Jeesuksen uskonnolliset vastustajat eivät ole onnistuneet horjuttamaan hänen arvovaltaansa tai saamaan häntä ansaan, niin että hänet voitaisiin luovuttaa roomalaisille (Luukas 20:20). On 11. nisankuuta, ja Jeesus on yhä temppelissä. Nyt osat vaihtuvat, kun hän alkaakin esittää kysymyksiä vastustajilleen. Samalla hän osoittaa heille, kuka hän todellisuudessa on. Hän kysyy heiltä: ”Mitä ajattelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?” (Matteus 22:42.) On yleisesti tiedossa, että Kristus eli Messias tulisi Daavidin suvusta, joten he vastaavat sen mukaisesti (Matteus 9:27; 12:23; Johannes 7:42).

Jeesus kysyy: ”Kuinka sitten Daavid hengen vaikutuksesta kutsuu häntä Herraksi sanoessaan: ’Jehova sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alle”’? Jos kerran Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on Daavidin poika?” (Matteus 22:43–45.)

Fariseukset eivät vastaa mitään, sillä he odottavat, että Daavidin suvusta tulisi joku, joka vapauttaisi heidät Rooman herruudesta. Jeesus kuitenkin lainaa psalmissa 110:1, 2 olevia Daavidin sanoja ja osoittaa, että Messias ei olisi ihmishallitsija. Hän on Daavidin Herra, ja istuuduttuaan Jumalan oikealle puolelle hän alkaisi hallita. Jeesuksen vastaus hiljentää vastustajat.

Jeesusta ovat kuuntelemassa myös opetuslapset ja monet muut. Nyt Jeesus alkaa puhua heille. Hän varoittaa heitä kirjanoppineista ja fariseuksista, jotka ovat ”istuutuneet Mooseksen istuimelle” opettamaan Jumalan lakia. Jeesus neuvoo kuulijoitaan: ”Tehkää siis kaikki, mitä he teille sanovat, ja noudattakaa sitä, mutta älkää tehkö niin kuin he tekevät, sillä he sanovat mutta eivät toimi sanojensa mukaan.” (Matteus 23:2, 3.)

Sitten Jeesus mainitsee esimerkkejä heidän tekopyhyydestään. Hän sanoo: ”He leventävät raamatunlausekotelot, joita he käyttävät suojelusesineinä.” Jotkut juutalaiset pitävät otsallaan tai käsivarressaan pieniä koteloita, joissa on katkelmia Mooseksen laista. Fariseukset käyttävät kuitenkin suuria koteloita antaakseen sellaisen vaikutelman, että he noudattavat lakia tunnollisesti. Lisäksi he ”pidentävät vaatteidensa reunukset”. Israelilaisten piti tehdä vaatteidensa helmaan ripsureunat, mutta fariseusten vaatteissa ne ovat tavallista pidemmät (4. Mooseksen kirja 15:38–40). He tekevät kaiken tämän ”siksi, että ihmiset näkisivät heidät” (Matteus 23:5).

Halu saada huomattava asema voisi tarttua myös opetuslapsiin, joten Jeesus neuvoo heitä: ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbeiksi, sillä yksi on teidän Opettajanne ja te kaikki olette veljiä. Älkää myöskään kutsuko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaassa. Älkääkä antako kutsua itseänne johtajiksi, sillä yksi on teidän Johtajanne, Kristus.” Mitä opetuslasten sitten pitäisi ajatella itsestään, ja miten heidän pitäisi käyttäytyä? Jeesus sanoo: ”Suurimman teidän keskuudessanne tulee olla teidän palvelijanne. Se, joka korottaa itsensä, joutuu nöyrtymään, ja se, joka nöyrtyy, korotetaan.” (Matteus 23:8–12.)

Seuraavaksi Jeesus jälleen arvostelee tekopyhiä kirjanoppineita ja fariseuksia: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät! Te suljette taivaan valtakunnan ihmisten edestä, sillä itse te ette mene sisään ettekä anna sisään menossa olevien mennä sisään.” (Matteus 23:13.)

Jeesus tuomitsee fariseukset, koska heitä ei kiinnosta se, mikä on todella tärkeää Jumalan mielestä. Tämä ilmenee heidän vääristyneestä ajattelutavastaan. He sanovat esimerkiksi: ”Jos joku vannoo temppelin kautta, se ei ole mitään, mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, hän on velvollinen pitämään valansa.”  He osoittavat olevansa moraalisesti sokeita, sillä temppelin kulta on heille tärkeämpi kuin itse temppeli, jossa palvotaan Jehovaa. He ovat myös ”jättäneet huomiotta lain painavammat asiat, nimittäin oikeuden, armon ja uskollisuuden”. (Matteus 23:16, 23; Luukas 11:42.)

Jeesus sanoo fariseuksia ”sokeiksi oppaiksi”, jotka ”siivilöivät sääsken mutta nielevät kamelin” (Matteus 23:24). He siivilöivät viinistään sääsken, koska se on lain mukaan epäpuhdas eläin. He kuitenkin sivuuttavat lain painavammat asiat eli ikään kuin nielevät kamelin, joka myös on epäpuhdas eläin mutta vain paljon suurempi. (3. Mooseksen kirja 11:4, 21–24.)