80. luku

Lammastarhat ja paimen

JEESUS on tullut Jerusalemiin vihkimisjuhlaan eli hanukkaan, jota vietetään Jehovan temppelin uudelleenvihkimisen muistoksi. Vuonna 168 eaa., noin 200 vuotta aikaisemmin, Antiokhos IV Epifanes valloitti Jerusalemin ja häpäisi temppelin ja sen alttarin. Kolme vuotta myöhemmin Jerusalem kuitenkin vallattiin takaisin ja temppeli vihittiin käyttöön uudelleen. Sittemmin vuosittain vietettiin uudelleenvihkimisen juhlaa.

Tämä vihkimisjuhla pidetään 25. kislevkuuta, joka on meidän nykyisen kalenterimme marraskuun loppua ja joulukuun alkua vastaava juutalainen kuukausi. Niinpä jäljellä on vain vähän yli sata päivää vuoden 33 merkitykselliseen pääsiäiseen. Koska on viileä vuodenaika, apostoli Johannes kutsuu sitä ”talviajaksi”.

Jeesus kertoo nyt kuvauksen, jossa hän mainitsee kolme lammastarhaa ja oman osansa Hyvänä Paimenena. Ensimmäinen lammastarha, josta hän puhuu, tunnistetaan Mooseksen kanssa tehdyksi lakiliittojärjestelyksi. Laki oli ikään kuin aita: se erotti juutalaiset niiden ihmisten turmeltuneista tavoista, jotka eivät olleet tässä erikoisliitossa Jumalan kanssa. Jeesus selittää: ”Totta totisesti minä sanon teille: joka ei mene lammastarhaan ovesta, vaan kiipeää sinne muualta, se on varas ja ryöstäjä. Mutta joka menee sisään ovesta, on lampaiden paimen.”

Jotkut toiset olivat tulleet ja väittäneet olevansa Messias eli Kristus, mutta he eivät olleet se tosi paimen, josta Jeesus puhuu edelleen: ”Tälle ovenvartija avaa, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään, ja hän kutsuu omia lampaitaan nimeltä ja johdattaa ne ulos. – – Vierasta ne eivät missään tapauksessa seuraa, vaan pakenevat häntä, koska ne eivät tunne vieraiden ääntä.”

Ensimmäisen lammastarhan ”ovenvartija” oli Johannes Kastaja. Ovenvartijana Johannes ’avasi’ Jeesukselle siten, että hän paljasti Jeesuksen henkilöllisyyden niille kuvaannollisille lampaille, jotka tämä johdattaisi laitumelle. Nämä lampaat, joita Jeesus kutsuu nimeltä ja jotka hän johdattaa ulos, otetaan lopulta toiseen lammastarhaan, kuten hän selittää: ”Totta totisesti minä sanon teille: minä olen lampaiden ovi” eli uuden lammastarhan ovi. Kun Jeesus tekee uuden liiton opetuslastensa kanssa ja vuodattaa taivaasta heidän päälleen pyhää henkeä seuraavana helluntaina, heidät otetaan tähän uuteen lammastarhaan.

Selittäen vielä omaa osaansa Jeesus sanoo: ”Minä olen ovi; joka menee sisään minun kauttani, se pelastuu, ja hän menee sisälle ja ulos ja löytää laitumen. – – Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja olisi se yltäkylläisenä. – – Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen lampaani, ja minun lampaani tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän, ja minä annan sieluni lampaitten puolesta.”

Jeesus oli vastikään lohduttanut seuraajiaan sanomalla: ”Älä pelkää, pieni lauma, sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” Tämä pieni lauma, jonka lopullinen luku on 144000, tulee tähän uuteen eli toiseen lammastarhaan. Mutta Jeesus huomauttaa vielä: ”Minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä tarhasta; nekin minun täytyy tuoda, ja ne kuuntelevat minun ääntäni, ja niistä tulee yksi lauma, yksi paimen.”

Koska ”muut lampaat” ”eivät ole tästä tarhasta”, niiden täytyy olla jostain muusta, kolmannesta, tarhasta. Näillä kahdella viimeksi mainitulla tarhalla eli lammasaitauksella on erilaiset määränpäät. Toisessa tarhassa oleva ”pieni lauma” tulee hallitsemaan Kristuksen kanssa taivaassa, ja toisen tarhan ”muut lampaat” tulevat elämään paratiisimaassa. Mutta vaikka lampaat ovatkin kahdessa tarhassa, niiden keskuudessa ei ole mustasukkaisuutta, eivätkä ne tunne olevansa eri aitauksissa, koska ”niistä tulee yksi lauma” ”yhden paimenen” alaisuuteen, kuten Jeesus sanoo.

Hyvä Paimen, Jeesus Kristus, antaa halukkaasti elämänsä kummankin lammastarhan puolesta. ”Minä annan sen omasta aloitteestani”, hän sanoo. ”Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta saada se takaisin. Tästä olen saanut käskyn Isältäni.” Kun Jeesus sanoo tämän, juutalaisten keskuudessa syntyy jakauma.

Monet ihmisjoukkoon kuuluvista sanovat: ”Hänessä on demoni, ja hän on hullu. Miksi te kuuntelette häntä?” Mutta toiset vastaavat: ”Nämä eivät ole demonin riivaaman miehen sanoja.” Sitten viitaten ilmeisesti siihen, miten hän pari kuukautta aiemmin paransi sokeana syntyneen miehen, he lisäävät: ”Ei kai demoni voi avata sokeitten silmiä?” Johannes 10:1–22; 9:1–7; Luukas 12:32; Ilmestys 14:1, 3; 21:3, 4; Psalmi 37:29.

▪ Mikä on vihkimisjuhla, ja milloin sitä vietetään?

▪ Mikä on ensimmäinen lammastarha, ja kuka on sen ovenvartija?

▪ Miten ovenvartija avaa Paimenelle, ja mihin lampaat sen jälkeen otetaan?

▪ Ketkä muodostavat Hyvän Paimenen kaksi tarhaa, ja kuinka monta laumaa niistä tulee?