjassa ilmoitetaan vesimäärä, joka säiliössä yleensä oli, kun taas Aikakirjan kertomus esittää altaan todellisen tilavuuden silloin kun se oli reunoja myöten täynnä.

Bat-mitta vastasi muinoin ilmeisestikin n. 22 l:aa. Jos siis tässä meressä oli normaalisti vettä kaksi kolmannesta sen tilavuudesta, siinä oli noin 44000 l vettä. Jotta altaan tilavuus olisi ollut mainitun suuruinen, sen sivut eivät ole voineet olla suorat vaan niiden on täytynyt kaartua reunan alapuolelta eli altaan on täytynyt olla sipulin muotoinen. Tämän muotoinen ja edellä kuvaillun kokoinen allas on voinut vetää jopa 66000 l. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Josefus kuvailee merta ”puolipallon muotoiseksi”. Lisäksi hän mainitsee, että meri sijaitsi polttouhrialttarin ja temppelirakennuksen välissä, hiukan niiden eteläpuolella. (Jewish Antiquities, VIII, 79 [iii, 5]; VIII, 86 [iii, 6].)

Kuparimeren lisäksi oli kymmenen pienempää kupariallasta, jotka olivat siirtovaunujen päällä ja joihin otettiin vesi ilmeisesti kuparimerestä (1Ku 7:38, 39). Rabbiinien perimätiedon mukaan kuparimeressä oli vesihanoja. Kymmentä allasta käytettiin joidenkin teurasuhrien pesemiseen ja todennäköisesti muuhun puhdistamiseen, mutta ”meri oli sitä varten, että papit peseytyivät siinä” (2Ai 4:6). Jotkut rabbit ovat olleet sillä kannalla, että papit upottautuivat kokonaan kuparimeren veteen, mutta Josefus sanoo veden olleen ”sitä varten, että papit voivat pestä siinä kätensä ja jalkansa” (Jewish Antiquities, VIII, 87 [iii, 6]).  Olipa asia miten tahansa, kuparimeri liittyi pappien puhdistautumiseen.

Profetiassa. Tämä kuparimeren käyttötarkoitus voi antaa avaimen sen ymmärtämiseen, mitä tarkoitetaan Ilmestyskirjassa mainitulla ”lasisella merellä”, jonka apostoli Johannes näki näyssä Jumalan valtaistuimen edessä (Il 4:6; 15:2). Se oli ”kristallin kaltainen”, joten sen sivut olivat kenties läpinäkyvät (vrt. Il 21:18, 21), niin että sen sisältö voitiin nähdä. Ne jotka seisovat sen luona, ”pedosta” ja sen ”kuvasta” voittoisina selviytyneet, vastaavat niitä ”kutsuttuja ja valittuja ja uskollisia”, joita kuvaillaan Ilmestyksen 17:14:ssä ja 20:4–6:ssa. Nämä palvelevat ”Jumalan ja Kristuksen pappeina” sekä kuninkaina Kristuksen kanssa hänen tuhatvuotisen hallituskautensa aikana (vrt. 1Pi 2:9). Jumalan valtaistuimen edessä olevan ”lasisen meren” luona seisovan pappisluokan asema palauttaa mieleen apostoli Paavalin sanat kristillisen seurakunnan ’puhdistamisesta vedellä pesten sanan avulla’ (Ef 5:25–27). Myös Jeesus puhui julistamansa Jumalan sanan puhdistavasta voimasta (Joh 15:3). ’Tulen sekoittaminen’ (Il 15:2) meressä olevaan veteen viittaa epäilemättä Jumalan tuomioihin, sillä tulta käytetään usein tässä yhteydessä, ja Jumalan itsensä kuvaillaan olevan ”kuluttava tuli” niitä kohtaan, jotka hylkäävät hänen tahtonsa (Hpr 12:25, 29).

Johanneksen näyn kuvaannollinen ”lasinen meri” havainnollistaa näin ollen Paavalin henkeytettyä selitystä, jonka mukaan maanpäällinen tabernaakkeli ja temppeli varusteineen ja pappispalveluksineen olivat taivaallisten asioiden malleja (vrt. Hpr 8:4, 5; 9:9, 11, 23, 24; 10:1). Ks. artikkelista SONNI lisätietoja niiden sonnipatsaiden merkityksestä, joiden varassa Salomon temppelin kuparimeri oli.