Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

3. LUKU

Valitse ystäviä jotka rakastavat Jumalaa

Valitse ystäviä jotka rakastavat Jumalaa

”Se, joka kulkee viisaiden kanssa, viisastuu.” (SANANLASKUT 13:20)

1–3. Miksi meidän on Sananlaskujen 13:20:n mukaan valittava ystävämme viisaasti?

 OLETKO koskaan seurannut, miten vauva katsoo vanhempiaan? Vauva imee itseensä kaiken, mitä näkee ja kuulee, jo ennen kuin osaa edes puhua. Kun hän kasvaa, hän alkaa luonnostaan jäljitellä vanhempiaan. Aivan samoin aikuisetkin voivat alkaa ajatella ja toimia samalla tavalla kuin ne, joiden kanssa he viettävät paljon aikaa.

2 Sananlaskujen 13:20:ssä sanotaan: ”Se, joka kulkee viisaiden kanssa, viisastuu.” Jonkun kanssa ”kulkeminen” tarkoittaa tässä sitä, että päättää vapaaehtoisesti viettää aikaa hänen kanssaan. Kyse ei ole vain siitä, että on silloin tällöin jonkun seurassa. Eräs raamatunoppinut on sanonut, että tähän sisältyy ajatus rakkaudesta ja läheisyydestä. Meihin vaikuttavat eniten ne, joiden kanssa vietämme paljon aikaa, varsinkin jos he ovat meille läheisiä.

3 Ystävillämme voi olla meihin hyvä tai huono vaikutus. Sananlaskujen 13:20:ssä jatketaan: ”Sen, joka on tekemisissä typerien kanssa, käy huonosti.” Heprean ilmaus, joka on käännetty vastineella ”olla tekemisissä (jonkun) kanssa”, voi tarkoittaa sitä, että on jonkun ystävä (Sananlaskut 22:24). Ystävät, jotka rakastavat Jumalaa, kannustavat meitä pysymään uskollisina hänelle. Tarkastellaan seuraavaksi, keitä Jehova valitsee ystävikseen. Se voi auttaa meitä valitsemaan ystävämme viisaasti.

KETKÄ OVAT JUMALAN YSTÄVIÄ?

4. Miksi on suuri kunnia olla Jumalan ystävä? Miksi Jehova kutsui Abrahamia ystäväkseen?

4 Jehova, maailmankaikkeuden hallitsija, antaa meille mahdollisuuden tulla hänen ystävikseen. Se on suuri kunnia! Jehova valitsee ystävänsä huolellisesti. Hän haluaa ystävikseen sellaisia, jotka rakastavat häntä ja luottavat häneen. Ajatellaanpa esimerkiksi Abrahamia. Hän oli valmis tekemään mitä tahansa, mitä Jumala halusi. Abraham osoitti kerta toisensa jälkeen, että hän oli uskollinen Jumalalle ja halukas tottelemaan häntä. Hän oli valmis jopa uhraamaan poikansa Iisakin, koska hän uskoi, että ”Jumala kykenisi herättämään hänet jopa kuolleista”. (Heprealaisille 11:17–19; 1. Mooseksen kirja 22:1, 2, 9–13.) Abrahamin uskollisuuden ja tottelevaisuuden vuoksi Jehova kutsui häntä ystäväkseen (Jesaja 41:8; Jaakobin kirje 2:21–23).

5. Mitä Jehova ajattelee niistä, jotka ovat uskollisia hänelle?

5 Jehova pitää ystäviään suuressa arvossa. He puolestaan pitävät uskollisuutta häntä kohtaan tärkeämpänä kuin mitään muuta. (Lue 2. Samuelin kirjan 22:26.) He haluavat totella häntä, koska he rakastavat häntä. Raamattu sanoo, että ”vilpittömät” – ne, jotka tottelevat Jumalaa – ovat hänen ”läheisiä ystäviään” (Sananlaskut 3:32). Jehova kutsuu ystävänsä vieraiksi ”telttaansa”. Hän haluaa, että he voivat palvoa häntä ja rukoilla häntä vapaasti milloin tahansa. (Psalmit 15:1–5.)

6. Miten voimme osoittaa, että rakastamme Jeesusta?

6 Jeesus sanoi: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanojani, ja minun Isäni rakastaa häntä.” (Johannes 14:23.) Voidaksemme siis olla Jehovan ystäviä meidän täytyy rakastaa myös Jeesusta ja tehdä sitä, mitä hän opetti seuraajiaan tekemään. Haluamme esimerkiksi totella Jeesuksen käskyä kertoa hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia. (Matteus 28:19, 20; Johannes 14:15, 21.) Koska rakastamme Jeesusta, ”seuraamme tarkasti hänen jalanjälkiään” (1. Pietarin kirje 2:21). Jehova on iloinen, kun hän näkee, että jäljittelemme parhaamme mukaan hänen Poikaansa kaikessa, mitä sanomme ja teemme.

7. Miksi on tärkeää, että ystävämme ovat myös Jehovan ystäviä?

7 Jehovan ystävät ovat hänelle uskollisia, ja he tottelevat häntä ja rakastavat hänen Poikaansa. Valitsemmeko ystäviksemme samanlaisia ihmisiä kuin Jehova? Ystävät, jotka jäljittelevät Jeesusta ja kertovat ahkerasti toisille Jumalan valtakunnasta, voivat auttaa sinua olemaan parempi ihminen ja pysymään uskollisena Jehovalle.

RAAMATUN ESIMERKKEJÄ

8. Mikä sinusta on hienoa Ruutin ja Noomin ystävyydessä?

8 Raamatussa kerrotaan monista, jotka olivat hyviä ystäviä keskenään, esimerkiksi Ruutista ja hänen anopistaan Noomista. Nämä naiset olivat kotoisin eri maista, ja heillä oli erilainen tausta. Lisäksi Noomi oli paljon vanhempi kuin Ruut. Heistä tuli kuitenkin läheisiä ystäviä, koska he molemmat rakastivat Jehovaa. Kun Noomi halusi lähteä Moabista ja palata Israeliin, Ruut ”pysyi hänen luonaan”. Hän sanoi Noomille: ”Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi minun Jumalani.” (Ruut 1:14, 16.) Ruut oli hyvin huomaavainen Noomia kohtaan. Kun he saapuivat Israeliin, Ruut teki kovasti työtä pitääkseen huolta ystävästään. Noomi rakasti Ruutia hyvin paljon ja antoi hänelle hyviä neuvoja. Ruut kuunteli häntä, ja sen ansiosta he molemmat saivat monia siunauksia. (Ruut 3:6.)

9. Mikä tekee sinuun vaikutuksen Daavidin ja Jonatanin ystävyydessä?

9 Myös Daavid ja Jonatan ovat esimerkki hyvistä ystävyksistä, jotka olivat uskollisia Jehovalle. Jonatan oli noin 30 vuotta vanhempi kuin Daavid, ja hänestä piti tulla Israelin seuraava kuningas (1. Samuelin kirja 17:33; 2. Samuelin kirja 5:4). Kun hän kuitenkin sai tietää, että Jehova oli valinnut Daavidin seuraavaksi kuninkaaksi, hän ei ollut kateellinen eikä pitänyt tätä kilpailijanaan. Hän teki sen sijaan kaikkensa tukeakseen Daavidia. Kun Daavid oli erään kerran vaarassa, Jonatan ”auttoi häntä vahvistumaan Jehovan avulla”. Hän jopa vaaransi henkensä Daavidin vuoksi. (1. Samuelin kirja 23:16, 17.) Myös Daavid oli uskollinen ystävä. Hän lupasi huolehtia Jonatanin perheestä, ja hän piti lupauksensa vielä tämän kuoltuakin. (1. Samuelin kirja 18:1; 20:15–17, 30–34; 2. Samuelin kirja 9:1–7.)

10. Mitä opit kolmen heprealaisen ystävyydestä?

10 Heprealaiset Sadrak, Mesak ja Abednego olivat kolme ystävystä, jotka vietiin perheidensä luota kauas Babyloniin heidän ollessaan vielä lapsia. He auttoivat kuitenkin toisiaan pysymään uskollisina Jehovalle. Heidän ollessaan aikuisia heidän uskonsa joutui koetukselle, kun kuningas Nebukadnessar käski heidän palvoa kultaista patsasta. Sadrak, Mesak ja Abednego eivät suostuneet siihen vaan sanoivat kuninkaalle: ”Me emme palvele sinun jumaliasi emmekä palvo kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt.” Nuo ystävykset pysyivät uskollisina Jumalalleen. (Daniel 1:1–17; 3:12, 16–28.)

11. Miten Paavalista ja Timoteuksesta tuli hyvät ystävät?

11 Kun apostoli Paavali tapasi nuoren Timoteuksen, hän huomasi, että Timoteus rakasti Jehovaa ja oli aidosti kiinnostunut seurakuntaan kuuluvista. Niinpä Paavali alkoi valmentaa Timoteusta, niin että tämä pystyi auttamaan veljiä ja sisaria eri paikkakunnilla. (Apostolien teot 16:1–8; 17:10–14.) Paavali sanoi Timoteuksesta: ”Hän teki kovasti työtä minun kanssani, jotta hyvä uutinen leviäisi.” Paavali tiesi, että Timoteus pitäisi veljistä ja sisarista hyvää huolta. Paavali ja Timoteus palvelivat Jehovaa yhdessä, ja heistä tuli hyvät ystävät. (Filippiläisille 2:20–22; 1. Korinttilaisille 4:17.)

MITEN VALITA YSTÄVIÄ?

12, 13. a) Miksi myös seurakunnassa on tärkeää miettiä, keitä valitsee läheisiksi ystäviksi? b) Miksi apostoli Paavali esitti 1. Korinttilaiskirjeen 15:33:ssa olevan varoituksen?

12 Voimme oppia paljon toisilta seurakuntaan kuuluvilta, ja voimme auttaa toisiamme pysymään uskollisina Jehovalle. (Lue Roomalaiskirjeen 1:11, 12.) Seurakuntiemme veljet ja sisaret ovat lähtöisin monista kulttuureista ja taustoista. Jotkut ovat seurakunnassa uusia, kun taas toiset ovat palvelleet Jehovaa useita vuosia. Mutta silloinkin kun on kyse veljistä ja sisarista, on tärkeää miettiä, keitä valitsee läheisiksi ystävikseen. Vie aikaa rakentaa luja suhde Jehovaan ja saavuttaa hengellinen kypsyys, aivan kuten hedelmän kypsyminen vie aikaa. Siksi meidän on osoitettava kärsivällisyyttä ja rakkautta toisiamme kohtaan mutta myös valittava ystävämme aina viisaasti. (Roomalaisille 14:1; 15:1; Heprealaisille 5:12–6:3.)

13 Joskus seurakunnassa voi syntyä jokin vakava ongelma, ja silloin meidän on oltava erityisen arvostelukykyisiä. Joku veli tai sisar tekee ehkä jotain, mikä Raamatun mukaan on väärin, tai jollakin voi olla kriittinen asenne, mikä voisi vahingoittaa seurakuntaa. Tämän ei pitäisi yllättää meitä, sillä ensimmäisellä vuosisadallakin seurakunnissa oli toisinaan ongelmia. Siksi apostoli Paavali varoitti tuolloin eläneitä kristittyjä: ”Älkää antako pettää itseänne. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttilaisille 15:12, 33.) Hän myös neuvoi Timoteusta valitsemaan läheiset ystävänsä huolellisesti. Meidän tulisi nykyään tehdä samoin. (Lue 2. Timoteuksen kirjeen 2:20–22.)

14. Miten se, keitä valitsemme ystäviksemme, voi vaikuttaa suhteeseemme Jehovaan?

14 Meidän on suojeltava suhdettamme Jehovaan. Se on kaikkein arvokkainta, mitä meillä on. Siksi emme ystävysty läheisesti kenenkään sellaisen kanssa, joka voisi heikentää uskoamme ja vahingoittaa tuota suhdetta. Emme voi kastaa pesusientä likaiseen veteen ja odottaa sen täyttyvän puhtaalla vedellä. Samoin emme voi olla niiden ystäviä, jotka toimivat väärin, ja samalla odottaa, että meidän on helppoa toimia oikein. Läheiset ystävät on siis valittava huolellisesti. (1. Korinttilaisille 5:6; 2. Tessalonikalaisille 3:6, 7, 14.)

Voit saada hyviä ystäviä, jotka rakastavat Jehovaa.

15. Miten voit saada seurakunnasta hyviä ystäviä?

15 Seurakunnasta voit saada läheisiä ystäviä, jotka rakastavat aidosti Jehovaa (Psalmit 133:1). Ystäviä ei kannata etsiä vain niiden parista, jotka ovat samanikäisiä kuin me ja joilla on samanlainen tausta kuin meillä. Kuten edellä mainittiin, Jonatan oli paljon vanhempi kuin Daavid ja Ruut paljon nuorempi kuin Noomi. Meidän on viisasta noudattaa Raamatun neuvoa: ”Avartakaa sydäntänne.” (2. Korinttilaisille 6:13; lue 1. Pietarin kirjeen 2:17.) Mitä enemmän jäljittelet Jehovaa, sitä todennäköisemmin toiset haluavat olla ystäviäsi.

KUN SYNTYY ONGELMIA

16, 17. Mitä meidän pitää muistaa, jos joku seurakunnassa aiheuttaa meille pettymyksen?

16 Perheessä jokaisella on erilainen persoonallisuus ja omat mielipiteensä ja tapansa tehdä asioita. Sama pätee seurakuntaan. Tämä tekee elämästä kiinnostavaa, ja voimme oppia toisiltamme paljon. Joskus erilaisuus voi kuitenkin johtaa siihen, että ymmärrämme jonkun väärin ja ärsyynnymme häneen. Toisinaan voimme loukkaantua tai pahoittaa mielemme. (Sananlaskut 12:18.) Miten reagoimme tällaisissa tilanteissa? Annammeko sen masentaa meitä tai saada meidät vetäytymään pois seurakunnasta?

17 Vaikka joku aiheuttaisi meille pettymyksen, emme jätä seurakuntaa. Jehova ei ole se, joka meitä loukkasi. Hän on antanut meille elämän ja kaiken muun, ja hän ansaitsee rakkautemme ja uskollisuutemme (Ilmestys 4:11). Seurakunta on Jehovan antama lahja, joka auttaa meitä pitämään uskomme vahvana (Heprealaisille 13:17). Emme koskaan haluaisi torjua hänen lahjaansa vain siksi, että petymme johonkuhun ihmiseen. (Lue psalmi 119:165.)

18. a) Mikä voi auttaa meitä tulemaan hyvin toimeen veljiemme ja sisartemme kanssa? b) Miksi meidän täytyy antaa toisille anteeksi?

18 Rakastamme veljiämme ja sisariamme ja haluamme tulla hyvin toimeen heidän kanssaan. Jehova ei odota keneltäkään täydellisyyttä, eikä meidänkään pitäisi. (Sananlaskut 17:9; 1. Pietarin kirje 4:8.) Me kaikki teemme virheitä, mutta rakkaus auttaa meitä ”antamaan jatkuvasti – – halukkaasti anteeksi” (Kolossalaisille 3:13). Rakkaus estää meitä tekemästä pienestä väärinkäsityksestä suurta numeroa. Kun joku on loukannut meitä, voi tietenkin olla vaikea olla ajattelematta asiaa. Olisi helppo suuttua ja alkaa kantaa kaunaa. Se kuitenkin vain veisi meiltä ilon ja katkeroittaisi meidät. Kun toisaalta annamme anteeksi sille, joka on loukannut meitä, voimme saada mielenrauhan, vahvistaa seurakunnan yhtenäisyyttä ja ennen kaikkea säilyttää hyvän suhteen Jehovaan. (Matteus 6:14, 15; Luukas 17:3, 4; Roomalaisille 14:19.)

KUN JOKU EROTETAAN

19. Milloin meidän täytyy seurakunnassa lakata olemasta tekemisissä jonkun kanssa?

19 Perheessä, jossa vallitsee rakkaus, kaikki pyrkivät edistämään toistensa onnellisuutta. Kuvitellaanpa kuitenkin, että perheeseen kuuluva täysi-ikäinen lapsi alkaa käyttäytyä kapinallisesti ja häiritä perheen rauhaa. Muut perheenjäsenet yrittävät toistuvasti auttaa häntä, mutta hän ei ota apua vastaan. Hän voi itse päättää lähteä kotoa, tai ehkä häntä täytyy pyytää lähtemään. Jotain vastaavaa voi tapahtua seurakunnassa. Joku voi tehdä jatkuvasti sitä, mikä on vastoin Jehovan tahtoa, ja vahingoittaa seurakuntaa. Hän torjuu kaiken avun ja osoittaa toiminnallaan, ettei enää halua kuulua seurakuntaan. Hän voi itse päättää lähteä seurakunnasta, tai hänet täytyy ehkä erottaa. Miten häneen tulisi sen jälkeen suhtautua? Raamatussa sanotaan selvästi: ”Lakatkaa olemasta tekemisissä jokaisen sellaisen kanssa.” (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 5:11–13; 2. Johanneksen kirje 9–11.) Tämä voi olla hyvin vaikeaa, jos kyseessä on ystävämme tai sukulaisemme. Tällaisessa tilanteessa uskollisuus Jehovaa kohtaan on kuitenkin tärkeämpää kuin uskollisuus ketään ihmistä kohtaan. (Ks. loppuviite 8.)

20, 21. a) Miten erottamisjärjestelystä näkyy rakkaus? b) Miksi on tärkeää valita ystävänsä viisaasti?

20 Erottaminen on järjestely, josta näkyy Jehovan rakkaus. Se suojelee seurakuntaa niiltä, jotka eivät halua elää Jehovan normien mukaan (1. Korinttilaisille 5:7; Heprealaisille 12:15, 16). Kun joku erotetaan, meillä on tilaisuus osoittaa, että rakastamme Jehovaa, hänen pyhää nimeään ja hänen korkeita normejaan (1. Pietarin kirje 1:15, 16). Erottamisjärjestely ilmaisee myös rakkautta sitä kohtaan, joka ei enää kuulu seurakuntaan. Se voi auttaa häntä tajuamaan, että se, mitä hän tekee, on väärin, ja motivoida häntä muuttumaan. Monet ovat myöhemmin palanneet Jehovan luo, ja heidät on toivotettu lämpimästi tervetulleiksi takaisin seurakuntaan. (Heprealaisille 12:11.)

21 Ystävämme vaikuttavat meihin tavalla tai toisella. On siksi tärkeää, että valitsemme heidät huolellisesti. Jos rakastamme niitä, joita Jehova rakastaa, saamme ystäviä, jotka auttavat meitä pysymään uskollisina Jehovalle ikuisesti.