115. luku

Väittely puhkeaa

JEESUS opetti alkuillasta loistavan läksyn nöyrästä palvelemisesta pesemällä apostoliensa jalat. Sen jälkeen hän pani alulle lähestyvän kuolemansa muiston vieton. Ottaen huomioon erityisesti sen, mitä juuri on tapahtunut, nyt sattuu jotain perin yllättävää. Hänen apostolinsa alkavat kiihkeästi väitellä siitä, kuka heistä mahtaa olla suurin! Nähtävästi tästä aiheesta on kiistelty tavan takaa.

Muista, että sen jälkeen kun Jeesuksen muoto muuttui vuorella, apostolit väittelivät siitä, kuka heidän joukossaan oli suurin. Lisäksi Jaakob ja Johannes pyysivät huomattavia asemia Valtakunnassa, mistä seurasi lisää riitaa apostolien kesken. Ollessaan nyt viimeistä iltaa heidän kanssaan Jeesus on varmasti hyvin murheellinen nähdessään heidän jälleen kinastelevan. Mitä hän tekee?

Sen sijaan että Jeesus toruisi apostoleita heidän käytöksestään, hän jälleen kerran yrittää kärsivällisesti puhua heille järkeä: ”Kansojen kuninkaat hallitsevat niitä herroina, ja niiden vallassaolijoita kutsutaan ’hyväntekijöiksi’. Mutta teidän ei pidä olla sellaisia – –. Sillä kumpi on suurempi, se, joka on pitkällään pöydän ääressä, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka on pitkällään pöydän ääressä?” Muistuttaen heitä sitten antamastaan esimerkistä hän sanoo: ”Mutta minä olen teidän keskellänne kuin se, joka palvelee.”

Epätäydellisyyksistään huolimatta apostolit ovat pysyneet Jeesuksen kanssa hänen koettelemuksissaan. Niinpä hän sanoo: ”Minä teen liiton teidän kanssanne, niin kuin Isäni on tehnyt liiton minun kanssani, valtakunnasta.” Tämä henkilökohtainen liitto Jeesuksen ja hänen uskollisten seuraajiensa välillä yhdistää heidät häneen, niin että he voivat hallita hänen kanssaan hänen kuninkaallisella valta-alueellaan. Vain rajallinen määrä, 144000, otetaan lopulta tähän liittoon Valtakunnasta.

Vaikka apostoleille esitetäänkin tämä ihastuttava odote olla osallisia Kristuksen kanssa Valtakunnan hallintoon, he ovat tällä hetkellä hengellisesti heikkoja. ”Te kaikki kompastutte tänä yönä siihen, mikä koskee minua”, sanoo Jeesus. Mutta kerrottuaan Pietarille rukoilleensa tämän puolesta Jeesus kehottaa: ”Kun sinä kerran olet palannut, vahvista veljiäsi.”

”Lapsukaiset”, Jeesus selittää, ”olen teidän kanssanne enää vähän aikaa. Te tulette etsimään minua, ja niin kuin sanoin juutalaisille: ’Minne minä menen, sinne te ette voi tulla’, sanon nyt teillekin. Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.”

”Herra, mihin olet menossa?” Pietari kysyy.

”Minne olen menossa, sinne et voi seurata minua nyt”, Jeesus vastaa, ”mutta seuraat myöhemmin.”

”Herra, minkä vuoksi en voi seurata sinua nyt?” haluaa Pietari tietää. ”Minä annan sieluni sinun puolestasi.”

”Sinäkö annat sielusi minun puolestani?” kysyy Jeesus. ”Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennen kuin kukko kiekuu kahdesti, juuri sinä kieltäydyt kolmesti tunnustamasta minua.”

”Vaikka minun täytyisi kuolla sinun kanssasi, en suinkaan kieltäydy tunnustamasta sinua”, Pietari vastustelee. Samalla kun toisetkin apostolit yhtyvät sanomaan samaa, Pietari kerskuu: ”Vaikka kaikki muut kompastuvat siihen, mikä koskee sinua, minä en koskaan kompastu!”

Viitaten aikaan, jolloin hän lähetti apostolit ilman kukkaroa ja eväslaukkua saarnaamismatkalle ympäri Galileaa, Jeesus kysyy: ”Eihän teiltä puuttunut mitään?”

”Ei mitään!” he vastaavat.

”Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaan, samoin myös eväslaukun”, hän sanoo, ”ja jolla ei ole miekkaa, myyköön päällysvaippansa ja ostakoon yhden. Sillä minä sanon teille, että tämän, mikä on kirjoitettu, täytyy mennä minussa täytäntöön, nimittäin: ’Ja hänet luettiin laittomien joukkoon.’ Sillä se, mikä koskee minua, on täyttymässä.”

Jeesus tarkoittaa sitä aikaa, jolloin hänet pannaan paaluun pahantekijöiden eli laittomien kanssa. Hän osoittaa myös, että hänen seuraajansa kohtaavat sen jälkeen ankaraa vainoa. ”Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa”, he sanovat.

”Riittää”, hän vastaa. Kuten tulemme näkemään, se että heillä on miekat mukanaan, suo Jeesukselle tilaisuuden opettaa vielä jotain erittäin tärkeää. Matteus 26:31–35; Markus 14:27–31; Luukas 22:24–38; Johannes 13:31–38; Ilmestys 14:1–3.

▪ Miksi apostolien väittely on hyvin yllättävä?

▪ Miten Jeesus käsittelee tämän väittelyn?

▪ Mitä saadaan aikaan sen liiton avulla, jonka Jeesus tekee opetuslastensa kanssa?

▪ Minkä uuden käskyn Jeesus antaa, ja kuinka tärkeä se on?

▪ Millaista liiallista itsevarmuutta Pietari osoittaa, ja mitä Jeesus sanoo?

▪ Miksi Jeesuksen ohjeet kukkaron ja eväslaukun mukana pitämisestä eroavat niistä ohjeista, jotka hän on antanut aiemmin?