Jonkin alueen kukkuloita huomattavasti korkeampi maastonkohouma. Kukkuloiden ja vuorten välinen ero on suhteellinen. Loivasti kumpuilevalla alueella vuori voi olla vain satakunta metriä ympäröivää maastoa korkeampi, kun taas vuoristoisemmilla seuduilla saatetaan matalampia huippuja nimittää kukkuloiksi, vaikka ne olisivatkin paljon korkeampia kuin jokin yksinäinen vuori, esim. 562 m korkea Taborinvuori (Tu 4:6).

Heprean sana har voi tarkoittaa yksittäisiä vuoria, jollaisia ovat esim. Siinainvuori, Garisiminvuori, Ebalinvuori, Gilboanvuori ja Siioninvuori (2Mo 19:11; 5Mo 11:29; 1Sa 31:8; Jes 4:5). Se voi viitata myös vuorijonoihin, kuten Araratin vuoriin (1Mo 8:4), kokonaisiin ylänköseutuihin, esim. Efraimin vuoristoon (Jos 17:15), Naftalin vuoristoon (Jos 20:7) ja Gileadin vuoristoon (5Mo 3:12), sekä niihin vuoristoseutuihin, jotka olivat muinoin amorilaisten ja ammonilaisten hallussa (5Mo 1:7, 20; 2:37). Aramean sana tur (Da 2:35) merkitsee ’vuorta’ samoin kuin kreikan sana oʹros. (Ks. yksittäisten vuorten mukaan nimettyjä artikkeleita.)

Palestiinan vuoret. Palestiina kokonaisuudessaan on melko vuoristoista, vaikka siellä onkin vain muutamia todella mahtavia huippuja. Etelässä, Jordanin länsipuolella, ovat Juudan vuoret, mm. Morianvuori, Siioninvuori ja Öljyvuori (2Ai 3:1; Ps 48:2; Mr 13:3). Tämän vuorijonon keskiosa ulottuu koilliseen Gilboanvuorelle saakka (1Sa 31:1), ja siihen kuuluvat Efraimin ja Samarian vuoret sekä niiden historiallisesti merkittävät huiput Garisim ja Ebal (Jos 19:50; 5Mo 11:29). Pohjoisluoteessa Karmelin vuorijono työntyy Välimereen (Jer 46:18).

Jisreelinlaakso erottaa tämän päävuorijonon toisesta vuorijonosta, joka kulkee kauempana pohjoisessa ja johon sisältyvät mm. Taborinvuori (Tu 4:6) ja rannikkoa myötäilevä Libanonvuorten ketju (Tu 3:3; 1Ku 5:6).

Hautavajoaman itäpuolelle jäävät Edomin ja Moabin ylätasangot (2Ai 20:10), Kuolleenmeren itäpuolella olevat korkeat kalliot, mm. Nebonvuori, jolta Mooses katseli Luvattua maata, sekä Jordaninlaakson itäpuolen ylätasanko, jonka keskikorkeus on n. 600 m (5Mo 3:10; 34:1–3; Jos 13:8, 9; 20:8). Tämä vuoristoalue jatkuu kohti pohjoista, ja se kohtaa Anti-Libanonin vuorijonon ja siihen kuuluvan majesteettisen Hermoninvuoren, joka on koko Palestiinan korkein huippu (Lal 4:8).

Vuorten merkitys. Vuoret vaikuttavat ilmastoon ja sademäärään. Ne kokoavat vettä ja ohjaavat sen alas jokiin tai keräävät sen maanalaisiin varastoihin, joista alhaalla laaksoissa olevat lähteet saavat vetensä (5Mo 8:7). Vuorenrinteillä kasvaa puita (2Ai 2:16, 18), viinitarhoja ja erilaisia viljelykasveja (Ps 72:16; San 27:25; Jes 7:23–25; Jer 31:5). Vuorilla sijaitsevia tasankoja käytettiin puimatantereina (Jes 17:13). Vuoret ovat tarjonneet luonnollisen suojan maahan tunkeutuvia sotajoukkoja vastaan (Ps 125:2), turva- ja varastopaikkoja vaaran uhatessa (1Mo 19:17, 30; Tu 6:2; Mt 24:16; vrt. Il 6:15) sekä suojan villieläimille (Ps 50:10, 11; 104:18; Jes 18:6). Vuorille on rakennettu kaupunkeja (Mt 5:14). Kaivostoiminnan ansiosta on saatu käyttöön hyödyllisiä malmeja (5Mo 8:9). Vuorista on louhittu myös arvokkaita rakennuskiviä (1Ku 5:15–17).

Jehovan omaisuutta. Kaikki vuoret kuuluvat Jehova Jumalalle siksi, että hän on niiden Muodostaja (Ps 95:4; Am 4:13). Ilmauksia ”Jehovan vuori” tai ”Jumalan vuori” käytetään usein erikoismerkityksessä vuorista, joilla Jehova ilmaisi läsnäolonsa. Tällaisia vuoria ovat Siinainvuori eli Horeb (2Mo 3:1; 4Mo 10:33) sekä vuori, jolla oli Jehovan pyhäkkö (Ps 24:3).

 Kuvaannollista ja profeetallista käyttöä. Joskus sanalla ”vuori” tarkoitetaan vuoren pinnalla olevaa maata, kasvillisuutta ja puita (vrt. Ps 83:14). Psalmista sanoo Jehovasta: ”Hän koskettaa vuoria, ja ne savuavat.” (Ps 104:32; 144:5, 6.) Tämä viittaa ehkä siihen, että salama voi sytyttää vuorella kasvavat metsät tuleen, jolloin näyttää siltä kuin vuori savuaisi. Raamattu kuvailee ilmeisesti ankaran myrskyn vaikutuksia sanoessaan, että vuoret ’sulavat’ tai ’valuvat pois’ (Tu 5:5; Ps 97:5). Rankkasateiden jälkeen muodostuu vuolaita tulvavirtoja, jotka huuhtovat pintamaan mennessään ikään kuin sulattaen sen. Samalla tavalla ennustettiin Jehovan kansakuntiin kohdistaman suuttumuksen johtavan sellaiseen teurastukseen, että surmattujen veri liuottaisi vuoret, ts. huuhtoisi pintamaan pois (Jes 34:1–3). Kun vuorten sanotaan ’pisaroivan makeaa viiniä’, tarkoitetaan sitä, että niiden rinteillä kasvavat viinitarhat tuottavat runsaasti satoa (Jl 3:18; Am 9:13).

Siinainvuorella Jehova ilmaisi läsnäolonsa sellaisten luonnonilmiöiden kuin salamoinnin, savun ja tulen välityksellä. Lisäksi vuori vapisi. (2Mo 19:16–18; 20:18; 5Mo 9:15.) Nähtävästi nämä ja muut luonnonilmiöt ovat toisaalla Raamatussa esiintyvien kuvaannollisten ilmausten perustana (vrt. Jes 64:1–3). Kielikuvalla ”vuoret hyppivät kuin pässit” tarkoitetaan ilmeisesti Siinainvuoren vapisemista (Ps 114:4, 6). ’Vuorten perustusten sytyttäminen liekkiin’ viittaa ehkä vulkaaniseen toimintaan (5Mo 32:22), ja ’vuorten perustusten vapiseminen’ tarkoittaa niiden tärisemistä mahdollisesti maanjäristyksen kourissa (Ps 18:7).

Edustavat hallituksia. Raamatun kuvakielessä vuoret voivat edustaa valtakuntia tai vallassa olevia hallituksia (Da 2:35, 44, 45; vrt. Jes 41:15; Il 17:9–11, 18). Babylon turmeli muita maita sotilaallisilla valloituksillaan, ja siksi sitä sanotaan ”turmiolliseksi vuoreksi” (Jer 51:24, 25). Psalmissa, jossa kerrotaan Jehovan toiminnasta vihollissotureita vastaan, hänen kuvataan ’verhoutuneen valoon, olevan majesteettisempi kuin saalistusvuoret’ (Ps 76:4). ”Saalistusvuoret” voivat edustaa hyökkääviä valtakuntia (vrt. Na 2:11–13). Daavid sanoi Jehovasta: ”Sinä olet vahvistanut vuoreni”, millä hän luultavasti tarkoitti sitä, että Jehova oli korottanut ja lujasti vahvistanut Daavidin valtakunnan (Ps 30:7; vrt. 2Sa 5:12). Kun tiedämme, että vuoret voivat edustaa myös valtakuntia, meidän on helpompi ymmärtää, mitä merkitsee Ilmestyksen 8:8:ssa mainittu ”jokin tulessa palavan suuren vuoren kaltainen”. Rinnastus palavaan vuoreen tuntuu osoittavan, että on kyse sellaisesta hallitusvallasta, jolle on ominaista tulen kaltainen tuhoisuus.

Danielin profetia ilmaisee, että sen jälkeen kun Jumalan valtakunta on murskannut muut valtakunnat, siitä tulee suuri vuori, joka täyttää koko maan (Da 2:34, 35, 44, 45). Tämä tarkoittaa sitä, että se ulottaa siunauksellisen hallintonsa kaikkialle maailmaan. Psalmista kirjoitti: ”Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, samoin kukkulat, vanhurskauden avulla.” (Ps 72:3.) Sopusoinnussa tämän psalmin kanssa niistä siunauksista, jotka mainitaan Jumalan vuoren yhteydessä, esim. Jehovan pidoista kaikille kansoille, iloittaisiin maan päällä (Jes 25:6; ks. myös Jes 11:9; 65:25).

Liitetään palvontaan. Siioninvuoresta tuli pyhä vuori silloin, kun Daavid toi pyhän arkun telttaan, jonka hän oli pystyttänyt sinne (2Sa 6:12, 17). Koska arkku liitettiin Jehovan läsnäoloon ja Daavid oli ilmeisesti toiminut Jumalan ohjauksessa (5Mo 12:5), tämä merkitsi sitä, että Jehova oli valinnut Siioninvuoren asuinpaikakseen. Daavid kirjoitti tästä valinnasta: ”Basanin vuoristo on Jumalan [ts. Jumalan luoma] vuori, Basanin vuoristo on huippujen vuori. Miksi te, oi te huippujen vuoret, kateellisina katselette sitä vuorta, jonka Jumala on halunnut asuttavakseen? Jehova itse asuukin siellä ikuisesti. – – Jehova itse on tullut Siinailta [missä hän ensi kerran ilmaisi läsnäolonsa koko Israelin kansakunnalle] pyhään paikkaan.” (Ps 68:15–17.) Basanin vuoristo voidaan samastaa Hauranin vuoristoon (Jebel ed-Druz), ja tätä vuorijonoa saatetaan tarkoittaa sanoilla ”Jumalan vuori” ja ”huippujen vuori”. Vaikka Hauran kohoaa paljon korkeammalle kuin Siioninvuori, Jehova valitsi tämän vähemmän huomiota herättävän vuoren asuinpaikakseen.

Sen jälkeen kun temppeli oli rakennettu Morianvuorelle, nimitys ”Siion” alkoi tarkoittaa myös temppelialuetta, ja siksi Siion pysyi Jumalan pyhänä vuorena (Jes 8:18; 18:7; 24:23; Jl 3:17). Koska Jehovan temppeli sijaitsi Jerusalemissa, myös itse kaupunkia sanottiin ”pyhäksi vuoreksi” (Jes 66:20; Da 9:16, 20). Psalmista saattoi ajatella kasvojen kääntämistä Jerusalemin vuoria kohti rukoiltaessa, kun hän sanoi: ”Minä nostan silmäni vuoria kohti. Mistä tulee minun apuni? Apuni tulee Jehovalta.” (Ps 121:1, 2; vrt. Ps 3:4; 1Ku 8:30, 44, 45; Da 6:10.)

Jesajan 2:2, 3:n ja Miikan 4:1, 2:n profetiat viittasivat aikaan, jolloin ”Jehovan huoneen vuori” tulisi ”lujasti perustetuksi vuorten huipun  yläpuolelle” ja se korotettaisiin ”kukkuloita korkeammalle” ja monet kansakunnat virtaisivat sinne. Se että ”Jehovan huoneen vuoren” oli määrä olla vuorten ja kukkuloiden yläpuolella, viittaa tosi palvonnan korotettuun asemaan, sillä vuorilla ja kukkuloilla harjoitettiin muinoin epäjumalanpalvontaa ja niille rakennettiin väärien jumalien pyhäkköjä. (5Mo 12:2; Jer 3:6; Hes 18:6, 11, 15; Ho 4:13.)

Näiden profetioiden esikuvallisessa täyttymyksessä, vuosina 29–70, juutalaisen asiainjärjestelmän päivien lopulla, Jehovan palvonta korotettiin korkeammalle kuin pakanakansat korottivat omat väärät jumalansa. Kuningas Jeesus Kristus teki ”läpimurron” korottaessaan tosi palvonnan, ja häntä seurasivat ensin Israelin kansakunnan jäännös ja sen jälkeen kaikista kansakunnista tulevat ihmiset. (Jes 2:2; Mi 2:13; Ap 10:34, 35.) Vastakuvallisessa täyttymyksessä tämän asiainjärjestelmän päivien lopulla Jehovan palvonta on korotettu taivaan korkeuksiin. Kuningas Jeesus Kristus on ohjannut hengellisen Israelin jäännöksen puhtaaseen palvontaan, ja sitä on seurannut suuri joukko kaikista kansakunnista (Il 7:9).

Esteitä. Vuoret kuvaavat toisinaan esteitä. Esimerkiksi niitä esteitä, joita oli Israelin Babylonin pakkosiirtolaisuudesta paluun ja myöhemmin temppelin uudelleen rakentamisen tiellä, verrattiin vuoriin. (Jes 40:1–4; Sak 4:7.) Usko voi siirtää tällaisia vuorenkorkuisia esteitä ja jopa kirjaimellisia vuoria, jos se on Jumalan tahto (Mt 17:20; 21:21; Mr 11:23; 1Ko 13:2).

Vakaus, pysyvyys tai ylevyys. Vuoriin yhdistetään usein vakaus ja pysyvyys (Jes 54:10; Hab 3:6; vrt. Ps 46:2). Kun psalmista sanoi Jehovan vanhurskauden olevan kuin ”Jumalan vuoret” (Ps 36:6), hän on sen vuoksi voinut tarkoittaa sitä, että Jehovan vanhurskaus on järkkymätöntä. Tai vuorten ylevyyttä ajatellen tämä saattaa viitata siihen, että Jumalan vanhurskaus ylittää moninkertaisesti ihmisen vanhurskauden (vrt. Jes 55:8, 9). Ilmestyksen 16:20:ssä sanotaan seitsemännen Jumalan suuttumuksen maljan vuodattamisen yhteydessä: ”Eikä vuoria löytynyt.” Tämä viittaa siihen, ettei mikään, ei edes ylevyydeltään vuorten kaltainen, välttyisi Jumalan suuttumuksen vuodattamiselta (vrt. Jer 4:23–26).

Vuoret iloitsevat ja ylistävät Jehovaa. Kun Jehova kääntää hyväntahtoisen huomionsa kansansa puoleen, sillä on suotuisa vaikutus maahan. Viljellyt ja hoidetut vuorenrinteet eivät enää näytä laiminlyödyiltä ikään kuin ne surisivat autioitusta tai vitsausta. Sen tähden vuoret kuvaannollisesti puhuen ’huutavat ilosta’ ja ylistävät Jehovaa kauneudellaan ja tuottoisuudellaan. (Ps 98:8; 148:7–9; vrt. Jes 44:23; 49:13; 55:12, 13; Hes 36:1–12.)