Varpaat ovat ihmisen jalkaterän uloimpia osia. Ne heprealaiset ja aramealaiset sanat, joita Raamatussa käytetään sormesta, tarkoittavat joskus myös varvasta (2Sa 21:20; 1Ai 20:6; Da 2:41, 42). ’Peukaloa’ tarkoittavaa heprealaista sanaa käytetään myös ”isostavarpaasta” (2Mo 29:20; 3Mo 8:23, 24; 14:14, 17, 25, 28).

Varpaat ovat kävellessä tärkeitä ruumiin tasapainon ja ohjaamisen kannalta, ja niistä puhutaan Raamatussa sekä kirjaimellisessa että kuvaannollisessa merkityksessä. Vangiksi otetut viholliset tehtiin joskus kykenemättömiksi taisteluun hakkaamalla pois heidän peukalonsa ja isotvarpaansa (Tu 1:6, 7).

Kun Israelin papit asetettiin virkaansa, Mooses otti virkaanasetuspässin verta ja pani sitä Aaronin ja kaikkien hänen poikiensa oikeaan korvalehteen, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen (3Mo 8:23, 24). Uhriveren paneminen  oikean jalkaterän tärkeimpään varpaaseen merkitsi sitä, että heidän täytyi kulkea määrätietoisesti ja vaeltaa parhaan kykynsä mukaan vakaasti täyttäessään papille kuuluvia uhraamisvelvollisuuksiaan. Suuri Ylimmäinen Pappi Jeesus Kristus täytti tämän profeetallisen esikuvan ollessaan maan päällä (Mt 16:21–23), ja hänen alipappiensa, hänen hengestä siinneiden veljiensä, täytyy seurata tarkoin hänen askeleitaan (Hpr 7:26; 1Pi 2:5, 8; Il 20:6).