1. Mistä Jeesus oli huolissaan viimeisenä iltana ennen kuolemaansa?

 OLI viimeinen ilta ennen Jeesuksen kuolemaa. Jeesus tiesi, että pian hän lähtisi opetuslastensa luota, ja hän oli huolissaan siitä, miten heille kävisi. Hän sanoi heille: ”Ette ole osa maailmasta.” (Johannes 15:19.) Myöhemmin hän sanoi heistä rukouksessa Isälleen: ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Johannes 17:15, 16.) Mitä Jeesus tarkoitti?

2. Mitä Jeesus tarkoitti puhuessaan ”maailmasta”?

² ”Maailma” tarkoittaa tässä ihmisiä, jotka eivät tunne Jumalaa ja jotka ovat osa Saatanan hallinnassa olevaa ihmiskuntaa (Johannes 14:30; Efesolaisille 2:2; Jaakobin kirje 4:4; 1. Johanneksen kirje 5:19). Miten voimme osoittaa, ettemme ole ”osa maailmasta”? Tässä luvussa tarkastellaan sitä eri näkökulmista: Olemme uskollisia Jumalan valtakunnalle ja pysymme poliittisesti puolueettomina. Vastustamme maailman henkeä. Kiinnitämme huomiota pukeutumiseemme ja suhtaudumme rahaan tasapainoisesti. Puemme myös päällemme hengellisen sota-asun, jonka Jumala antaa meille. (Ks. loppuviite 16.)

3. Miten Jeesus suhtautui politiikkaan?

³ Kun Jeesus oli maan päällä, hän näki, että ihmisillä oli paljon ongelmia ja että heidän elämänsä oli kovaa. Jeesus välitti heistä aidosti ja halusi auttaa heitä. Hän ei kuitenkaan ryhtynyt poliittiseksi johtajaksi, koska hän tiesi, että todellisuudessa ihmiset tarvitsivat Jumalan valtakuntaa. Hän keskittyi kertomaan ihmisille tuosta valtakunnasta, jonka tuleva kuningas hän oli (Daniel 7:13, 14; Luukas 4:43; 17:20, 21). Jeesus ei ottanut kantaa politiikkaan vaan pysyi aina puolueettomana. Kun hän oli roomalaisen käskynhaltijan Pontius Pilatuksen edessä, hän sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” (Johannes 18:36.) Myös hänen opetuslapsensa olivat puolueettomia. Kirjassa On the Road to Civilization sanotaan, että varhaiskristityt ”eivät ottaneet poliittisia virkoja”. Nykyajan kristityillä on samanlainen asenne. Kannatamme uskollisesti Jumalan valtakuntaa emmekä ota kantaa maailman poliittisiin kysymyksiin. (Matteus 24:14.)

4. Miten aidot kristityt osoittavat kannattavansa Jumalan valtakuntaa?

⁴ Lähettiläät ovat maansa edustajia vieraassa valtiossa, joten he eivät osallistu tuon valtion politiikkaan. Voidellut kristityt, joilla on toivo hallita Kristuksen kanssa taivaassa, ovat samanlaisessa tilanteessa. Paavali kirjoitti heille: ”Me olemme lähettiläitä Kristuksen sijasta.” (2. Korinttilaisille 5:20.) Voidellut edustavat Jumalan valtakuntaa, ja siksi eivät ota kantaa tämän maailman poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin (Filippiläisille 3:20). Sen sijaan he ovat auttaneet miljoonia ihmisiä saamaan tietoa Jumalan valtakunnasta.  ”Muut lampaat”, joilla on toivo elää ikuisesti Jumalan uudessa maailmassa, tukevat heitä. Hekin pysyvät puolueettomina. (Johannes 10:16; Matteus 25:31–40.) Aidot kristityt eivät selvästikään ota osaa tämän maailman politiikkaan. (Lue Jesajan 2:2–4.)

5. Mikä on yksi syy siihen, että kristityt eivät osallistu sotiin?

⁵ Jehovan palvelijat ovat kuin samaa perhettä, ja he ovat yhtenäinen joukko riippumatta siitä, mikä heidän kotimaansa tai taustansa on (1. Korinttilaisille 1:10). Jos osallistuisimme sotiin, taistelisimme omia perheenjäseniämme – veljiämme ja sisariamme – vastaan, joita Jeesus käski meidän rakastaa (Johannes 13:34, 35; 1. Johanneksen kirje 3:10–12). Jeesus käski opetuslastensa rakastaa jopa vihollisiaan (Matteus 5:44; 26:52).

6. Miten Jehovan palvelijat suhtautuvat valtioon?

 ⁶ Vaikka pysymme puolueettomina, pyrimme parhaamme mukaan olemaan hyviä kansalaisia. Osoitamme kunnioitusta valtiota kohtaan esimerkiksi noudattamalla sen lakeja ja maksamalla verot. Haluamme kuitenkin aina huolehtia siitä, että annamme ”Jumalalle, mikä kuuluu Jumalalle”. (Markus 12:17; Roomalaisille 13:1–7; 1. Korinttilaisille 6:19, 20.) Siihen, ”mikä kuuluu Jumalalle”, sisältyvät rakkautemme, tottelevaisuutemme ja palvontamme. Luovumme mieluummin elämästämme kuin olemme tottelemattomia Jehovalle. (Luukas 4:8; 10:27; lue Apostolien tekojen 5:29; Roomalaiskirjeen 14:8.)

7, 8. Mikä on ”maailman henki”? Miten se vaikuttaa ihmisiin?

⁷ Jotta voisimme pysyä erossa Saatanan maailmasta, emme saa antaa ”maailman hengen” ohjata meitä. Tuolla hengellä tarkoitetaan ajattelu- ja toimintatapaa, jonka taustalla on Saatana, ja se ohjaa niitä, jotka eivät palvele Jehovaa. Kristityt kuitenkin vastustavat tätä henkeä. Paavali sanoi: ”Emme ole saaneet maailman henkeä vaan sen hengen, joka on Jumalasta.” (1. Korinttilaisille 2:12; Efesolaisille 2:2, 3.) (Ks. loppuviite 17.)

⁸ Maailman henki tekee ihmisistä itsekkäitä, ylpeitä ja kapinallisia. Se saa heidät ajattelemaan, että heidän ei tarvitse totella Jumalaa. Saatana haluaa, että ihmiset toimivat oman tahtonsa mukaan, miettimättä seurauksia. Hän haluaisi, että ihmiset uskovat omien halujen tyydyttämisen olevan elämän tärkein asia (1. Johanneksen kirje 2:16; 1. Timoteukselle 6:9, 10).  Paholainen yrittää harhauttaa erityisesti meidät Jehovan palvelijat ja saada meidät ajattelemaan samoin kuin hän (Johannes 8:44; Apostolien teot 13:10; 1. Johanneksen kirje 3:8).

9. Miten maailman henki saattaisi alkaa vaikuttaa meihin?

⁹ Maailman henki ympäröi meitä kaikkialla kuin ilma, jota hengitämme. Ellemme vastusta tuota henkeä kaikin voimin, se vaikuttaa meihin. (Lue Sananlaskujen 4:23.) Tämä voi alkaa aivan huomaamattomasti. Meihin voisivat esimerkiksi vaikuttaa niiden ihmisten ajatukset ja asenteet, jotka eivät palvo Jehovaa. (Sananlaskut 13:20; 1. Korinttilaisille 15:33.) Meihin voisi vaikuttaa myös esimerkiksi pornografia, luopumus tai sellainen urheilu, joka ruokkii voimakasta kilpailuhenkeä. (Ks. loppuviite 18.)

10. Miten voimme vastustaa maailman henkeä?

¹⁰ Miten voimme estää maailman henkeä vaikuttamasta meihin? Meidän on pysyttävä lähellä Jehovaa ja annettava hänen viisautensa ohjata meitä. Meidän täytyy rukoilla jatkuvasti häneltä pyhää henkeä ja olla ahkeria hänen palveluksessaan. Jehova on maailmankaikkeuden voimakkain persoona. Voimme luottaa siihen, että hän voi auttaa meitä vastustamaan maailman henkeä. (1. Johanneksen kirje 4:4.)

11. Miten maailman henki vaikuttaa siihen, miten ihmiset pukeutuvat?

¹¹ Myös pukeutumisemme kertoo siitä, ettemme ole osa maailmasta. Monet haluavat pukeutumisellaan  kiinnittää huomion itseensä, herättää toisissa moraalittomia ajatuksia, kapinoida yhteiskuntaa vastaan tai näyttää, kuinka menestyneitä he ovat. Toiset taas eivät välitä juuri lainkaan siitä, miltä näyttävät, ja he voivat pukeutua epäsiisteihin tai likaisiin vaatteisiin. Emme saa antaa minkään tällaisista asenteista vaikuttaa siihen, millaisia vaatteita valitsemme.

12, 13. Mitkä periaatteet auttavat meitä päättämään, miten pukeutua?

¹² Jehovan palvelijoina haluamme, että vaatteemme ovat aina siistit, puhtaat, hyvän maun mukaiset  ja tilanteeseen sopivat. Pukeudumme ”hillitysti ja arvostelukykyisesti”, koska haluamme osoittaa, että rakastamme Jumalaa (1. Timoteukselle 2:9, 10; Juudaksen kirje 21).

¹³ Se, miten pukeudumme, voi vaikuttaa siihen, mitä toiset ajattelevat Jehovasta ja hänen kansastaan. Haluamme tehdä ”kaiken Jumalan kunniaksi” (1. Korinttilaisille 10:31). Otamme huomioon myös toisten tunteet ja mielipiteet. Kun siis valitsemme vaatteita tai mietimme, miltä haluamme näyttää, meidän on tärkeää muistaa, että valintamme vaikuttavat muihin. (1. Korinttilaisille 4:9; 2. Korinttilaisille 6:3, 4; 7:1.)

14. Mitä meidän tulisi pitää mielessä, kun mietimme, miten pukeutua kokouksiin tai kenttätyöhön?

¹⁴ Miten pukeudumme kokouksiin ja kenttätyöhön? Yritämmekö tarpeettomasti vetää toisten huomion itseemme? Tuntevatko toiset olonsa kiusaantuneiksi? Ajattelemmeko, että se, miten pukeudumme, on oma asiamme? (Filippiläisille 4:5; 1. Pietarin kirje 5:6.) Haluamme tietenkin näyttää hyvältä, mutta eniten merkitystä on kristillisillä ominaisuuksillamme, jotka Jehova näkee, kun hän katsoo meitä. Ne kertovat, millainen on sisimpämme. Jumala arvostaa sisäistä kauneutta. (1. Pietarin kirje 3:3, 4.)

15. Miksi Jehova ei sanele tarkasti, miten meidän tulisi pukeutua ja miltä meidän tulisi näyttää?

¹⁵ Jehova ei ole antanut meille sääntöjä siitä, millaisia vaatteita meidän pitäisi käyttää. Sen sijaan hän on antanut Raamatussa periaatteita, jotka voivat auttaa tekemään viisaita valintoja (Heprealaisille 5:14). Hän  haluaa, että ratkaisujamme – suuria ja pieniä – ohjaa rakkaus häneen ja toisiin. (Lue Markuksen 12:30, 31.) Jehovan palvelijat pukeutuvat eri puolilla maailmaa eri tavoin sen mukaan, mikä heidän kulttuurissaan on tapana ja mistä he itse pitävät. Tällainen vaihtelu on piristävää.

16. Miten maailman suhtautuminen rahaan on ristiriidassa sen kanssa, mitä Jeesus opetti? Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme?

¹⁶ Saatana haluaa ihmisten ajattelevan, että raha ja tavarat tekevät heistä onnellisia. Jehovan palvelijat  tietävät, että tämä ei pidä paikkaansa. Luotamme siihen, mitä Jeesus sanoi: ”Vaikka jollakulla on paljon omaisuutta, se, mitä hän omistaa, ei voi antaa hänelle elämää.” (Luukas 12:15.) Raha ei tuo aitoa onnea. Sillä ei saa hyviä ystäviä, mielenrauhaa eikä ikuista elämää. Tarvitsemme tietenkin jonkin verran aineellista ja haluamme nauttia elämästä. Jeesus kuitenkin opetti, että olemme onnellisia, jos meillä on hyvä suhde Jumalaan ja hänen palvelemisensa on tärkein asia elämässämme (Matteus 5:3; 6:22). Kysy itseltäsi: Onko maailman suhtautuminen rahaan vaikuttanut minuun? Hallitseeko raha ajatuksiani, ja puhunko siitä mielelläni? (Luukas 6:45; 21:34–36.)

17. Miten elämämme voi olla parempaa, jos emme anna maailman näkemyksen rahasta vaikuttaa itseemme?

¹⁷ Jos keskitymme Jehovan palvelukseen emmekä anna maailman näkemyksen rahasta vaikuttaa meihin, elämämme on merkityksellisempää (Matteus 11:29, 30). Olemme tyytyväisiä, ja meillä on mielenrauha (Matteus 6:31, 32; Roomalaisille 15:13). Emme ole tarpeettoman huolissamme aineellisesta. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 6:9, 10.) Saamme iloa siitä, että voimme antaa jotain toisille (Apostolien teot 20:35). Elämässämme on myös enemmän aikaa niille, joita rakastamme. Saatamme jopa nukkua paremmin (Saarnaaja 5:12).

18. Mitä Saatana yrittää tehdä?

¹⁸ Saatana yrittää tuhota suhteemme Jehovaan, joten meidän täytyy tehdä kaikkemme suojellaksemme sitä. Käymme taistelua ”pahoja henkivoimia vastaan”  (Efesolaisille 6:12). Saatana ja hänen demoninsa eivät halua, että olemme onnellisia tai että elämme ikuisesti (1. Pietarin kirje 5:8). Vastassamme on voimakkaita vihollisia, mutta Jehovan avulla voimme voittaa taistelun.

19. Miten kristittyjen ”sota-asua” kuvaillaan Efesolaiskirjeen 6:14–18:ssa?

¹⁹ Muinoin sotilaat käyttivät taistelussa sota-asua, joka suojasi heitä. Meidänkin täytyy käyttää ”sota-asua”, jonka Jehova on antanut meille (Efesolaisille 6:13). Efesolaiskirjeen 6:14–18:ssa sanotaan tästä sota-asusta: ”Pysykää sen vuoksi lujina pitämällä vyötäröllänne totuuden vyö, yllänne vanhurskauden rintahaarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius julistaa rauhan hyvää uutista. Tämän lisäksi ottakaa uskon suuri kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki Paholaisen palavat nuolet. Ottakaa myös vastaan pelastuksen kypärä ja hengen miekka, toisin sanoen Jumalan sana. Jatkakaa samalla rukoilemista hengessä joka tilanteessa, ja rukoilkaa ja esittäkää hartaita pyyntöjä kaikin eri tavoin.”

20. Mitä meidän pitää tehdä, jotta ”sota-asusta” olisi meille hyötyä?

²⁰ Jos sotilas unohtaa jonkin osan sota-asustaan ja jättää kehostaan jonkin kohdan suojaamatta, vihollinen iskee juuri siihen. Mekään emme saa unohtaa ”sota-asustamme” yhtään osaa, mikäli haluamme, että se suojaa meitä. Meidän on käytettävä sitä kaiken aikaa ja pidettävä se hyvässä kunnossa. Taistelumme jatkuu, kunnes Saatanan maailma on tuhottu ja Saatana ja hänen demoninsa on poistettu maan päältä  (Ilmestys 12:17; 20:1–3). Jos siis taistelemme jotain väärää halua tai heikkoutta vastaan, emme saa antaa periksi! (1. Korinttilaisille 9:27.)

21. Miten taistelu Paholaista vastaan voidaan voittaa?

²¹ Omassa voimassamme emme pysty voittamaan Paholaista, mutta Jehovan avulla onnistumme varmasti! Voimme pysyä uskollisina Jehovalle, kun rukoilemme häntä, tutkimme hänen Sanaansa ja olemme veljiemme ja sisartemme seurassa (Heprealaisille 10:24, 25). Tällä tavoin voimme myös olla valmiit puolustamaan uskoamme.

22, 23. a) Miten voimme olla aina valmiita puolustamaan uskoamme? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa luvussa?

²² Meidän on oltava aina valmiita puolustamaan uskoamme (Johannes 15:19). Joissain asioissa Jehovan todistajien näkemys eroaa suuresti useimpien muiden näkemyksestä. Mieti seuraavia kysymyksiä: Ymmärränkö selvästi, mihin näkemyksemme perustuvat? Olenko vakuuttunut siitä, että se, mitä Raamattu ja uskollinen ja ymmärtäväinen orja sanovat, on totta? (Matteus 24:45; Johannes 17:17.) Olenko ylpeä siitä, että olen Jehovan todistaja? (Psalmit 34:2; Matteus 10:32, 33.) Osaanko perustella uskonkäsitykseni toisille? (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:15.)

²³ Joskus on täysin selvää, mitä meidän täytyy tehdä pysyäksemme erossa maailmasta. Toisinaan näin ei ehkä ole. Saatana yrittää saada meidät ansaan monin eri tavoin, ja yksi ansa, jota hän käyttää, on viihde. Seuraavassa luvussa tarkastellaankin sitä, miten voimme valita hyvää viihdettä.