Jeesus on ollut 40 päivää erämaassa. Ennen kuin hän lähtee takaisin Galileaan, hän palaa Johanneksen luo, joka kastoi hänet. Nähdessään Jeesuksen Johannes sanoo paikalla oleville: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka poistaa maailman synnin! Tämä on se, josta sanoin: ’Minun jäljessäni tulee mies, joka on mennyt minun edelleni, sillä hän oli olemassa ennen minua.’” (Johannes 1:29, 30.) Vaikka Johannes on vähän Jeesusta vanhempi, hän tietää, että Jeesus on ollut olemassa ennen häntä henkiolentona taivaassa.

Kun Jeesus muutama viikko aiemmin tuli kastettavaksi, Johannes ei ilmeisesti ollut varma siitä, että Jeesus olisi Messias. ”Minäkään en tuntenut häntä”, Johannes tunnustaa, ”mutta tulin kastamaan vedessä siksi, että Israel voisi tuntea hänet.” (Johannes 1:31.)

Johannes kertoo, mitä tapahtui, kun hän kastoi Jeesuksen: ”Minä näin hengen laskeutuvan taivaasta kuin kyyhkynen, ja se jäi hänen päälleen. Minäkään en tuntenut häntä, mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedessä, sanoi minulle: ’Juuri se, jonka päälle näet hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa pyhässä hengessä.’ Minä olen nähnyt sen ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.” (Johannes 1:32–34.)

Seuraavana päivänä Johannes Kastaja on kahden opetuslapsensa seurassa, kun Jeesus lähestyy heitä. Johannes sanoo: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa!” (Johannes 1:36.) Silloin Johanneksen kaksi opetuslasta lähtevät seuraamaan Jeesusta. Toisen nimi on Andreas. Toinen on luultavasti sama henkilö, joka on kirjoittanut tämän tapauksen muistiin. Myös hän on nimeltään Johannes, ja hän on nähtävästi Jeesuksen serkku. Hänen äitinsä on ilmeisesti Marian sisar Salome, ja hänen isänsä on Sebedeus.

Kun Jeesus kääntyy ja näkee Andreaan ja Johanneksen seuraavan häntä, hän kysyy: ”Mitä te etsitte?”

”Rabbi”, he sanovat, ”mihin sinä olet majoittunut?”

”Tulkaa, niin näette”, Jeesus vastaa. (Johannes 1:37–39.)

Kello on noin neljä iltapäivällä, ja Andreas ja Johannes viipyvät Jeesuksen luona loppupäivän. Andreas on niin innoissaan, että tavatessaan veljensä Simonin, jota sanotaan myös Pietariksi, hän kertoo: ”Olemme löytäneet Messiaan.” (Johannes 1:41.) Hän vie Pietarin Jeesuksen luo. Myöhempien tapahtumien perusteella voi päätellä, että luultavasti Johannes tapaa veljensä Jaakobin ja tuo hänet Jeesuksen luo, vaikka hän ei itse mainitsekaan tätä yksityiskohtaa kertomuksessaan.

Seuraavana päivänä Jeesus tapaa Filippuksen, joka on kotoisin Betsaidasta. Tuo kaupunki sijaitsee lähellä Galileanjärven pohjoisrantaa, ja  se on Andreaan ja Pietarin kotikaupunki. Jeesus kutsuu Filippuksen seuraajakseen (Johannes 1:43).

Sitten Filippus tapaa Natanaelin, jota sanotaan myös Bartolomeukseksi, ja sanoo: ”Olemme löytäneet hänet, josta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeettojen kirjoituksissa: Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista.” Natanael kysyy Filippukselta epäillen: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”

”Tule katsomaan”, Filippus kehottaa häntä. Nähdessään Natanaelin tulevan Jeesus sanoo: ”Tässä on oikea israelilainen, jossa ei ole mitään petollista.”

”Mistä sinä minut tunnet?” Natanael kysyy.

Jeesus vastaa: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua, minä näin sinut, kun olit viikunapuun alla.”

Natanael vastaa hämmästyneenä: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.”

”Uskotko sinä siksi, että sanoin nähneeni sinut viikunapuun alla?” Jeesus kysyy. ”Sinä tulet näkemään jotain vielä suurempaa.” Sitten Jeesus lupaa: ”Minä todella vakuutan teille: te tulette näkemään taivaan auenneena ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan luo.” (Johannes 1:45–51.)

Pian tämän jälkeen Jeesus ja hänen uudet opetuslapsensa lähtevät Jordaninlaaksosta kohti Galileaa.