Varma toivo kuolleille
ERÄS 25-vuotias nainen kirjoitti: ”Vuonna 1981 ottoäitini kuoli syöpään. Hänen kuolemansa koski minuun ja ottoveljeeni kovasti. Olin silloin 17-vuotias, ja veljeni oli 11-vuotias. Kaipasin äitiäni suunnattomasti. Koska minulle oli opetettu, että hän oli nyt taivaassa, halusin riistää oman elämäni saadakseni olla hänen luonaan. Hän oli paras ystäväni.”
Tuntuu hyvin epäoikeudenmukaiselta, että kuolemalla on valta riistää ihmiseltä joku, jota hän rakastaa. Ja kun niin tapahtuu, ajatus siitä, ettei voi enää koskaan puhua hänelle, nauraa hänen kanssaan tai halata häntä, voi tuntua erittäin vaikealta kestää. Tuota tuskaa ei välttämättä poista se, että läheisen ihmisen sanotaan olevan nyt taivaassa.
Raamatussa esitetään kuitenkin hyvin erilainen toivo. Kuten olemme aiemmin todenneet, Raamatun mukaan on mahdollista päästä taas kuolleiden rakkaidensa seuraan lähitulevaisuudessa, mutta ei tuntemattomassa taivaassa, vaan juuri täällä maan päällä rauhaisten ja vanhurskaiden olosuhteiden vallitessa. Ja silloin ihmiset voivat odottaa nauttivansa täydellisestä terveydestä tarvitsematta kuolla koskaan. ”Varmasti pelkkää toiveajattelua”, saattavat jotkut sanoa.
Mikä saisi sinut vakuuttumaan siitä, että tämä on varma toivo? Voidaksesi uskoa johonkin lupaukseen sinun täytyisi olla varma siitä, että lupauksen antaja sekä haluaa täyttää että pystyy täyttämään sen. Kuka siis lupaa, että kuolleet tulevat jälleen elämään?
Vuoden 31 keväällä Jeesus Kristus lupasi rohkeasti: ”Niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee heidät eläviksi, niin Poikakin tekee eläviksi ne, jotka hän tahtoo. Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen [Jeesuksen] äänensä ja tulevat esiin.” (Johannes 5:21, 28, 29.) Jeesus Kristus todellakin lupasi, että miljoonia kuolleita tulee jälleen elämään täällä maan päällä odotteenaan elää ikuisesti rauhaisissa paratiisioloissa (Luukas 23:43; Johannes 3:16; 17:3; vrt. Psalmit 37:29 ja Matteus 5:5). Koska Jeesus antoi tällaisen lupauksen, voidaan varmasti odottaa hänen olevan halukas täyttämään sen. Mutta pystyykö hän siihen?
Vajaat kaksi vuotta tuon lupauksen antamisesta Jeesus osoitti voimakkaalla tavalla, että hän sekä haluaa herättää että pystyy”Lasarus, tule ulos!”
Tilanne oli liikuttava. Lasarus oli vakavasti sairas. Hänen kaksi sisartaan, Maria ja Martta, lähettivät sanan Jeesukselle, joka oli Jordanin toisella puolella: ”Herra, katso, se johon olet kiintynyt, on sairaana.” (Johannes 11:3.) He tiesivät Jeesuksen rakastavan Lasarusta. Eikö Jeesus haluaisi nähdä sairasta ystäväänsä? Omituista kyllä, sen sijaan että Jeesus olisi mennyt Betaniaan heti, hän jäi olinpaikkaansa vielä kahdeksi päiväksi (Johannes 11:5, 6).
Lasarus kuoli jonkin aikaa sairastumistaan koskevan sanoman lähettämisen jälkeen. Jeesus tiesi, milloin Lasarus kuoli, ja hän aikoi tehdä jotakin asian hyväksi. Siihen mennessä kun Jeesus lopulta saapui Betaniaan, hänen rakas ystävänsä oli ollut kuolleena neljä päivää (Johannes 11:17, 39). Voisiko Jeesus palauttaa elämään jonkun, joka oli ollut kuolleena noin pitkään?
Kuullessaan Jeesuksen olevan tulossa Martta, toiminnan nainen, juoksi ulos häntä vastaan (vrt. Luukas 10:38–42). Liikuttuneena hänen surustaan Jeesus vakuutti hänelle: ”Veljesi on nouseva ylös.” Kun Martta ilmaisi uskovansa tulevaan ylösnousemukseen, Jeesus sanoi hänelle suoraan: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, on tuleva elämään, vaikka hän kuoleekin.” (Johannes 11:20–25.)
Saavuttuaan haudalle Jeesus määräsi, että haudan suulla oleva kivi piti vierittää pois. Sitten rukoiltuaan ääneen hän käski: ”Lasarus, tule ulos!” (Johannes 11:38–43.)
Kaikki tuijottivat hautaa. Sitten pimeästä tuli näkyviin hahmo. Hänen jalkansa ja kätensä oli sidottu Johannes 11:44.)
kääreisiin, ja hänen kasvojensa ympärille oli kiedottu liina. ”Päästäkää hänet kääreistä ja antakaa hänen mennä”, Jeesus käski. Viimeinenkin purkautuneista siteistä putosi maahan. Se oli tosiaan Lasarus, mies joka oli ollut kuolleena neljä päivää! (Oliko se tositapaus?
Kertomus Lasaruksen kuolleista herättämisestä esitetään Johanneksen evankeliumissa historiallisena tosiasiana. Yksityiskohdat ovat liian eläviä, jotta se voisi olla pelkkä vertaus. Jos asettaa kyseenalaiseksi tämän kertomuksen historiallisuuden, asettaa samalla kyseenalaiseksi Raamatun kaikki ihmeet, myös Jeesuksen Kristuksen oman ylösnousemuksen. Ja jos kieltää Jeesuksen ylösnousemuksen, kieltää koko kristillisen uskon (1. Korinttolaisille 15:13–15).
Jos uskoo Jumalan olemassaoloon, ei pitäisi oikeastaan olla mitään vaikeuksia uskoa myös ylösnousemukseen. Valaisemme asiaa esimerkillä: Ihminen voi tallentaa videonauhaan viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa, ja hänen kuolemansa jälkeen hänen sukulaisensa ja ystävänsä voivat oikeastaan nähdä hänet ja kuulla hänen puhuvan, kun hän selittää, miten hänen omaisuuttaan tulee käyttää. Sata vuotta sitten tällaista ei voitu kuvitellakaan. Nykyäänkin videonauhoitustekniikka ylittää niin suuresti joidenkin hyvin syrjäisissä maailman kolkissa elävien ihmisten käsityskyvyn, että se tuntuu heistä ihmeeltä. Jos ihmiset voivat Luojan laatimien luonnontieteen periaatteiden avulla saada uudelleen näkyviin ja kuuluviin jonkin tilanteen, eikö Luojan pitäisi pystyä tekemään paljon enemmän? Eikö ole näin ollen järkevää, että Se, joka loi elämän, pystyy luomaan sen uudelleen?
Lasaruksen eloon palauttamisen ihme lisäsi uskoa Jeesukseen ja ylösnousemukseen (Johannes 11:41, 42; 12:9–11, 17–19). Se myös paljastaa liikuttavalla tavalla Jehovan ja hänen Poikansa halukkuuden herättää ihmisiä kuolleista.
Jumala ikävöi
Se miten Jeesus reagoi Lasaruksen kuolemaan, paljastaa Jumalan Pojasta hyvin herkän puolen. Hänen tässä tilanteessa ilmaisemansa syvät tunteet osoittavat selvästi, että hänellä on voimakas halu herättää kuolleita. Raamatussa kerrotaan: ”Kun Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, niin hän lankesi hänen jalkoihinsa sanoen hänelle: ’Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.’ Kun nyt Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, niin hän huokaisi hengessään ja joutui liikutuksen valtaan, ja hän sanoi: ’Mihin te olette panneet hänet?’ He sanoivat hänelle: ’Herra, tule ja katso.’ Jeesus puhkesi kyyneliin. Sen tähden juutalaiset rupesivat sanomaan: ’Katso, miten kiintynyt hän oli häneen!’” (Johannes 11:32–36.)
Jeesuksen sydämestälähtevä myötätunto osoitetaan tässä kolmella ilmaisulla: ”huokaisi”, ”joutui liikutuksen valtaan” ja ”puhkesi kyyneliin”. Ne alkukieliset sanat, joilla tästä liikuttavasta tapauksesta kerrotaan, osoittavat Jeesuksen liikuttuneen niin syvästi rakkaan ystävänsä Lasaruksen kuolemasta sekä Lasaruksen sisaren itkun näkemisestä, että kyyneleet tulvivat Hänen silmiinsä. *
Merkittävää tässä on se, että Jeesus oli Johannes 11:11, 23, 25). Siitä huolimatta hän ”puhkesi kyyneliin”. Ihmisten palauttaminen elämään ei siis ole Jeesukselle pelkkä toimenpide. Se että hän ilmaisi tässä tilanteessa hyvin helliä ja syviä tunteita, osoittaa selvästi hänen voimakkaan halunsa poistaa kuoleman aiheuttama vahinko.
aikaisemmin herättänyt kaksi muuta ihmistä kuolleista. Ja hänen vakaa aikomuksensa oli tehdä samoin Lasarukselle (Ne hellät tunteet, joita Jeesus ilmaisi herättäessään Lasaruksen kuolleista, heijastivat hänen voimakasta haluaan tehdä tyhjäksi kuoleman aiheuttamat vahingot
Koska Jeesus on Jehova Jumalan ”olemuksen tarkka kuva”, meidän on aivan oikein odottaa vähintään samaa taivaalliselta Isältämme (Heprealaisille 1:3). Uskollinen mies Job sanoi Jehovan omasta halukkuudesta herättää kuolleita: ”Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? – – Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.” (Job 14:14, 15.) Alkukielinen sana, joka on käännetty sanalla ”ikävöitsisit”, ilmaisee Jumalan harrasta kaipausta ja halua (1. Mooseksen kirja 31:30; Psalmit 84:3). Jehova selvästikin odottaa innokkaasti ylösnousemusta.
Voimmeko todella uskoa ylösnousemuslupaukseen? Ei ole epäilystäkään siitä, että Jehova ja hänen Poikansa todella haluavat täyttää tuon lupauksen ja pystyvät siihen. Mitä tämä merkitsee sinulle? Sinä voit odottaa saavasi takaisin kuolleet rakkaasi juuri täällä maan päällä, mutta aivan erilaisissa olosuhteissa!
Jehova Jumala, joka asetti ihmiskunnan aluksi ihastuttavaan puutarhaan, on luvannut ennallistaa paratiisin tämän maan päälle nyt kirkastetun Jeesuksen Kristuksen käsissä olevan taivaallisen Valtakuntansa hallinnon alaisuuteen (1. Mooseksen kirja 2:7–9; Matteus 6:10; Luukas 23:42, 43). Ihmisperhe voi odottaa nauttivansa tuossa ennallistetussa paratiisissa loputtomasta elämästä, vailla mitään sairauksia ja tauteja (Ilmestys 21:1–4; vrt. Job 33:25; Jesaja 35:5–7). Silloin ei ole enää myöskään vihaa, rotuennakkoluuloja, kansallisten ryhmien välistä väkivaltaa eikä taloudellista sortoa. Sellaiseen puhdistettuun maahan Jehova Jumala Jeesuksen Kristuksen välityksellä herättää kuolleet.
Kristuksen Jeesuksen lunastusuhriin perustuva ylösnousemus tuo iloa kaikille kansoille
Se on nykyään tämän osan alussa mainitun kristityn naisen toivo. Useita vuosia hänen äitinsä kuoleman jälkeen Jehovan todistajat auttoivat häntä tutkimaan huolellisesti Raamattua. Hän muistelee: ”Kun sain tietää ylösnousemustoivosta, itkin. Oli suurenmoista saada kuulla, että voin nähdä äitini jälleen.”
Jos sinäkin kaipaat sydämestäsi nähdä jonkun omaisesi tai ystäväsi jälleen, Jehovan todistajat auttavat mielellään sinua saamaan tietoa siitä, miten voit omaksua tämän varman toivon.
^ kpl 20 Kreikan kielen sana, joka on käännetty vastineella ”huokaisi”, tulee verbistä (em·bri·maʹo·mai), joka merkitsee ’olla tuskallisesti tai syvästi liikuttunut’. Muuan raamatunoppinut huomauttaa: ”Tässä se voi merkitä ainoastaan sitä, että Jeesuksen valtasi niin syvä tunne, että Hänen sydämestään kumpusi tahaton huokaus.” ”Liikutukseksi” käännetty sana tulee kreikan kielen sanasta (ta·rasʹsō), joka ilmaisee kiihtymystä. Erään sanakirjantekijän mukaan se merkitsee ”aiheuttaa sisäinen levottomuus, – – tuottaa suurta tuskaa tai surua”. Ilmaus ”puhkesi kyyneliin” tulee kreikan kielen verbistä (da·kryʹō), joka merkitsee ’vuodattaa kyyneleitä, itkeä hiljaa’.