42. luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia

JEESUS todistelee, että jos hän ajaa ulos demoneja Saatanan voimalla, niin silloin Saatana on jakautunut itseään vastaan. ”Joko te teette puusta hyvän ja sen hedelmästä hyvän”, hän jatkaa, ”tai teette puusta huonon ja sen hedelmästä huonon, sillä hedelmästään puu tunnetaan.”

On typerää väittää, että Jeesus palvelemalla Saatanaa saa aikaan hyvää hedelmää – ajaa ulos demoneja. Jos hedelmä on hyvä, puu ei voi olla huono. Toisaalta fariseusten huonot hedelmät – Jeesusta vastaan esitetyt järjettömät syytökset ja hänen perusteeton vastustamisensa – todistavat heidän itsensä olevan huonoja. ”Kyykäärmeitten jälkeläiset”, Jeesus huudahtaa, ”kuinka te voitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.”

Koska sanamme heijastavat sydämentilaamme, meidät tuomitaan sen perusteella, mitä sanomme. ”Minä sanon teille”, lausuu Jeesus, ”että jokaisesta hyödyttömästä sanasta, jonka ihmiset puhuvat, he tekevät tilin tuomiopäivänä, sillä sanoistasi sinut tullaan julistamaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinulle tullaan langettamaan tuomio.”

Kaikista Jeesuksen voimateoista huolimatta kirjanoppineet ja fariseukset pyytävät: ”Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta tunnusmerkin.” Vaikka juuri nämä Jerusalemista tulleet miehet eivät ehkä olekaan itse nähneet hänen ihmeitään, silminnäkijät voivat kuitenkin kiistattomasti todistaa niiden tapahtuneen. Niinpä Jeesus sanoo juutalaisille johtajille: ”Paha ja avion rikkonut sukupolvi etsiskelee tunnusmerkkiä, mutta muuta tunnusmerkkiä ei sille anneta kuin profeetta Joonan tunnusmerkki.”

Selittäen sanojensa merkitystä Jeesus jatkaa: ”Niin kuin Joona oli suunnattoman kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin tulee Ihmisen Poika olemaan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä.” Niin kuin Joona kalan nielaistua hänet tuli ulos ikään kuin ylösnousemuksen saaneena, niin Jeesuskin ennustaa kuolevansa ja tulevansa herätetyksi henkiin kolmantena päivänä. Juutalaiset johtajat kuitenkin hylkäävät ”Joonan tunnusmerkin” vielä silloinkin, kun Jeesus myöhemmin herätetään kuolleista.

Siksi Jeesus sanoo, että Niniven miehet, jotka katuivat Joonan saarnaamisen ansiosta, nousevat tuomioon ja tulevat tuomioksi niille juutalaisille, jotka hylkäävät Jeesuksen. Samalla tavoin Jeesus vertaa tilannetta siihen, kun Saban kuningatar tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta ja ihmetteli näkemäänsä ja kuulemaansa. ”Mutta katso”, huomauttaa Jeesus, ”tässä on enemmän kuin Salomo.”

Sitten Jeesus kertoo kuvauksen ihmisestä, josta epäpuhdas henki tulee ulos. Tuo ihminen ei kuitenkaan täytä tyhjiötä hyvillä asioilla, ja niin seitsemän pahempaa henkeä saa hänet valtaansa. ”Näin käy myös tälle pahalle sukupolvelle”, Jeesus sanoo. Israelin kansaa oli puhdistettu, ja se oli kokenut parannuksen – oli kuin epäpuhdas henki olisi väliaikaisesti lähtenyt tiehensä. Mutta se, että kansa hylkää Jumalan profeetat, mikä huipentuu itse Kristuksen vastustamiseen, paljastaa kansan pahan tilan olevan paljon kehnompi kuin se oli alun alkaen.

Jeesuksen puhuessa hänen äitinsä ja veljensä saapuvat ja asettuvat ihmisjoukon laitamille. Niin joku sanoo: ”Katso! Äitisi ja veljesi seisovat ulkopuolella ja pyrkivät puheillesi.”

”Kuka on äitini, ja ketkä ovat veljeni?” Jeesus kysyy. Ojentaen kätensä opetuslapsiaan kohti hän sanoo: ”Katso! Äitini ja veljeni! Sillä joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon, hän on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Tällä tavoin Jeesus osoittaa, että ovatpa hänen siteensä sukulaisiin kuinka lämpimät tahansa, hänen suhteensa opetuslapsiin on vielä lämpimämpi. Matteus 12:33–50; Markus 3:31–35; Luukas 8:19–21.

▪ Miten fariseukset eivät pysty tekemään ”puusta” eivätkä sen ”hedelmästä” hyvää?

▪ Mikä on ”Joonan tunnusmerkki”, ja miten se myöhemmin hylätään?

▪ Miten ensimmäisellä vuosisadalla elävä Israelin kansa on kuin ihminen, josta epäpuhdas henki on tullut ulos?

▪ Miten Jeesus korostaa läheistä suhdettaan opetuslapsiinsa?