Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 97

Vertaus viinitarhan työntekijöistä

Vertaus viinitarhan työntekijöistä

MATTEUS 20:1–16

  • ”VIIMEISISTÄ” VIINITARHAN TYÖNTEKIJÖISTÄ TULEE ”ENSIMMÄISIÄ”

Jeesus on juuri kertonut Pereassa, että ”monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä” (Matteus 19:30). Nyt hän valaisee näitä sanoja vertauksella viinitarhan työntekijöistä:

”Taivaan valtakunta on – – kuin talonisäntä, joka meni ulos varhain aamulla palkkaamaan työntekijöitä viinitarhaansa. Kun hän oli sopinut työntekijöiden kanssa denaarista päivältä, hän lähetti heidät viinitarhaansa. Hän meni ulos myös kolmannen tunnin vaiheilla ja näki toisia seisoskelemassa torilla toimettomina, ja heille hän sanoi: ’Menkää tekin viinitarhaan, niin annan teille sen, mikä on oikeudenmukaista.’ Niin he menivät. Kuudennen tunnin ja yhdeksännen tunnin vaiheilla hän meni jälleen ulos ja teki samoin. Lopuksi hän meni ulos 11. tunnin vaiheilla ja tapasi vielä muita, jotka olivat seisoskelemassa. Hän sanoi heille: ’Miksi olette seisoskelleet täällä koko päivän toimettomina?’ He vastasivat: ’Koska kukaan ei ole palkannut meitä.’ Hän sanoi heille: ’Menkää tekin viinitarhaan.’” (Matteus 20:1–7.)

Ihmisten mieleen tulee luultavasti Jehova Jumala, kun he kuulevat Jeesuksen puhuvan ”taivaan valtakunnasta” ja ”talonisännästä”. Raamatussa Jehova kuvataan joskus viinitarhan omistajaksi ja Israelin kansa viinitarhaksi (Psalmit 80:8, 9; Jesaja 5:3, 4). Lakiliiton alaisia israelilaisia verrataan viinitarhan työntekijöihin. Jeesus ei kuitenkaan viittaa menneisyyteen vaan kuvailee hänen aikanaan vallitsevaa tilannetta.

Uskonnollisten johtajien – esimerkiksi fariseusten, jotka hiljattain yrittivät koetella Jeesusta kysymällä häneltä avioerosta – kuuluisi työskennellä Jumalan palveluksessa jatkuvasti. He ovat kuin kokoaikaisia työntekijöitä, jotka odottavat saavansa täyden päiväpalkan eli yhden denaarin.

Pappien ja muiden uskonnollisten johtajien mielestä tavalliset juutalaiset palvelevat Jumalaa vähemmän, ikään kuin osa-aikaisina työntekijöinä Jumalan viinitarhassa. Jeesuksen vertauksessa he ovat niitä, jotka palkataan ”kolmannen tunnin vaiheilla” (klo 9) tai myöhemmin työpäivän aikana: kuudennen, yhdeksännen ja lopulta yhdennentoista tunnin vaiheilla (klo 17).

Jeesusta seuraavia miehiä ja naisia pidetään ”kirottuina” (Johannes 7:49). He ovat olleet suurimman osan elämästään kalastajia tai muita tavallisia työntekijöitä. Sitten vuoden 29 syksyllä ”viinitarhan omistaja” eli Jumala lähetti Jeesuksen kutsumaan tavallisia ihmisiä opetuslapsikseen, Jumalan työntekijöiksi. He ovat Jeesuksen mainitsemia ”viimeisiä”, 11. tunnilla palkattuja viinitarhan työntekijöitä.

Lopuksi Jeesus kertoo, mitä tapahtuu työpäivän päättyessä: ”Illan tultua viinitarhan omistaja sanoi työtä valvovalle miehelle: ’Kutsu työntekijät ja maksa heille heidän palkkansa, ensin viimeisenä tulleille ja lopuksi ensimmäisenä tulleille.’ Kun 11. tunnilla palkatut miehet tulivat, he saivat kukin denaarin. Niinpä kun ensimmäiset tulivat, he olettivat saavansa enemmän, mutta heillekin maksettiin denaari. Saatuaan sen he alkoivat valittaa talonisännälle ja sanoivat: ’Nämä viimeiset miehet tekivät työtä yhden tunnin, ja kuitenkin sinä olet pitänyt heitä samanarvoisina kuin meitä, jotka olemme raataneet koko päivän polttavassa helteessä!’ Mutta hän sanoi yhdelle heistä: ’Ystävä, en minä tee sinulle vääryyttä. Etkö sopinutkin kanssani denaarista? Ota omasi ja mene. Minä haluan antaa näille viimeisille saman kuin sinullekin. Eikö minulla ole oikeus tehdä omallani, mitä haluan? Vai oletko sinä kateellinen, koska minä olen hyvä?’ Näin viimeisistä tulee ensimmäisiä ja ensimmäisistä viimeisiä.” (Matteus 20:8–16.)

Opetuslapset voivat ihmetellä vertauksen loppua. Miten juutalaisten uskonnollisista johtajista, jotka ajattelevat olevansa ”ensimmäisiä”, tulee ”viimeisiä”? Entä miten Jeesuksen opetuslapsista tulee ”ensimmäisiä”?

Jeesuksen opetuslapsista, joita fariseukset ja muut pitävät ”viimeisinä”, tulisi ”ensimmäisiä”, ja he saisivat täyden palkan. Kun Jeesus kuolisi, kirjaimellinen Jerusalem hylättäisiin ja Jumala valitsisi uuden kansan, ”Jumalan Israelin” (Galatalaisille 6:16; Matteus 23:38). Johannes Kastaja viittasi tuohon kansaan kuuluviin, kun hän puhui tulevasta kastamisesta pyhällä hengellä. Ne jotka ovat olleet ”viimeisiä”, olisivat ensimmäisiä, jotka kastettaisiin ja joille annettaisiin etuoikeus todistaa Jeesuksesta ”aina maan ääriin asti”. (Apostolien teot 1:5, 8; Matteus 3:11.) Jos opetuslapset ymmärtävät, miten dramaattisesta muutoksesta Jeesus tässä puhuu, he osaavat odottaa sen herättävän suurta tyytymättömyyttä uskonnollisissa johtajissa, joista tulee ”viimeisiä”.