116. luku

Jeesus valmistelee apostoleita poislähtöään varten

MUISTOATERIA on ohi, mutta Jeesus ja hänen apostolinsa ovat yhä yläkerran huoneessa. Vaikka Jeesus on pian poissa, hänellä on vielä paljon sanottavaa. ”Älköön sydämenne tulko levottomaksi”, hän lohduttaa heitä. ”Uskokaa Jumalaan.” Mutta hän lisää: ”Uskokaa myös minuun.”

”Isäni talossa on monta asuntoa”, Jeesus jatkaa. ”Olen menossa valmistamaan teille sijaa – –, jotta tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja minne minä olen menossa, tien sinne te tiedätte.” Apostolit eivät ymmärrä, että Jeesus puhuu taivaaseen menemisestä, ja niinpä Tuomas kysyy: ”Herra, emme tiedä, mihin olet menossa. Kuinka tiedämme tien?”

”Minä olen tie ja totuus ja elämä”, Jeesus vastaa. Kukaan ei tosiaankaan voi päästä Isän taivaalliseen taloon muutoin kuin tunnustamalla Jeesuksen ja jäljittelemällä hänen elämäntapaansa, koska kuten Jeesus sanoo: ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

”Herra, näytä meille Isä”, Filippus pyytää, ”niin se riittää meille.” Filippus ilmeisesti haluaa Jeesuksen antavan jonkin näkyvän merkin Jumalasta, kuten muinaisina aikoina annettiin näyissä Moosekselle, Elialle ja Jesajalle. Mutta apostoleilla on todellisuudessa jotakin paljon parempaa kuin tuollaisia näkyjä, kuten Jeesus huomauttaa: ”Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, ja etkö ole kuitenkaan tullut tuntemaan minua, Filippus? Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.”

Jeesus heijastaa niin täydellisesti Isänsä persoonallisuutta, että hänen kanssaan eläminen ja hänen tarkkailemisensa on itse asiassa samaa kuin Isän näkeminen. Isä on kuitenkin Poikaa korkeampi, niin kuin Jeesus myöntää: ”Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani.” Jeesus antaa aivan oikein kaiken kunnian opetuksistaan taivaalliselle Isälleen.

Apostoleista on varmasti erittäin kannustavaa kuulla, kun Jeesus nyt sanoo heille: ”Joka uskoo minuun, sekin tulee tekemään niitä tekoja, joita minä teen, ja hän tulee tekemään suurempia tekoja kuin nämä.” Jeesus ei tarkoita sitä, että hänen seuraajillaan tulee olemaan kyky tehdä suurempia ihmeitä kuin hän teki. Hän tarkoittaa sen sijaan sitä, että he jatkavat sananpalvelusta paljon pitemmän aikaa, paljon laajemmalla alueella ja tavoittavat paljon useampia ihmisiä.

Jeesus ei hylkää opetuslapsiaan poislähtönsä jälkeen. Hän lupaa: ”Mitä pyydättekin minun nimessäni, sen minä teen.” Lisäksi hän sanoo: ”Minä pyydän Isältä, ja hän antaa teille toisen auttajan olemaan kanssanne ikuisesti, totuuden hengen.” Taivaaseen noustuaan Jeesus myöhemmin vuodattaa opetuslastensa päälle pyhän hengen, tämän toisen auttajan.

Jeesuksen poislähtö on lähellä, kuten hän sanoo: ”Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe.” Jeesus tulee olemaan henkiluomus, jota ei kukaan ihminen voi nähdä. Mutta jälleen Jeesus lupaa uskollisille apostoleilleen: ”Te näette minut, koska minä elän ja te tulette elämään.” Jeesus todellakin paitsi näyttäytyy heille ihmisen muodossa ylösnousemuksensa jälkeen, myös aikanaan herättää heidät elämään kanssaan taivaassa henkiluomuksina.

Jeesus esittää nyt yksinkertaisen säännön: ”Se, jolla on minun käskyni ja joka noudattaa niitä, on se, joka rakastaa minua. Joka taas rakastaa minua, sitä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja näytän itseni hänelle selvästi.”

Tämän kuultuaan apostoli Juudas, jota kutsutaan myös Taddeukseksi, keskeyttää: ”Herra, mitä on tapahtunut, niin että sinä aiot näyttää itsesi selvästi meille etkä maailmalle?”

”Jos joku rakastaa minua”, Jeesus vastaa, ”niin hän noudattaa minun sanaani, ja minun Isäni rakastaa häntä – –. Joka ei rakasta minua, se ei noudata minun sanojani.” Toisin kuin Jeesuksen tottelevaiset seuraajat, maailman ihmiset jättävät Kristuksen opetukset huomiotta. Niinpä hän ei paljasta itseään heille.

Maallisen palveluksensa aikana Jeesus on opettanut apostoleilleen monia asioita. Miten he muistavat ne kaikki, varsinkin kun heiltä tähän hetkeen asti on jäänyt niin moni asia ymmärtämättä? Onneksi Jeesus lupaa: ”Auttaja, pyhä henki, jonka Isä tulee lähettämään minun nimessäni, se opettaa teille kaikki ja palauttaa mieleenne kaiken, minkä minä olen teille sanonut.”

Lohduttaen heitä jälleen Jeesus sanoo: ”Minä jätän teille rauhan, annan teille oman rauhani. – – Älköön sydämenne tulko levottomaksi.” Jeesus on tosin lähdössä pois, mutta hän selittää: ”Jos rakastaisitte minua, niin te iloitsisitte siitä, että menen Isän luo, koska Isä on minua suurempi.”

Jeesus voi olla heidän kanssaan enää vähän aikaa. ”En puhu enää paljon teidän kanssanne”, hän sanoo, ”sillä maailman hallitsija on tulossa. Ja hänellä ei ole mitään otetta minuun.” Saatana Panettelija, joka kykeni menemään Juudaaseen ja saamaan hänestä otteen, on maailman hallitsija. Mutta Jeesuksessa ei ole mitään syntistä heikkoutta, jota Saatana voisi käyttää kääntääkseen hänet pois palvelemasta Jumalaa.

Läheisestä suhteesta nauttiminen

Muistoaterian jälkeen Jeesus on kannustanut apostoleitaan pitämällä välittömän, läheisen puheen. On ehkä yli puolenyön, ja niinpä Jeesus kehottaa: ”Nouskaa, lähdetään täältä.” Mutta ennen kuin he lähtevät, rakkaudesta heitä kohtaan Jeesus jatkaa vielä puhumista esittäen toimintaan kannustavan kuvauksen.

”Minä olen tosi viiniköynnös, ja Isäni on viljelijä”, hän aloittaa. Suuri Viljelijä, Jehova Jumala, istutti tämän vertauskuvallisen viiniköynnöksen, kun hän voiteli Jeesuksen pyhällä hengellä tämän kasteen yhteydessä syksyllä vuonna 29. Mutta Jeesus jatkaa osoittaakseen, että viiniköynnös vertauskuvaa muutakin kuin vain häntä. Hän huomauttaa: ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän ottaa pois, ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se kantaisi enemmän hedelmää. – – Niin kuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viiniköynnöksessä, niin ette tekään voi, ellette pysy minun yhteydessäni. Minä olen viiniköynnös, te olette oksat.”

Helluntaina, 51 päivää myöhemmin, apostoleista ja muista tulee viiniköynnöksen oksia, kun pyhä henki vuodatetaan heidän päälleen. Lopulta 144000 ihmisestä tulee kuvaannollisen viiniköynnöksen oksia. Yhdessä viiniköynnöksen rungon, Jeesuksen Kristuksen, kanssa nämä muodostavat vertauskuvallisen viiniköynnöksen, joka tuottaa Jumalan valtakunnan hedelmiä.

Jeesus selittää, mikä on hedelmän tuottamisen avain: ”Joka pysyy minun yhteydessäni ja jonka yhteydessä minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää, sillä minusta erossa ette voi tehdä yhtään mitään.” Jos joku ei kuitenkaan tuota hedelmää, Jeesus sanoo, että ”hänet heitetään pois kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja nuo oksat kootaan ja heitetään tuleen, ja ne palavat”. Toisaalta Jeesus lupaa: ”Jos pysytte minun yhteydessäni ja minun sanani pysyvät teissä, niin pyytäkää mitä hyvänsä tahdotte, ja se tapahtuu teille.”

Lisäksi Jeesus sanoo apostoleilleen: ”Siinä Isäni kirkastetaan, että te kannatte jatkuvasti paljon hedelmää ja osoittaudutte minun opetuslapsikseni.” Hedelmä, jota Jumala haluaa noiden oksien tuottavan, on se, että he ilmaisevat samoja ominaisuuksia kuin Kristus, erityisesti rakkautta. Koska Kristus oli lisäksi Jumalan valtakunnan julistaja, toivottuun hedelmään sisältyy myös se, että he tekevät opetuslapsia, niin kuin hänkin teki.

”Pysykää minun rakkaudessani”, Jeesus kehottaa nyt. Mutta miten hänen apostolinsa voivat tehdä sen? ”Jos noudatatte minun käskyjäni”, hän sanoo, ”niin te pysytte minun rakkaudessani.” Jeesus jatkaa selittämällä: ”Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä. Kenelläkään ei ole suurempaa rakkautta kuin se, että joku antaa sielunsa ystäviensä puolesta.”

Muutamaa tuntia myöhemmin Jeesus osoittaa tämän oivallisen rakkauden antamalla henkensä apostoliensa sekä kaikkien muiden puolesta, jotka uskovat häneen. Hänen esimerkkinsä tulisi saada hänen seuraajansa osoittamaan samanlaista uhrautuvaa rakkautta toinen toistaan kohtaan. Heidät tunnistetaan tästä rakkaudesta, niin kuin Jeesus aiemmin sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.”

Jeesus sanoo, ketkä ovat hänen ystäviään: ”Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teitä tekemään. En sano teitä enää orjiksi, koska orja ei tiedä, mitä hänen isäntänsä tekee. Mutta olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.”

Läheinen ystävyys Jeesuksen kanssa on todella kallisarvoinen suhde! Mutta voidakseen edelleen nauttia tästä suhteesta hänen seuraajiensa täytyy ’kantaa jatkuvasti hedelmää’. Jos he tekevät niin, Jeesus sanoo, että ’mitä pyydättekin Isältä minun nimessäni, hän antaa sen teille’. Se on varmasti suurenmoinen palkinto Valtakunnan hedelmän kantamisesta! Kehotettuaan jälleen apostoleita ’rakastamaan toisiaan’ Jeesus selittää, että maailma tulee vihaamaan heitä. Hän kuitenkin lohduttaa heitä: ”Jos maailma vihaa teitä, niin te tiedätte, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.” Jeesus paljastaa seuraavaksi, miksi maailma vihaa hänen seuraajiaan, sanoen: ”Koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa.”

Selittäen edelleen syytä maailman vihamielisyyteen Jeesus jatkaa: ”He tekevät tämän kaiken teitä vastaan minun nimeni vuoksi, koska he eivät tunne häntä [Jehova Jumalaa], joka on minut lähettänyt.” Jeesuksen ihmeet itse asiassa tuomitsevat ne, jotka vihaavat häntä, niin kuin hän huomauttaa: ”Ellen olisi tehnyt heidän keskuudessaan niitä tekoja, joita kukaan muu ei ole tehnyt, heillä ei olisi syntiä, mutta nyt he ovat sekä nähneet että vihanneet minua samoin kuin Isääni.” Niinpä, kuten Jeesus sanoo, seuraava raamatunkohta täyttyy: ”He vihasivat minua syyttä.”

Niin kuin aiemminkin, Jeesus lohduttaa heitä jälleen lupaamalla lähettää auttajan, pyhän hengen, joka on Jumalan mahtava vaikuttava voima. ”Se todistaa minusta, ja teidän on vuorostanne määrä todistaa.”

Lisää neuvoja eron hetkellä

Jeesus ja apostolit ovat valmiita lähtemään ylähuoneesta. ”Olen puhunut nämä asiat teille, jottette kompastuisi”, hän jatkaa. Sitten hän esittää vakavan varoituksen: ”Ihmiset tulevat erottamaan teidät synagogasta. Onpa tulossa hetki, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, kuvittelee suorittaneensa pyhän palveluksen Jumalalle.”

Tämä varoitus ilmeisesti tekee apostolit hyvin levottomiksi. Vaikka Jeesus oli aikaisemmin sanonut, että maailma vihaisi heitä, hän ei ollut paljastanut näin suoraan, että heitä tapettaisiin. ”En – – sanonut [tätä] teille aluksi”, Jeesus selittää, ”koska olin teidän kanssanne.” Heidän on silti hyvä saada tietää tämä etukäteen, ennen kuin hän poistuu heidän keskuudestaan!

”Mutta nyt”, Jeesus jatkaa, ”olen menossa hänen luokseen, joka on minut lähettänyt, ja kuitenkaan ei kukaan teistä kysy minulta: ’Mihin olet menossa?’” Aiemmin illalla he olivat tiedustelleet, mihin hän oli menossa, mutta nyt he ovat niin poissa tolaltaan sen vuoksi, mitä hän on kertonut heille, etteivät he kysy häneltä tästä enää enempää. Jeesus sanookin: ”Koska olen puhunut teille nämä asiat, on murhe täyttänyt sydämenne.” Apostolit ovat murheellisia paitsi siksi, että he ovat saaneet tietää, että he tulevat kärsimään kauheaa vainoa ja että heitä tapetaan, myös siksi, että heidän Herransa on jättämässä heidät.

Niinpä Jeesus selittää: ”Teidän hyödyksenne minä menen pois. Sillä jos en mene pois, ei auttaja missään tapauksessa tule luoksenne, mutta jos menen, niin minä lähetän sen teille.” Ihmisenä Jeesus voi olla ainoastaan yhdessä paikassa kerrallaan, mutta kun hän on taivaassa, hän voi lähettää auttajan, Jumalan pyhän hengen, seuraajilleen, ovatpa nämä missä tahansa maapallolla. Näin Jeesuksen lähtö on hyödyllinen.

Jeesus sanoo, että pyhä henki ”antaa maailmalle vakuuttavan todisteen synnistä ja vanhurskaudesta ja tuomiosta”. Maailman synti – se että maailma ei usko Jumalan Poikaan – tullaan paljastamaan. Lisäksi Jeesuksen vanhurskaudesta saadaan vakuuttava todiste, kun hän nousee Isän luo. Se että Saatana ja hänen paha maailmansa eivät ole pystyneet murtamaan Jeesuksen nuhteettomuutta, on vakuuttava todiste siitä, että maailman hallitsija on saanut epäsuotuisan tuomion.

”Minulla on vielä paljon sanottavaa teille”, Jeesus jatkaa, ”mutta te ette kykene kantamaan sitä nyt.” Sen vuoksi Jeesus lupaa, että kun hän vuodattaa pyhän hengen, joka on Jumalan vaikuttava voima, se tulee opastamaan heitä näiden asioiden ymmärtämiseen sitä mukaa kuin he kykenevät käsittämään niitä.

Apostolien on erityisen vaikea ymmärtää sitä, että Jeesus kuolee ja näyttäytyy sitten heille ylösnousemuksensa jälkeen. Niinpä he kysyvät toisiltaan: ”Mitä tämä tarkoittaa, kun hän sanoo meille: ’Vähän aikaa, niin ette näe minua, ja taas vähän aikaa, niin näette minut’ ja: ’Koska minä menen Isän luo’?”

Jeesus tajuaa, että he tahtovat vielä kysellä häneltä, joten hän selittää: ”Totta totisesti minä sanon teille: te tulette itkemään ja vaikeroimaan, mutta maailma tulee iloitsemaan; te tulette olemaan murheellisia, mutta murheenne muuttuu iloksi.” Myöhemmin tuona samana päivänä, iltapäivällä, kun Jeesus tapetaan, maailman uskonnolliset johtajat iloitsevat, mutta opetuslapset murehtivat. Heidän murheensa vaihtuu kuitenkin iloksi, kun Jeesus saa ylösnousemuksen! Heidän ilonsa jatkuu, kun hän valtuuttaa heidät helluntaina olemaan hänen todistajiaan vuodattamalla heidän päälleen Jumalan pyhän hengen.

Verraten apostolien tilannetta synnytystuskissa olevan naisen tilaan Jeesus sanoo: ”Kun nainen synnyttää, hänellä on murhe, koska hänen hetkensä on tullut.” Mutta Jeesus huomauttaa, että tuo nainen ei enää muista ahdistustaan, kun hänen lapsensa on syntynyt, ja rohkaisee apostoleitaan sanoen: ”Teilläkin on sen tähden tosin nyt murhe, mutta minä tulen näkemään teidät jälleen [saatuani ylösnousemuksen], ja teidän sydämenne tulee iloitsemaan, eikä kukaan vie teiltä iloanne.”

Tähän mennessä apostolit eivät ole koskaan esittäneet pyyntöjä Jeesuksen nimessä. Mutta hän sanoo nyt: ”Jos pyydätte Isältä mitä tahansa, niin hän antaa sen teille minun nimessäni. – – Sillä Isä itse on kiintynyt teihin, koska te olette olleet kiintyneitä minuun ja olette uskoneet minun tulleen Isän edustajana. Minä tulin Isän luota ja olen tullut maailmaan. Edelleen, minä lähden maailmasta ja menen Isän luo.”

Jeesuksen sanat rohkaisevat kovasti apostoleita. ”Tästä me uskomme sinun tulleen Jumalan luota”, he sanovat. ”Uskotteko nyt?” Jeesus kysyy. ”Katso! Tulee hetki, ja on jo tullut, jolloin teidät hajotetaan kukin taholleen ja te jätätte minut yksin.” Niin uskomattomalta kuin se saattaa tuntuakin, tämä tapahtuu ennen aamun valkenemista!

”Olen sanonut teille nämä asiat, jotta teillä olisi minun avullani rauha.” Lopuksi Jeesus sanoo: ”Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” Jeesus voitti maailman saattamalla uskollisesti päätökseen Jumalan tahdon huolimatta kaikesta siitä, mitä Saatana ja hänen maailmansa yrittivät tehdä murtaakseen Jeesuksen nuhteettomuuden.

Loppurukous ylähuoneessa

Syvä rakkaus, jota Jeesus tuntee apostoleitaan kohtaan, on saanut hänet valmistelemaan heitä edessä olevaan poislähtöönsä. Neuvottuaan ja lohdutettuaan heitä pitkään hän kohottaa nyt silmänsä taivasta kohti ja anoo Isältään: ”Kirkasta poikasi, jotta poikasi kirkastaisi sinut, sen mukaan kuin olet antanut hänelle vallan kaikkeen lihaan, jotta hän antaisi ikuisen elämän niiden koko joukolle, jotka olet hänelle antanut.”

Miten sävähdyttävän aiheen Jeesus tuokaan esiin: ikuisen elämän! Saatuaan ”vallan kaikkeen lihaan” Jeesus voi lunastusuhrillaan hyödyttää koko kuolevaa ihmiskuntaa. Hän suo ”ikuisen elämän” kuitenkin vain niille, jotka Isä hyväksyy. Kehitellen tätä ikuista elämää koskevaa teemaa Jeesus jatkaa rukoustaan:

”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” Pelastus on tosiaan sen varassa, että hankimme sekä Jumalan että hänen Poikansa tuntemusta. Mutta tarvitaan muutakin kuin vain pään tietoa.

Ihmisen täytyy oppia tuntemaan heidät läheisesti ja kehittää harmoninen ystävyys heidän kanssaan. Hänen täytyy ajatella asioista samoin kuin he ajattelevat ja nähdä ne heidän tavallaan. Ihmisen täytyy ennen kaikkea pyrkiä jäljittelemään heidän verrattomia ominaisuuksiaan ollessaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa.

Seuraavaksi Jeesus rukoilee: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni.” Täytettyään näin tehtävänsä tähän saakka ja tulevaan onnistumiseensa luottaen hän anoo: ”Kirkasta – –, Isä, minut rinnallasi sillä kirkkaudella, joka minulla oli rinnallasi, ennen kuin maailma olikaan.” Hän pyytää nyt tulevansa korotetuksi ylösnousemuksen välityksellä takaisin aikaisempaan taivaalliseen kirkkauteensa.

Luoden katsauksen tärkeimpään maan päällä suorittamaansa työhön Jeesus sanoo: ”Olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat noudattaneet sinun sanaasi.” Jeesus käytti palveluksessaan Jumalan nimeä Jehova ja osoitti, mikä on sen oikea lausumistapa, mutta hän teki sen lisäksi muutakin ilmaistakseen Jumalan nimen apostoleilleen. Hän laajensi sitä tuntemusta, joka heillä oli Jehovasta, hänen persoonallisuudestaan ja tarkoituksistaan, sekä kehitti heidän arvostustaan niitä kohtaan.

Jeesus antaa Jehovalle kunnian itseään Korkeampana Persoonana, jonka alaisuudessa hän palvelee, ja tunnustaa nöyrästi: ”Olen antanut heille ne sanat, jotka annoit minulle, ja he ovat ottaneet ne vastaan ja ovat tulleet varmasti tietämään, että olen tullut sinun edustajanasi, ja he ovat uskoneet, että sinä olet lähettänyt minut.”

Tehden eron seuraajiensa ja muun ihmiskunnan välillä Jeesus rukoilee seuraavaksi: ”En pyydä maailman puolesta, vaan niiden puolesta, jotka olet antanut minulle – –. Kun olin heidän kanssaan, minä valvoin heitä – –, ja olen varjellut heidät, eikä heistä ole tuhoutunut kukaan muu kuin se tuhon poika”, nimittäin Juudas Iskariot. Juuri tällä hetkellä Juudas on suorittamassa halveksittavaa tehtäväänsä pettääkseen Jeesuksen. Näin Juudas tietämättään täyttää Raamatun kirjoituksia.

”Maailma on vihannut heitä”, Jeesus rukoilee edelleen. ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia. He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” Jeesuksen seuraajat ovat maailmassa, tässä Saatanan hallitsemassa järjestäytyneessä ihmisyhteiskunnassa, mutta he ovat ja heidän täytyy aina pysyä erossa siitä ja sen pahuudesta.

”Pyhitä heidät totuudella”, Jeesus jatkaa, ”sinun sanasi on totuus.” Jeesus kutsuu tässä henkeytettyjä Raamatun heprealaisia kirjoituksia, joita hän toistuvasti lainasi, ”totuudeksi”. Mutta se, mitä hän opetti opetuslapsilleen ja mitä he myöhemmin henkeytettyinä kirjoittivat Kreikkalaisiin kirjoituksiin, on myös ”totuus”. Tämä totuus voi pyhittää ihmisen, muuttaa täysin hänen elämänsä ja saada hänet erottumaan maailmasta.

Jeesus rukoilee nyt ’ei ainoastaan näiden puolesta, vaan myös niiden puolesta, jotka uskovat häneen heidän sanansa kautta’. Jeesus siis rukoilee niiden puolesta, joista tulee hänen voideltuja seuraajiaan, ja muiden tulevien opetuslasten puolesta, jotka tullaan vielä kokoamaan ”yhteen laumaan”. Mitä hän pyytää näiden kaikkien puolesta?

”Jotta he olisivat kaikki yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minun yhteydessäni ja minä sinun yhteydessäsi, – – jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” Jeesus ja hänen Isänsä eivät ole kirjaimellisesti yksi persoona, mutta he ovat samaa mieltä kaikesta. Jeesus rukoilee, että hänen seuraajansa saisivat tuntea tämän saman ykseyden, niin että ”maailma tietäisi sinun lähettäneen minut ja rakastaneen heitä niin kuin olet rakastanut minua”.

Jeesus esittää nyt taivaalliselle Isälleen pyynnön voideltujen seuraajiensa puolesta. Mitä hän pyytää? ”Että hekin olisivat minun kanssani siellä, missä minä olen, nähdäkseen minun kirkkauteni, jonka olet antanut minulle, koska rakastit minua ennen maailman perustamista” eli ennen kuin Aadam ja Eeva saivat jälkeläisiä. Kauan ennen sitä Jumala rakasti ainosyntyistä Poikaansa, josta tuli Jeesus Kristus.

Rukouksensa lopuksi Jeesus tähdentää jälleen: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja tulen tekemään sen tunnetuksi, jotta se rakkaus, jolla olet rakastanut minua, olisi heissä ja minä olisin heidän yhteydessään.” Jumalan nimen oppiminen on merkinnyt apostoleille sitä, että he ovat henkilökohtaisesti tulleet tuntemaan Jumalan rakkauden. Johannes 14:1 – 17:26; 13:27, 35, 36; 10:16; Luukas 22:3, 4; 2. Mooseksen kirja 24:10; 1. Kuningasten kirja 19:9–13; Jesaja 6:1–5; Galatalaisille 6:16; Psalmit 35:19; 69:5; Sananlaskut 8:22, 30.

▪ Mihin Jeesus on menossa, ja millaisen vastauksen Tuomas saa sinne johtavaa tietä koskevaan kysymykseensä?

▪ Mitä Filippus esittämänsä pyynnön mukaisesti haluaa Jeesuksen nähtävästi antavan?

▪ Miksi se, joka on nähnyt Jeesuksen, on nähnyt myös Isän?

▪ Miten Jeesuksen seuraajat tekevät suurempia tekoja kuin hän teki?

▪ Missä mielessä Saatanalla ei ole mitään otetta Jeesukseen?

▪ Milloin Jehova istutti vertauskuvallisen viiniköynnöksen, ja milloin ja miten toisista tulee osa tuota viiniköynnöstä?

▪ Kuinka monta oksaa vertauskuvallisessa viiniköynnöksessä lopulta on?

▪ Millaista hedelmää Jumala haluaa oksien tuottavan?

▪ Miten voimme olla Jeesuksen ystäviä?

▪ Miksi maailma vihaa Jeesuksen seuraajia?

▪ Mikä Jeesuksen varoitus tekee hänen apostolinsa levottomiksi?

▪ Miksi apostolit eivät kysy Jeesukselta, mihin hän on menossa?

▪ Mitä apostolien on erityisen vaikea ymmärtää?

▪ Miten Jeesus valaisee sitä, että apostolien tilanne vaihtuu murheellisesta iloiseksi?

▪ Mitä apostolit Jeesuksen sanojen mukaan pian tekevät?

▪ Miten Jeesus voittaa maailman?

▪ Missä mielessä Jeesukselle annetaan ”valta kaikkeen lihaan”?

▪ Mitä Jumalan ja hänen Poikansa tuntemuksen hankkiminen merkitsee?

▪ Millä tavoilla Jeesus tekee Jumalan nimen ilmeiseksi?

▪ Mikä on ”totuus”, ja miten se ”pyhittää” kristityn?

▪ Miten Jumala, hänen Poikansa ja kaikki tosi palvojat ovat yhtä?

▪ Milloin oli ”maailman perustaminen”?