ISRAELIA ympäröivät viholliskansat kärkkyivät sen perintöosaa. Katoaisiko Israel kokonaan? Niin kauan kuin Israel pysyi uskollisena, se oli voitolla, ”sillä Jehova itse taisteli Israelin puolesta” (Jos 10:14).

Tämä kävi selvästi ilmi kuningas Josafatin hallituskaudella (936 – n. 911 eaa.). Ammonin, Moabin ja Seirinvuoren yhdistyneet joukot nousivat Juudaa vastaan. Josafat vetosi Jehovaan: ”He – – [ovat tulossa] ajamaan meidät pois omaisuusmaastasi, jonka olet antanut meidän ottaa omaisuudeksemme. Oi Jumalamme, etkö pane heille tuomiota täytäntöön?” Hän kyllä panisi tuomion täytäntöön! Juudalle vakuutettiin: ”Taistelu ei ole teidän vaan Jumalan.” Jehova saattoi viholliset sekasorron valtaan, jolloin nämä teurastivat toisiaan. (2Ai 20:1–23.)

Taisteltuaan Israelin puolesta vuosisatojen ajan Jehova salli lopulta viholliskansojen päästä siitä voitolle. Assyrialaiset tekivät lopun kymmenen heimon valtakunnasta 740 eaa., ”koska Israelin pojat olivat tehneet syntiä Jehovaa, Jumalaansa, vastaan” (2Ku 17:7–18). Sitten 607 eaa. babylonialaiset tuhosivat kahden heimon valtakunnan sen tottelemattomuuden vuoksi (2Ku 21:10–15; 22:16, 17). Tämä ajanjakso Israelin historiassa tähdentää Jehovan tottelemisen tärkeyttä.