Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

1. LUKU

”Tämä on meidän Jumalamme!”

”Tämä on meidän Jumalamme!”

1, 2. a) Mitä asioita haluaisit kysyä Jumalalta? b) Mitä Mooses kysyi Jumalalta?

 MILTÄ sinusta tuntuisi, jos voisit keskustella Jumalan kanssa? Jo pelkkä ajatuskin voi tuntua pelottavalta – onhan hän maailmankaikkeuden suvereeni hallitsija! Ehkä sinua aluksi jännittäisi, mutta kun lopulta uskaltaisit puhua, huomaisit hänen kuuntelevan sinua ja vastaavan sinulle. Hän saisi sinut rentoutumaan ja tuntemaan, että voit vapaasti kysyä mitä tahansa. Mitä kysyisit häneltä?

2 Kauan sitten eräs mies oli juuri tällaisessa tilanteessa. Hänen nimensä oli Mooses. Se mitä hän päätti kysyä Jumalalta, saattaa kuitenkin tuntua yllättävältä. Hänen kysymyksensä ei koskenut häntä itseään tai hänen tulevaisuuttaan eikä edes ihmiskunnan ahdinkoa. Hän kysyi Jumalan nimeä. Se voi tuntua erikoiselta, sillä Mooses kyllä tiesi, mikä Jumalan nimi on. Hänen kysymyksellään on siksi täytynyt olla syvällisempi merkitys. Vastaus tuohon kysymykseen vaikuttaa meihin jokaiseen ja voi auttaa meitä pääsemään lähemmäksi Jumalaa. Kuinka niin? Tarkastellaanpa tuota merkittävää keskustelua.

3, 4. Mitkä tapahtumat johtivat siihen, että Mooses keskusteli Jumalan kanssa, ja mistä he puhuivat?

3 Mooses oli 80-vuotias. Hän oli elänyt 40 vuotta maanpaossa erossa omasta kansastaan, israelilaisista, jotka olivat orjina Egyptissä. Eräänä päivänä ollessaan paimentamassa appensa lampaita hän näki oudon ilmiön. Orjantappurapensas oli tulessa, mutta tuli ei polttanut sitä. Se vain paloi jatkuvasti loistaen vuorenrinteellä kuin merkkituli. Mooses meni lähemmäksi katsomaan. Miten hänen onkaan täytynyt hämmästyä, kun tulen keskeltä kuului ääni, joka puhui hänelle! Sitten Jumala ja Mooses keskustelivat pitkään enkelin välityksellä. Jumala käski Mooseksen palata Egyptiin vapauttamaan israelilaiset orjuudesta. (2. Mooseksen kirja 3:1–12.)

4 Mooses olisi nyt voinut kysyä Jumalalta mitä tahansa, mutta huomaa, mitä hän päätti kysyä: ”Oletetaan, että menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä sanon heille?” (2. Mooseksen kirja 3:13.)

5, 6. a) Mitä tärkeää opimme Mooseksen kysymyksestä? b) Mitä Jumalan nimelle on tehty, ja miksi se on suuri vääryys? c) Mitä se, että Jumala on kertonut nimensä, osoittaa?

5 Mooseksen kysymys osoittaa, että Jumalalla on nimi. Monet eivät pidä Jumalan nimeä tärkeänä. Se on jätetty pois lukemattomista raamatunkäännöksistä ja korvattu arvonimillä ”Herra” ja ”Jumala”. Tämä on suurimpia vääryyksiä, mitä uskonnot ovat tehneet. Kun tapaamme uuden ihmisen ja haluamme tutustua häneen, kysymme usein ensimmäiseksi hänen nimeään. Näin on myös silloin, kun haluamme oppia tuntemaan Jumalan. Hän ei ole nimetön, etäinen ja epämääräinen olento, jota ei voi tuntea eikä ymmärtää. Vaikka hän onkin näkymätön, hän on todellinen persoona, ja hänellä on nimi: Jehova.

6 Se että Jumala on kertonut meille nimensä, osoittaa, että hän haluaa meidän ystävystyvän hänen kanssaan. Se on parasta, mitä voimme tehdä! Koska hän toivoo, että opimme tuntemaan hänet, hän on kertonut paitsi nimensä myös sen, millainen Jumala hän on.

Jumalan nimen merkitys

7. a) Mitä Jumalan nimi merkitsee? b) Mitä Mooses halusi todellisuudessa tietää kysyessään Jumalalta hänen nimeään?

7 Jehova on itse valinnut nimensä, ja se on täynnä merkitystä. Monien tutkijoiden mukaan nimi ”Jehova” merkitsee ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Maailmankaikkeudessa ei ole toista hänen kaltaistaan, sillä hän on saattanut kaiken olemassaoloon. Lisäksi hän saattaa kaikki tarkoituksensa toteutumaan, ja hän voi saattaa jopa häntä palvelevat epätäydelliset ihmiset tulemaan, miksi tahansa hän haluaa. Nämä ovat henkeäsalpaavia ajatuksia! Kun Mooses kysyi Jumalan nimeä, hän tiesi jo, että se on Jehova – olihan sitä käytetty satoja vuosia. Hän tiesi myös, että Jehova on Luoja. Mooses siis selvästikin halusi tietää enemmän tuon nimen takana olevasta persoonasta ja hänen ominaisuuksistaan. Hän sanoi oikeastaan: ”Mitä sellaista voin kertoa sinusta kansallesi Israelille, mikä vahvistaa heidän uskoaan sinuun ja vakuuttaa heidät siitä, että sinä todella vapautat heidät?”

8, 9. a) Miten Jehova vastasi Mooseksen kysymykseen, ja millä tavalla vastaus on usein käännetty väärin? b) Mitä merkitsee lause ”Minusta tulee se, miksi päätän tulla”?

8 Vastauksessaan Jehova paljasti persoonallisuudestaan erään sykähdyttävän piirteen, joka liittyy hänen nimensä merkitykseen. Hän sanoi Moosekselle: ”Minusta tulee se, miksi päätän tulla.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Monissa raamatunkäännöksissä tämä jae kuuluu: ”Minä olen se, joka minä olen.” Mutta tarkat käännökset osoittavat, että Jumala ei tässä pelkästään vahvistanut olemassaoloaan. Hän myös opetti Moosekselle – ja samalla meille kaikille – että hän ”päättäisi tulla” aina siksi, mitä tarvittaisiin, täyttääkseen lupauksensa. J. B. Rotherham on kääntänyt jakeen osuvasti: ”Minä olen tuleva miksi tahansa haluan.” Eräs Raamatun heprean asiantuntija selittää lausetta seuraavasti: ”Olipa tilanne tai tarve mikä tahansa – – Jumalasta ’tulee’ ratkaisu tuohon tarpeeseen.”

9 Mitä tämä merkitsi israelilaisille? Tulipa heidän eteensä millaisia esteitä tahansa ja olipa heidän tilanteensa kuinka vaikea tahansa, Jehovasta tulisi aina se, mitä tarvittaisiin, jotta hän voisi vapauttaa heidät orjuudesta ja viedä heidät Luvattuun maahan. Tuo nimi herätti heissä varmasti luottamusta Jumalaan, ja sillä voi olla samanlainen vaikutus meihin nykyään (Psalmit 9:10). Kuinka niin?

10, 11. Miten Jehovan nimi osoittaa, että hän on paras Isä, mitä kuvitella saattaa? Valaise.

10 Valaistaanpa asiaa. Vanhemmat tietävät, miten monitaitoisia ja mukautumiskykyisiä heidän täytyy olla huolehtiessaan lapsistaan. Yhden ainoan päivän aikana he voivat joutua toimimaan sairaanhoitajana, kokkina, opettajana, järjestyksenpitäjänä, tuomarina ja vaikka minä muuna. He näkevät, että heidän pienillä lapsillaan on heihin rajaton luottamus. Nämä eivät milloinkaan epäile, etteikö isä tai äiti voi lievittää kipua, selvittää riidan kuin riidan, korjata rikkoutuneen lelun tai vastata kaikkiin heidän päähänsä pälkähtäviin kysymyksiin. Joskus vanhemmat voivat tuntea itsensä riittämättömiksi, koska he eivät pysty huolehtimaan kaikista näistä tehtävistä niin hyvin kuin haluaisivat.

11 Jehovakin on rakastava Isä. Mutta toisin kuin ihmisvanhemmat hän voi aina tulla miksi tahansa voidakseen huolehtia lapsistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen nimensä osoittaa, että hän on paras Isä, mitä kuvitella saattaa (Jaakobin kirje 1:17). Mooses ja muut israelilaiset oppivat pian, että Jehova on nimensä mukainen. He katsoivat syvän kunnioituksen vallassa, miten hänestä tuli muun muassa voittamaton sotapäällikkö, tuomari ja arkkitehti ja miten hän hallitsi luonnonvoimia, järjesti heille ruokaa ja vettä sekä huolehti heidän vaatteistaan ja kengistään.

12. Miten faraon asenne Jehovaa kohtaan erosi Mooseksen asenteesta?

12 Jehova on kertonut meille nimensä ja paljastanut, millainen Jumala hän on. Lisäksi hän on todistanut käytännössä, että se, mitä hän sanoo itsestään, pitää paikkansa. Hän selvästikin haluaa, että opimme tuntemaan hänet. Haluammeko me oppia tuntemaan hänet? Mooses halusi. Se näkyi kaikista hänen ratkaisuistaan, ja hän saikin hyvin läheisen suhteen Jehovaan (4. Mooseksen kirja 12:6–8; Heprealaisille 11:27). Valitettavasti harva Mooseksen aikalainen tunsi samoin. Esimerkiksi farao tiuskaisi Moosekselle halveksivasti: ”Kuka on Jehova?” (2. Mooseksen kirja 5:2.) Hän ei halunnut tietää Jehovasta enempää, eikä hän välittänyt siitä, mitä Jehova sanoi. Samanlainen asenne on hyvin yleinen nykyään, eivätkä monet ymmärrä sitä perustavanlaatuista totuutta, että Jehova on korkein hallitsija.

Suvereeni Herra Jehova

13, 14. a) Miksi Jehovasta käytetään Raamatussa monia arvonimiä? Mainitse niistä muutama. (Ks.  tekstiruutu s. 14.) b) Miksi ainoastaan Jehovaa voidaan sanoa ”suvereeniksi Herraksi”?

13 Jehova on niin mukautumiskykyinen, että hänestä käytetään Raamatussa monenlaisia arvonimiä. Ne avaavat meille Jehovan nimen merkitystä, mutta eivät korvaa sitä. Hänestä käytetään esimerkiksi nimitystä ”suvereeni Herra Jehova” (2. Samuelin kirja 7:22). Tämä arvonimi, joka esiintyy Raamatussa lähes 300 kertaa, kuvailee Jehovan asemaa. Yksin hänellä on oikeus olla koko kaikkeuden hallitsija. Katsotaanpa miksi.

14 Jehova on ainoa Luoja. Ilmestyksen 4:11:ssä sanotaan: ”Sinä, Jehova, meidän Jumalamme, ansaitset ylistyksen, kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi kaikki on tullut olemassaoloon ja luotu.” Nämä ylevät sanat sopivat vain Jehovaan. Koko maailmankaikkeus saa kiittää olemassaolostaan häntä. Hän on kiistatta sen kunnian ja ylistyksen arvoinen, joka kuuluu suvereenille Herralle ja kaiken Luojalle.

15. Miksi Jehovaa kutsutaan ”ikuisuuden Kuninkaaksi”?

15 Vain Jehovaa sanotaan ”ikuisuuden Kuninkaaksi” (1. Timoteukselle 1:17; Ilmestys 15:3). Hän on ikuinen molempiin suuntiin, menneisyyteen ja tulevaisuuteen, mitä meidän voi olla vaikea käsittää. Psalmissa 90:2 sanotaan: ”Ikuisuudesta ikuisuuteen sinä olet Jumala.” Jehovalla ei siis ole ollut alkua: hän on aina ollut olemassa. Häntä kutsutaan syystäkin ”Ikiaikaiseksi”, sillä hän oli olemassa ikuisia aikoja ennen ketään tai mitään muuta (Daniel 7:9, 13, 22). Hänellä on kiistaton oikeus olla suvereeni hallitsija.

16, 17. a) Miksi emme voi nähdä Jehovaa, ja miksi se ei ole yllättävää? b) Missä mielessä Jehova on paljon todellisempi kuin mikään, mitä voimme katsella tai koskettaa?

16 Monet eivät hyväksy tätä tosiasiaa, kuten faraokaan ei hyväksynyt. Se johtuu siitä, että ihmiset uskovat usein vain siihen, minkä he voivat nähdä. Jehovaa ei voi nähdä, koska hän on näkymätön henkiolento (Johannes 4:24). Sitä paitsi ihmiselle olisi kohtalokasta olla Jehova Jumalan läheisyydessä. Jehova itse sanoi Moosekselle: ”Et voi nähdä kasvojani, koska kukaan ihminen ei voi nähdä minua ja jäädä eloon.” (2. Mooseksen kirja 33:20; Johannes 1:18.)

17 Tämä ei ole mitenkään yllättävää. Ajattele, mitä Moosekselle tapahtui. Vaikka hän sai nähdä vain pienen osan Jehovan kirkkaudesta, ilmeisesti enkelin välityksellä, silti hänen kasvonsa sädehtivät sen jälkeen, eivätkä israelilaiset uskaltaneet katsoa niitä. (2. Mooseksen kirja 33:21–23; 34:5–7, 29, 30.) Kukaan ihminen ei siksi varmastikaan voisi katsoa itse suvereenia Herraa kaikessa kirkkaudessaan! Tekeekö se, että emme voi katsoa tai koskea Jumalaa, hänestä vähemmän todellisen? Ei, sillä monet asiat ja ilmiöt, joita emme voi nähdä, ovat todellisia, esimerkiksi tuuli, radioaallot ja ajatukset. Mieti myös seuraavaa: Fyysiset asiat vanhenevat ja rappeutuvat (Matteus 6:19). Jehova sitä vastoin ei muutu, eikä häneen vaikuta ajan kuluminen. Hän on siis tavallaan paljon todellisempi kuin mikään, mitä voimme katsella tai koskettaa. Lisäksi hänellä on hyvin vetoava persoonallisuus.

Jumalan vetoava persoonallisuus

18. Minkä näyn Hesekiel sai, ja mitä Jehovan lähellä olevien ”elävien olentojen” neljät kasvot kuvaavat?

18 Vaikkemme pystykään näkemään Jumalaa, Raamatussa on kiehtovia kohtia, joiden välityksellä pääsemme kurkistamaan itse taivaaseen. Tällainen kohta on esimerkiksi Hesekielin kirjan ensimmäinen luku. Hesekiel sai näyn Jehovan järjestön taivaallisesta osasta, jota edustivat suuret taivaalliset vaunut. Etenkin kuvaus Jehovan ympärillä olevista mahtavista henkiolennoista on vaikuttava. (Hesekiel 1:4–10.) Nämä ”elävät olennot” ovat läheisissä tekemisissä Jehovan kanssa, ja heidän ulkonäkönsä kertoo jotakin tärkeää Jumalasta, jota he palvelevat. Kullakin on neljät kasvot: sonnin, leijonan, kotkan ja ihmisen. Ne kuvaavat neljää ominaisuutta, jotka ovat Jehovan vetoavan persoonallisuuden perustana. (Ilmestys 4:6–8, 10.)

19. Mitä ominaisuutta edustavat a) sonnin kasvot, b) leijonan kasvot, c) kotkan kasvot ja d) ihmisen kasvot?

19 Sonni edustaa Raamatussa usein voimaa ja syystäkin, onhan se suunnattoman vahva eläin. Leijona puolestaan kuvaa usein oikeudenmukaisuutta, koska tosi oikeudenmukaisuus kysyy rohkeutta, ominaisuutta, josta leijonat tunnetaan. Kotkien tiedetään näkevän niin tarkasti, että ne erottavat pienetkin kohteet kilometrien päästä. Kotkan kasvot kuvaavat siis hyvin Jumalan kaukonäköistä viisautta. Entä ihmisen kasvot? Jumalan kuvaksi tehty ihminen on ainutlaatuinen siinä, että hän kykenee heijastamaan Jumalan huomattavinta ominaisuutta, rakkautta (1. Mooseksen kirja 1:26). Raamatussa puhutaan näistä Jehovan persoonallisuuden piirteistä – voimasta, oikeudenmukaisuudesta, viisaudesta ja rakkaudesta – niin usein, että niitä voidaan pitää hänen pääominaisuuksinaan.

20. Mistä tiedämme, että Jehova ei ole muuttunut?

20 Onko Jumala muuttunut siitä, miten häntä kuvailtiin Raamatussa tuhansia vuosia sitten? Ei, sillä hän sanoo: ”Minä olen Jehova, minä en muutu.” (Malakia 3:6.) Hän on paras mahdollinen Isä, koska hän osaa ilmaista kaikkia ominaisuuksiaan aina tilanteen vaatimalla tavalla. Kaikista Jumalan ominaisuuksista huomattavin on rakkaus. Se näkyy kaikesta, mitä hän tekee. Kun hän ilmaisee voimaansa, oikeudenmukaisuuttaan ja viisauttaan, taustalla on aina rakkaus. Raamatussa todetaankin: ”Jumala on rakkaus.” (1. Johanneksen kirje 4:8.) Huomaa, että ei sanota ”Jumalalla on rakkautta” tai ”Jumala on rakkaudellinen” vaan että ”Jumala on rakkaus”. Rakkaus on hänen olemuksensa ydin.

”Tämä on meidän Jumalamme!”

21. Miltä meistä tuntuu, kun opimme tuntemaan Jehovan ominaisuuksia paremmin?

21 Oletko joskus nähnyt, miten pikkulapsi osoittaa isäänsä kavereilleen ja sanoo vilpittömän iloisena ja ylpeänä: ”Tuo on meidän isä”? Jumalan uskollisilla palvelijoilla on kaikki syyt tuntea samalla tavalla Jehovaa kohtaan. Raamattu ennustaa ajan, jolloin he huudahtavat: ”Tämä on meidän Jumalamme!” (Jesaja 25:8, 9.) Mitä paremmin opit tuntemaan Jehovan ominaisuuksia, sitä voimakkaammin sinusta tuntuu, että sinulla on paras Isä, mitä kuvitella saattaa.

22, 23. Millaiseksi Raamattu kuvaa taivaallisen Isämme, ja mistä tiedämme, että hän haluaa meidän pääsevän lähelle häntä?

22 Jumala ei ole kylmä eikä etäinen, kuten jotkut ajattelevat. Sellaista Jumalaa tuskin kukaan haluaisi lähestyä. Sen sijaan Raamattu sanoo, että Jehova on ”onnellinen Jumala” (1. Timoteukselle 1:11). Hänellä on sekä voimakkaita että lämpimiä tunteita. Raamattu kertoo, että ”hän oli sydämessään surullinen”, kun ihmiset toimivat vastoin niitä ohjeita, jotka hän oli antanut heidän parhaakseen (1. Mooseksen kirja 6:6; Psalmit 78:41). Kun taas toimimme viisaasti hänen Sanansa mukaan, ”teemme hänen sydämensä iloiseksi” (Sananlaskut 27:11).

23 Isämme haluaa, että meistä tulee läheisiä hänen kanssaan. Hänen Sanansa rohkaisee meitä ”etsimään Jumalaa, jopa hapuilemaan häntä, ja tosiaan löytämään hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana kenestäkään meistä” (Apostolien teot 17:27). Mutta miten me ihmiset voimme päästä lähelle kaikkeuden suvereenia Herraa?