Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kuka tosi Jumala on?

Kuka tosi Jumala on?

Luku 3

Kuka tosi Jumala on?

1. Miksi monet ovat samaa mieltä Raamatun alkusanojen kanssa?

KATSELLESSASI taivaalle kirkkaana yönä et varmaankaan voi olla hämmästelemättä tähtien paljoutta. Miten selität niiden olemassaolon? Entä mistä maapallolle on tullut kaikki elollinen – värikkäät kukat, linnut ihanine lauluineen, valtameressä sukeltelevat voimakkaat valaat? Luettelo jatkuu loputtomiin. Tämä kaikki ei olisi voinut syntyä sattumalta. Ei ihme, että monet ovat samaa mieltä Raamatun ensimmäisten sanojen kanssa: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan”! (1. Mooseksen kirja 1:1.)

2. Mitä Raamatussa sanotaan Jumalasta, ja mitä siinä kannustetaan meitä tekemään?

2 Ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä Jumalasta. Jotkut pitävät häntä persoonattomana voimana. Miljoonat ihmiset palvovat kuolleita esi-isiä, koska Jumala on heidän käsityksensä mukaan niin etäinen, ettei häntä voi lähestyä. Mutta Raamatussa tosi Jumalan ilmaistaan olevan todellinen persoona, joka on lämpimästi kiinnostunut meistä yksilöinä. Siksi siinä kannustetaan ’etsimään Jumalaa’ ja sanotaan: ”Hän ei ole kaukana meistä kenestäkään.” (Apostolien teot 17:27.)

3. Miksi on mahdotonta tehdä kuvaa Jumalasta?

3 Minkä näköinen Jumala on? Muutamat hänen palvelijansa ovat saaneet näkyjä hänen loistavasta läsnäolostaan. Niissä hän on ilmaissut itsensä vertauskuvallisesti sellaiseksi, joka istuu valtaistuimella ja josta säteilee kunnioittavaa pelkoa herättävä kirkkaus. Tällaisia näkyjä nähneet eivät kuitenkaan ole koskaan kuvailleet hänen kasvonpiirteitään. (Daniel 7:9, 10; Ilmestys 4:2, 3.) Se johtuu siitä, että ”Jumala on Henki”; hänellä ei ole aineellista ruumista (Johannes 4:24). On todellisuudessa mahdotonta tehdä tarkkaa kuvaa Luojamme ulkonäöstä, sillä ”kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa” (Johannes 1:18; 2. Mooseksen kirja 33:20). Raamatussa kuitenkin opetetaan hänestä paljon.

TOSI JUMALALLA ON NIMI

4. Mainitse joitakin merkityksellisiä arvonimiä, joita Raamatussa käytetään Jumalasta.

4 Tosi Jumalasta käytetään Raamatussa ilmauksia ”Jumala, Kaikkivaltias”, ”Korkein”, ”Suuri Luoja”, ”Suuri Opettaja”, ”Suvereeni Herra” ja ”ikuisuuden Kuningas” (1. Mooseksen kirja 17:1; Psalmit 50:14; Saarnaaja 12:1; Jesaja 30:20; Apostolien teot 4:24; 1. Timoteukselle 1:17). Näiden arvonimien miettiminen voi lisätä Jumalan tuntemustamme.

5. Mikä on Jumalan nimi, ja miten usein se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa?

5 Jumalalla on kuitenkin ainutlaatuinen nimi, joka esiintyy jo pelkästään Heprealaisissa kirjoituksissa lähes 7000 kertaa – useammin kuin yksikään hänen arvonimistään. Noin 1900 vuotta sitten juutalaiset lakkasivat taikauskoisuutensa vuoksi lausumasta Jumalan nimeä. Raamatun hepreaa kirjoitettiin ilman vokaaleja. Siksi ei pystytä tietämään tarkasti, miten Mooses, Daavid tai muut entisaikoina eläneet ihmiset lausuivat nuo neljä konsonanttia (יהוה), joista Jumalan nimi muodostuu. Jotkut tutkijat esittävät, että Jumalan nimi on voitu lausua ”Jahve”, mutta he eivät pysty olemaan siitä varmoja. Suomessa on lausumistapa ”Jehova” ollut käytössä jo satoja vuosia, ja monien kielten vastaava muoto hyväksytään nykyään laajalti.

SYITÄ KÄYTTÄÄ JUMALAN NIMEÄ

6. Mitä psalmissa 83:18 sanotaan Jehovasta, ja miksi meidän tulee käyttää hänen nimeään?

6 Jumalan ainutlaatuinen nimi Jehova erottaa hänet kaikista muista jumalista. Siksi tuo nimi esiintyy niin usein Raamatussa, erityisesti sen heprealaisessa tekstissä. Monissa käännöksissä ei ole hänen nimeään, mutta psalmissa 83:18 sanotaan selvästi: ”Sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” Siksi meidän on sopivaa käyttää Jumalan persoonanimeä, kun puhumme hänestä.

7. Mitä nimen Jehova merkitys opettaa meille Jumalasta?

7 Nimi Jehova on yksi muoto heprealaisesta verbistä, joka merkitsee ’tulla joksikin’. Jumalan nimi merkitseekin ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Jehova Jumala ilmaisee tällä tavalla olevansa tarkoituksensa Suuri Täyttäjä. Hän saattaa aina tarkoituksensa toteutumaan. Ainoastaan tosi Jumalalla on täysi oikeus kantaa tätä nimeä, sillä ihmiset eivät voi koskaan olla varmoja siitä, että heidän suunnitelmansa onnistuvat (Jaakobin kirje 4:13, 14). Vain Jehova voi sanoa: ”Sellaiseksi osoittautuu sanani, joka suustani lähtee. Se – – on – – menestyvä siinä, mitä varten olen lähettänyt sen.” (Jesaja 55:11.)

8. Minkä tarkoituksen Jehova ilmoitti Mooseksen välityksellä?

8 Heprealaisista patriarkoista niin Abraham, Iisak kuin Jaakobkin ’huusivat avukseen Jehovan nimeä’, mutta he eivät tunteneet Jumalan nimen täyttä merkitystä (1. Mooseksen kirja 21:33; 26:25; 32:9; 2. Mooseksen kirja 6:3). Kun Jehova paljasti myöhemmin, että hänellä oli tarkoitus vapauttaa heidän jälkeläisensä, israelilaiset, Egyptin orjuudesta ja antaa heille ”maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa”, tuo ajatus saattoi tuntua mahdottomalta (2. Mooseksen kirja 3:17). Jumala korosti kuitenkin nimensä ikuista merkitystä sanomalla profeetalleen Moosekselle: ”Näin sinun pitää sanoa Israelin pojille: ’Jehova, teidän esi-isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.” (2. Mooseksen kirja 3:15.)

9. Miten farao suhtautui Jehovaan?

9 Mooses pyysi faraota, Egyptin kuningasta, päästämään israelilaiset erämaahan palvomaan Jehovaa. Mutta farao, jota itseään pidettiin jumalana ja joka palvoi muita egyptiläisiä jumalia, vastasi: ”Kuka on Jehova, niin että minun pitäisi totella hänen ääntään ja lähettää Israel pois? Minä en tunne lainkaan Jehovaa enkä sitä paitsi aio lähettää Israelia pois.” (2. Mooseksen kirja 5:1, 2.)

10. Mihin toimiin Jehova ryhtyi muinaisessa Egyptissä toteuttaakseen tarkoituksensa israelilaisten suhteen?

10 Silloin Jehova ryhtyi toimimaan vaiheittain tarkoituksensa toteuttamiseksi, nimensä merkityksen mukaisesti. Hän aiheutti muinaisille egyptiläisille kymmenen vitsausta. Viimeinen vitsaus surmasi kaikki Egyptin esikoiset, heidän joukossaan ylpeän faraon pojan. Silloin egyptiläiset halusivat päästää Israelin lähtemään. Joihinkuihin egyptiläisiin Jehovan voima teki kuitenkin niin suuren vaikutuksen, että he lähtivät maasta israelilaisten mukana. (2. Mooseksen kirja 12:35–38.)

11. Minkä ihmeen Jehova teki Punaisellamerellä, ja mitä hänen vihollistensa oli pakko myöntää?

11 Itsepäinen farao ja hänen armeijansa lähtivät satoine sotavaunuineen vangitsemaan uudelleen hänen orjiaan. Egyptiläisten lähestyessä Jumala jakoi ihmeen avulla Punaisenmeren vedet, niin että israelilaiset saattoivat kulkea sen poikki pitkin kuivaa maata. Kun takaa-ajajat saapuivat merenpohjalle, Jehova ”irrotti pyöriä heidän vaunuistaan, niin että heidän oli vaikea ajaa niitä”. Egyptiläissoturit huusivat: ”Paetaan Israelin edestä, sillä totisesti Jehova taistelee heidän puolestaan egyptiläisiä vastaan.” Mutta se oli liian myöhäistä. Valtavat vesimuurit romahtivat ja ”peittivät faraon kaikkien sotajoukkojen sotavaunut ja ratsumiehet”. (2. Mooseksen kirja 14:22–25, 28.) Jehova teki siten itselleen suuren nimen, eikä tuota tapahtumaa ole tähän päivään mennessä unohdettu (Joosua 2:9–11).

12, 13. a) Mikä merkitys Jumalan nimellä on meille nykyään? b) Mitä on erittäin tärkeää oppia ja miksi?

12 Nimellä, jonka Jumala on tehnyt itselleen, on suuri merkitys meille nykyään. Hänen nimensä Jehova on takeena siitä, että hän saattaa koko tarkoituksensa toteutumaan. Siihen sisältyy sen hänen alkuperäisen tarkoituksensa täyttäminen, että maapallostamme tulee paratiisi (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:8). Sitä silmällä pitäen Jumala poistaa kaikki nykyiset suvereeniutensa vastustajat, sillä hän on sanonut: ”Niiden on tultava tietämään, että minä olen Jehova.” (Hesekiel 38:23.) Silloin Jumala täyttää lupauksensa vapauttaa palvojansa uuteen, vanhurskaaseen maailmaan (2. Pietarin kirje 3:13).

13 Kaikkien, jotka haluavat Jumalan suosion, täytyy oppia huutamaan avukseen hänen nimeään uskossa. Raamatussa luvataan: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (Roomalaisille 10:13.) Jehovan nimi on tosiaan hyvin merkityksellinen. Se, että huudat avuksesi Jehovaa Jumalanasi ja Pelastajanasi, voi johtaa sinut loputtomaan onnellisuuteen.

TOSI JUMALAN OMINAISUUKSIA

14. Mitä Jumalan perusominaisuuksia Raamatussa korostetaan?

14 Tutkittaessa Israelin vapautumista Egyptistä korostuu neljä perusominaisuutta, jotka Jumalalla on täydellisessä tasapainossa. Siinä, mitä hän teki faraolle, ilmeni hänen kunnioittavaa pelkoa herättävä voimansa (2. Mooseksen kirja 9:16). Se mestarillinen tapa, jolla Jumala käsitteli tuon monimutkaisen tilanteen, osoitti hänen verratonta viisauttaan (Roomalaisille 11:33). Hän paljasti oikeudenmukaisuutensa siinä, miten hän aiheutti rangaistuksen kansansa itsepäisille vastustajille ja sortajille (5. Mooseksen kirja 32:4). Jumalan ilmeisimpiä ominaisuuksia on rakkaus. Jehova osoitti huomattavaa rakkautta täyttämällä Abrahamin jälkeläisiä koskevan lupauksensa (5. Mooseksen kirja 7:8). Hän osoitti rakkautta myös antamalla joidenkuiden egyptiläisten hylätä väärät jumalansa ja hyötyä suuresti siitä, että he asennoituivat ainoan tosi Jumalan puolelle.

15, 16. Millä tavoin Jumala on osoittanut rakkautta?

15 Lukiessasi Raamattua havaitset, että rakkaus on Jumalan pääominaisuus, ja hän ilmaisee sitä monin tavoin. Esimerkiksi juuri rakkaudesta hän ryhtyi Luojaksi ja jakoi elämästä saatavan ilon ensiksi henkiluomusten kanssa. Nuo sadat miljoonat enkelit rakastavat Jumalaa ja ylistävät häntä. (Job 38:4, 7; Daniel 7:10.) Jumala osoitti rakkautta myös luodessaan maapallon ja valmistaessaan sen niin, että ihmiset voivat elää siinä onnellisina (1. Mooseksen kirja 1:1, 26–28; Psalmit 115:16).

16 Me hyödymme Jumalan rakkaudesta niin monin tavoin, että emme pysty kaikkia edes mainitsemaan. Ensinnäkin Jumala on rakkaudessaan tehnyt ruumiimme niin suurenmoiseksi, että voimme nauttia elämästä (Psalmit 139:14). Hänen rakkautensa ilmenee hänen antaessaan ’sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämemme ruoalla ja hyvällä mielellä’ (Apostolien teot 14:17). Jumala jopa ”antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville ja antaa sataa vanhurskaille ja epävanhurskaille” (Matteus 5:45). Rakkaus saa Luojamme myös auttamaan meitä hankkimaan Jumalan tuntemusta ja palvelemaan häntä hänen onnellisina palvojinaan. Tosiaankin ”Jumala on rakkaus” (1. Johanneksen kirje 4:8). Mutta hänen persoonallisuudessaan on monia muitakin piirteitä.

”ARMOLLINEN JA SUOSIOLLINEN JUMALA”

17. Mitä 2. Mooseksen kirjan 34:6, 7 opettaa meille Jumalasta?

17 Senkin jälkeen kun israelilaiset olivat päässeet Punaisenmeren toiselle puolelle, heidän piti oppia tuntemaan Jumala paremmin. Mooses ymmärsi tämän tarpeen ja rukoili: ”Pyydän, jos olen saanut suosion silmissäsi, saatathan minut tuntemaan tiesi, että tuntisin sinut saadakseni suosion silmissäsi.” (2. Mooseksen kirja 33:13.) Mooses oppi tuntemaan Jumalan paremmin kuullessaan hänen oman julistuksensa: ”Jehova, Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa, joka säilyttää rakkaudellisen huomaavaisuuden tuhansille, antaa anteeksi erheen ja rikkomuksen ja synnin, mutta ei suinkaan vapauta rangaistuksesta.” (2. Mooseksen kirja 34:6, 7.) Jumala tasapainottaa rakkautensa oikeudenmukaisuudella siten, että hän ei suojele tahallisia synnintekijöitä heidän väärintekonsa seurauksilta.

18. Miten Jehova on osoittautunut armolliseksi?

18 Kuten Mooses sai tietää, Jehova osoittaa armoa. Armollinen persoona säälii kärsiviä ja yrittää helpottaa heidän tilannettaan. Siksi Jumala on osoittanut sääliä ihmiskuntaa kohtaan tekemällä mahdolliseksi vapautua pysyvästi kärsimyksistä, sairauksista ja kuolemasta (Ilmestys 21:3–5). Jumalan palvojille voi sattua onnettomuuksia tämän pahan maailman olosuhteiden vuoksi, tai he voivat toimia epäviisaasti ja joutua vaikeuksiin. Mutta jos he pyytävät nöyrästi Jehovalta apua, hän lohduttaa ja auttaa heitä. Miksi? Koska hän osoittaa armollisesti hellää huomiota palvojiaan kohtaan (Psalmit 86:15; 1. Pietarin kirje 5:6, 7).

19. Miksi voimme sanoa Jumalan olevan suosiollinen?

19 Monet vallassaolijat kohtelevat toisia tylysti. Jehova on sitä vastoin hyvin suosiollinen nöyriä palvelijoitaan kohtaan! Vaikka hänellä on ylin valta kaikkeudessa, hän osoittaa suurta huomaavaisuutta yleensä koko ihmiskuntaa kohtaan (Psalmit 8:3, 4; Luukas 6:35). Jehova on suosiollinen myös yksilöille ja vastaa, kun he pyytävät hänen suopeuttaan eri asioissa (2. Mooseksen kirja 22:26, 27; Luukas 18:13, 14). Jumalalla ei tietenkään ole velvollisuutta osoittaa suopeutta tai armoa kenellekään (2. Mooseksen kirja 33:19). Siksi meidän on arvostettava syvästi hänen armoaan ja suosiollisuuttaan (Psalmit 145:1, 8).

HIDAS VIHASTUMAAN, PUOLUEETON JA VANHURSKAS

20. Mikä osoittaa, että Jehova on sekä hidas vihastumaan että puolueeton?

20 Jehova on hidas vihastumaan. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei hän ryhdy toimiin, sillä hän tosiaan teki niin tuhotessaan itsepäisen faraon ja tämän armeijan Punaisessameressä. Jehova on myös puolueeton. Siksi hänen kansansa Israel menetti lopulta hänen suosionsa, koska se toimi itsepintaisesti väärin. Jumala hyväksyy palvojikseen ihmisiä kaikista kansakunnista, mutta vain niitä, jotka mukautuvat hänen vanhurskaisiin teihinsä (Apostolien teot 10:34, 35).

21. a) Mitä Ilmestyksen 15:2–4 opettaa Jumalasta? b) Mikä tekee meille helpommaksi noudattaa sitä, minkä Jumala sanoo olevan oikein?

21 Raamatun Ilmestyskirjassa korostetaan, että on tärkeää hankkia tietoa Jumalan ”vanhurskaista säädöksistä”. Siinä kerrotaan, miten taivaalliset olennot laulavat: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja todet ovat sinun tiesi, ikuisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaankaan pelkäisi sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi, sillä sinä yksin olet uskollinen? Sillä kaikki kansakunnat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tehty ilmeisiksi.” (Ilmestys 15:2–4.) Terve Jehovan pelkomme eli syvä kunnioituksemme häntä kohtaan ilmenee siten, että mukaudumme siihen, minkä hän sanoo olevan oikein. Se on helpompaa, kun muistutamme itseämme Jumalan viisaudesta ja rakkaudesta. Kaikki hänen käskynsä ovat meidän parhaaksemme (Jesaja 48:17, 18).

”JEHOVA, MEIDÄN JUMALAMME, ON YKSI”

22. Miksi ne, jotka uskovat Raamattuun, eivät palvo kolminaisuutta?

22 Muinaiset egyptiläiset palvoivat monia jumalia, mutta Jehova on ”yksinomaista antaumusta vaativa Jumala” (2. Mooseksen kirja 20:5). Mooses muistutti israelilaisia siitä, että ”Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova” (5. Mooseksen kirja 6:4). Jeesus Kristus toisti nuo sanat (Markus 12:28, 29). Siksi ne, jotka uskovat Raamatun olevan Jumalan sana, eivät palvo kolminaisuutta, jossa on kolme persoonaa tai jumalaa yhdessä. Todellisuudessa sanaa ”kolminaisuus” ei edes esiinny Raamatussa. Tosi Jumala on yksi Persoona, eri persoona kuin Jeesus Kristus (Johannes 14:28; 1. Korinttilaisille 15:28). Jumalan pyhä henki ei ole persoona. Se on Jehovan vaikuttava voima, jonka avulla Kaikkivaltias toteuttaa tarkoituksiaan (1. Mooseksen kirja 1:2; Apostolien teot 2:1–4, 32, 33; 2. Pietarin kirje 1:20, 21).

23. a) Miten rakkautesi Jumalaan kasvaa? b) Mitä Jeesus sanoi Jumalan rakastamisesta, ja mitä meidän on tarpeellista oppia Kristuksesta?

23 Eikö Jehovan suurenmoisuuden ajatteleminen saakin sinut myöntämään, että hän ansaitsee palvontasi? Kun tutkit hänen Sanaansa, Raamattua, opit tuntemaan hänet paremmin ja saat tietää, mitä hän vaatii sinulta saavuttaaksesi ikuisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden (Matteus 5:3, 6). Lisäksi rakkautesi Jumalaan kasvaa. Se on sopivaa, sillä Jeesus sanoi: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.” (Markus 12:30.) Ilmeisesti Jeesus tunsi sellaista rakkautta Jumalaa kohtaan. Mutta mitä Raamattu kertoo Jeesuksesta Kristuksesta? Mikä osa hänellä on Jehovan tarkoituksessa?

TESTAA TIETOJASI

Mikä on Jumalan nimi, ja miten usein sitä käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa?

Miksi sinun tulee käyttää Jumalan nimeä?

Erityisesti mitkä Jehova Jumalan ominaisuudet vetoavat sinuun?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 29]

Miten hyvin sinä tunnet kaiken Luojan?