1–3. a) Miten egyptiläiset uhkasivat israelilaisia? b) Miten Jehova taisteli kansansa puolesta?

 ISRAELILAISET olivat loukussa. Toisella puolen kohosivat jyrkät vuorenseinämät, toisella puolen oli ylipääsemätön meri. Egyptin armeija, säälimätön tappokoneisto, ajoi heitä kiivaasti takaa ja aikoi tuhota heidät. a Silti Mooses kannusti Jumalan kansaa pysymään rohkeana. ”Jehova itse taistelee teidän puolestanne”, hän vakuutti heille (2. Mooseksen kirja 14:14).

² Ilmeisesti Mooses kääntyi Jehovan puoleen, sillä tämä vastasi: ”Miksi huudat minulta jatkuvasti apua? – – Nosta sinä sauvasi, ojenna kätesi meren yli ja halkaise se.” (2. Mooseksen kirja 14:15, 16.) Kuvittelehan mielessäsi, mitä sitten tapahtui. Jehova antoi heti käskyn enkelilleen, ja pilvipatsas siirtyi Israelin taakse, ehkä levittäytyen seinäksi egyptiläisten hyökkäyslinjan eteen (2. Mooseksen kirja 14:19, 20; Psalmit 105:39). Mooses ojensi kätensä, ja meri jakautui voimakkaan tuulen vaikutuksesta. Jollain tavalla vedet hyytyivät pystyyn seinämiksi, jolloin pohjalle avautui koko kansan kuljettava väylä! (2. Mooseksen kirja 14:21; 15:8.)

³ Tämän voimannäytteen edessä faraon olisi pitänyt komentaa joukkonsa kotiin, mutta ylpeänä hän ohjasikin ne hyökkäykseen (2. Mooseksen kirja 14:23). Egyptiläiset ryntäsivät takaa-ajoon merenpohjalle, mutta rynnäkkö muuttui pian kaaokseksi, kun heidän vaunuistaan alkoi irrota  pyöriä. Israelilaisten päästyä turvaan vastarannalle Jehova käski Moosesta: ”Ojenna kätesi meren yli, jotta vedet palaisivat egyptiläisten ja heidän sotavaunujensa ja ratsumiestensä päälle.” Vesiseinämät alkoivat sortua, ja farao joukkoineen hautautui mereen. (2. Mooseksen kirja 14:24–28; Psalmit 136:15.)

4. a) Mikä Jehova osoitti olevansa Punaisellamerellä? b) Millaisen reaktion tämä kuvaus Jehovasta voi herättää?

⁴ Israelin kansan vapautus Punaisellamerellä oli merkittävä tapahtuma. Jehova osoitti tuolloin olevansa ”voimakas soturi” (2. Mooseksen kirja 15:3). Mutta millaisen reaktion tämä kuvaus Jehovasta herättää sinussa? Sota on aiheuttanut ihmiskunnalle paljon tuskaa ja kurjuutta. Tuntuuko sinusta siksi, että Jumalan tuhovoima pikemminkin etäännyttää sinua hänestä kuin vetää sinua hänen puoleensa?

5, 6. a) Miksi Jumalaa sanotaan osuvasti ”armeijoiden Jehovaksi”? b) Miten Jumalan sodankäynti eroaa ihmisten sodankäynnistä?

⁵ Jumalaa sanotaan ”armeijoiden Jehovaksi” Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa noin 260 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 2 kertaa (1. Samuelin kirja 1:11). Suvereenina hallitsijana Jehovalla on käskyvallassaan valtava enkeliarmeija (Joosua 5:13–15; 1. Kuninkaiden kirja 22:19). Sen tuhovoima on pelottava (Jesaja 37:36). Ihmisten tuhoamista ei ole mukava ajatella. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että Jumalan sodat eivät ole samanlaisia kuin ihmisten selkkaukset. Sotilaalliset ja poliittiset johtajat yrittävät joskus esittää sotatoimilleen jaloja syitä, mutta ihmisten sodissa on poikkeuksetta kyse ahneudesta ja itsekkyydestä.

⁶ Jehovaa ei koskaan ohjaa sokea tunne, eikä hän toimi hetken mielijohteesta. 5. Mooseksen kirjan 32:4:ssä  julistetaan: ”Hän on Kallio, täydellisiä ovat hänen tekonsa, sillä hän noudattaa aina oikeutta. Uskollinen Jumala, joka ei ole koskaan epäoikeudenmukainen. Hän on vanhurskas ja oikeamielinen.” Jumalan sana tuomitsee raivon, julmuuden ja väkivallan (1. Mooseksen kirja 49:7; Psalmit 11:5). Jehova käyttää tuhovoimaansa hyvin harvoin, vasta viimeisenä keinonaan, ja silloinkin siihen on aina hyvä syy. Hän sanoi profeettansa Hesekielin kautta: ”’Saanko minä lainkaan iloa pahan ihmisen kuolemasta?’ julistaa suvereeni Herra Jehova. ’Enkö ennemmin saa iloa siitä, että hän kääntyy pois teiltään ja saa elää?’” (Hesekiel 18:23.)

7, 8. a) Mitä Job erehtyi luulemaan kärsimyksistään? b) Miten Elihu oikaisi Jobin ajattelua? c) Mitä voimme oppia Jobin kokemuksesta?

⁷ Miksi Jehova sitten käyttää tuhovoimaansa? Voisimme ennen vastaamista palauttaa mieleemme oikeamielisen Jobin. Saatana kyseenalaisti, pysyisikö Job – tai yleensä kukaan ihminen – uskollisena Jumalalle koettelemuksessa. Jehova vastasi haasteeseen sallimalla Saatanan koetella Jobia. Sen johdosta Job menetti terveytensä, omaisuutensa ja lapsensa. (Job 1:1–2:8.) Tietämättä esiin nostetuista kiistakysymyksistä Job erehtyi luulemaan, että hänen kärsimyksensä olivat epäoikeudenmukainen rangaistus Jumalalta. Hän kysyi Jumalalta, miksi tämä oli ottanut hänet ”maalitaulukseen” ja piti häntä ”vihollisenaan” (Job 7:20; 13:24).

⁸ Nuori Elihu paljasti Jobin ajattelun virheellisyyden sanoessaan: ”Uskotko niin varmasti olevasi oikeassa, että voit sanoa: ’Olen oikeudenmukaisempi kuin Jumala’?” (Job 35:2.) On tosiaan epäviisasta ajatella, että me tietäisimme asiat paremmin kuin Jumala tai että hän on menetellyt epäoikeudenmukaisesti. ”On mahdotonta ajatella, että tosi Jumala tekisi pahaa ja että Kaikkivaltias toimisi väärin!” Elihu sanoi painokkaasti. Myöhemmin hän totesi: ”Kaikkivaltiasta emme pysty ymmärtämään, hänellä on valtavasti voimaa. Hän ei ole koskaan epäoikeudenmukainen vaan toimii  aina kaikessa oikein.” (Job 34:10; 36:22, 23; 37:23.) Voimme olla varmoja, että kun Jumala taistelee, hänellä on siihen todellista aihetta. Pidä tämä mielessäsi, kun nyt tutkimme muutamia syitä siihen, miksi rauhan Jumalan on toisinaan pakko taistella (1. Korinttilaisille 14:33).

9. Miksi pyhyyden Jumala taistelee?

⁹ Ylistettyään Jumalaa ”voimakkaaksi soturiksi” Mooses julisti: ”Kuka jumalien joukossa on sinun kaltaisesi, oi Jehova? Kuka on sinun kaltaisesi, sinun, joka osoitat olevasi ylivertaisen pyhä?” (2. Mooseksen kirja 15:11.) Profeetta Habakuk kirjoitti samaan tapaan: ”Sinun silmäsi ovat liian puhtaat, jotta voisit katsoa sitä, mikä on pahaa, etkä sinä voi suvaita jumalattomuutta.” (Habakuk 1:13.) Vaikka Jehova on rakkauden Jumala, hän on myös pyhyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumala. Toisinaan nämä ominaisuudet pakottavat hänet käyttämään tuhovoimaansa. (Jesaja 59:15–19; Luukas 18:7.) Jumala ei siis tahraa pyhyyttään, kun hän taistelee. Hän pikemminkin taistelee juuri sen vuoksi, että hän on pyhä. (2. Mooseksen kirja 39:30.)

10. Mikä olisi ainoa keino ratkaista 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä ennustettu vihollisuus, ja mitä hyötyä siitä olisi oikein toimiville ihmisille?

¹⁰ Ajatellaanpa tilannetta, joka syntyi, kun ensimmäinen ihmispari, Aadam ja Eeva, kapinoi Jumalaa vastaan (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jos Jehova olisi suvainnut heidän väärää toimintaansa, hän olisi jäytänyt omaa asemaansa kaikkeuden suvereenina hallitsijana. Oikeudenmukaisena Jumalana hänellä oli velvollisuus tuomita heidät kuolemaan (Roomalaisille 6:23). Raamatun ensimmäisessä ennustuksessa hän kertoi ennalta, että hänen omien palvelijoidensa ja Saatanan eli ”käärmeen” seuraajien välillä vallitsisi vihollisuus (Ilmestys 12:9; 1. Mooseksen kirja 3:15). Siihen ei viime kädessä olisi muuta ratkaisua kuin Saatanan  murskaaminen (Roomalaisille 16:20). Tämän tuomion toteuttaminen merkitsisi kuitenkin oikein toimiville ihmisille suuria siunauksia: Saatana ei enää johtaisi ihmisiä harhaan, ja koko maasta tulisi paratiisi (Matteus 19:28). Sitä ennen Saatanan kannattajat uhkaisivat jatkuvasti Jumalan kansan fyysistä ja hengellistä hyvinvointia. Jehovan olisi välillä puututtava asiaan.

11. Miksi Jumala tunsi olevansa velvollinen aiheuttamaan maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen?

¹¹ Jumala puuttui asioihin esimerkiksi, kun hän aiheutti vedenpaisumuksen Nooan päivinä. 1. Mooseksen kirjan 6:11, 12:ssa kerrotaan: ”Maa oli turmeltunut tosi Jumalan edessä, ja se oli täynnä väkivaltaa. Jumala katseli maata, ja se oli turmeltunut; kaikki ihmiset toimivat turmeltuneella tavalla maan päällä.” Sallisiko Jumala pahojen ihmisten hävittää kaiken hyvän, mitä maan päällä oli jäljellä? Ei. Jehova tunsi olevansa velvollinen aiheuttamaan maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen poistaakseen maan päältä väkivaltaiset ja moraalittomat ihmiset.

12. a) Mitä Jehova ennusti Abrahamin ”jälkeläisestä”? b) Miksi amorilaiset oli määrä hävittää?

¹² Tilanne oli vastaavanlainen, kun Jumala päätti tuhota kanaanilaiset. Jehova oli luvannut Abrahamille, että Abrahamin jälkeläisen välityksellä kaikki maan suvut hankkisivat itselleen siunauksen. Siksi Jumala sääti, että Abrahamin jälkeläiset saisivat Kanaanin maan, jossa asui amorilaisia. Millä perusteella Jumala häätäisi heidät pois maastaan? Jehova ennusti, että hän odottaisi noin 400 vuotta – kunnes ”amorilaisten synti” olisi ”tullut täyteen mittaansa”. b (1. Mooseksen kirja 12:1–3; 13:14, 15; 15:13, 16; 22:18.) Tuona ajanjaksona amorilaiset vajosivat yhä syvemmälle moraaliseen  rappioon. Kanaan tuli tunnetuksi epäjumalanpalveluksesta, verenvuodatuksesta ja alhaisista sukupuolitavoista (2. Mooseksen kirja 23:24; 34:12, 13; 4. Mooseksen kirja 33:52). Sen asukkaat jopa uhrasivat lapsia polttamalla heidät elävältä. Voisiko pyhä Jumala antaa kansansa asua näin pahojen ihmisten keskuudessa? Ei! Hän julisti: ”Tuo maa on epäpuhdas, ja minä rankaisen sitä sen rikkomuksen vuoksi, ja maa oksentaa asukkaansa ulos.” (3. Mooseksen kirja 18:21–25.) Jehova ei kuitenkaan tappanut ihmisiä erotuksetta. Ne kanaanilaiset säästettiin, joilla oli oikea asenne, esimerkiksi Rahab ja gibeonilaiset (Joosua 6:25; 9:3–27).

13, 14. a) Miksi Jehovalla oli velvollisuus pyhittää nimensä? b) Miten Jehova puhdisti nimensä häpeästä?

¹³ Koska Jehova on pyhä, hänen nimensäkin on pyhä (3. Mooseksen kirja 22:32). Jeesus opetti opetuslapsensa rukoilemaan: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matteus 6:9.) Eedenin kapina häpäisi Jumalan nimen, koska se asetti kyseenalaiseksi Jumalan maineen ja hallitsemistavan. Jehova ei voisi mitenkään suvaita sellaista panettelua ja kapinaa. Hänellä oli velvollisuus puhdistaa nimensä häpeästä (Jesaja 48:11).

¹⁴ Palataanpa israelilaisiin. Niin kauan kuin he olivat orjina Egyptissä, Jumalan Abrahamille antama lupaus siitä, että hänen jälkeläisensä välityksellä kaikki maan suvut hankkisivat itselleen siunauksen, näytti tyhjältä lupaukselta. Vapauttamalla heidät ja tekemällä heistä kansakunnan Jehova kuitenkin puhdisti nimensä häpeästä. Profeetta Daniel sanoi rukouksessa: ”Jehova, meidän Jumalamme, sinä, joka toit kansasi pois Egyptin maasta voimakkaalla kädellä ja teit nimestäsi tunnetun.” (Daniel 9:15.)

15. Miksi Jehova pelasti juutalaiset Babylonin vankeudesta?

¹⁵ On kiinnostavaa, että Daniel rukoili näin aikana, jolloin oli juutalaisten kannalta välttämätöntä, että Jehova ryhtyisi  jälleen kerran toimiin nimensä vuoksi. Tottelemattomat juutalaiset olivat vankeudessa, tällä kertaa Babylonissa. Heidän oma pääkaupunkinsa Jerusalem oli raunioina. Daniel tiesi, että juutalaisten paluu takaisin kotimaahansa toisi kunniaa Jehovan nimelle, ja siksi hän rukoili: ”Jehova, anna anteeksi. Jehova, ota meidät huomioon ja toimi! Itsesi vuoksi, Jumalani, älä viivyttele, sillä sinun nimesi on liitetty kaupunkiisi ja kansaasi.” (Daniel 9:18, 19.)

16. Selitä, miksi Jehovan kiinnostus nimensä puolustamista kohtaan ei merkitse sitä, että hän olisi kylmä ja itsekeskeinen.

¹⁶ Merkitseekö Jehovan kiinnostus nimensä puolustamista kohtaan sitä, että hän on kylmä ja itsekeskeinen? Ei merkitse, sillä kun hän toimii pyhyytensä ja oikeudenrakkautensa mukaisesti, hän suojelee kansaansa. Mietitäänpä 1. Mooseksen kirjan 14. lukua. Siinä kerrotaan neljästä kuninkaasta, jotka tekivät hyökkäyksen ja sieppasivat Abrahamin veljenpojan Lootin perheineen. Jumalan avulla Abraham aiheutti murskatappion selvästi ylivoimaisille joukoille. Kertomus tästä voitosta luultavasti aloitti ”Jehovan sotien kirjan”, jossa ilmeisesti selostettiin muitakin kuin Raamatussa mainittuja sotilaallisia yhteenottoja (4. Mooseksen kirja 21:14). Tämä oli vasta alkua monille voitoille.

17. Mikä osoittaa, että Jehova taisteli israelilaisten puolesta sen jälkeen kun he astuivat Kanaanin maahan? Kerro esimerkkejä.

¹⁷ Vähän ennen kuin israelilaiset astuivat Kanaanin maahan, Mooses vakuutti heille: ”Jumalanne Jehova kulkee edellänne ja taistelee puolestanne, aivan niin kuin hän teki Egyptissä teidän silmienne edessä.” (5. Mooseksen kirja 1:30; 20:1.) Mooseksen seuraajan Joosuan päivistä alkaen ja aina läpi tuomarien ajan ja Juudan uskollisten kuninkaiden hallituskausien Jehova todella taisteli kansansa puolesta ja antoi heille monia näyttäviä voittoja heidän vihollisistaan (Joosua 10:1–14; Tuomarien kirja 4:12–17; 2. Samuelin kirja 5:17–21).

18. a) Miksi voimme olla kiitollisia siitä, että Jehova ei ole muuttunut? b) Mitä tapahtuu, kun 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä kuvailtu vihollisuus saavuttaa huippunsa?

 ¹⁸ Jehova ei ole muuttunut, ei liioin hänen tarkoituksensa tehdä maapallosta rauhaisa paratiisi (1. Mooseksen kirja 1:27, 28). Jumala vihaa edelleen pahuutta. Samalla hän rakastaa kansaansa ja toimii pian heidän puolestaan (Psalmit 11:7). On odotettavissa, että 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä kuvailtu vihollisuus kärjistyy lähitulevaisuudessa dramaattiseen, rajuun huippuunsa. Pyhittääkseen nimensä ja suojellakseen kansaansa Jehovasta tulee jälleen kerran ”voimakas soturi”! (Sakarja 14:3; Ilmestys 16:14, 16.)

19. a) Valaise, miksi se, että Jumala käyttää tuhovoimaansa, voi lähentää meitä häneen. b) Miten sen, että Jumala on halukas taistelemaan, tulisi vaikuttaa meihin?

¹⁹ Mietihän seuraavaa vertausta: Kuvittele, että perheen kimppuun hyökkää raivoisa petoeläin, ja perheen isä syöksyy väliin ja tappaa sen. Tuntuisiko isä sen vuoksi vaimosta ja lapsista vastenmieliseltä? Päinvastoin isän epäitsekäs rakkaus koskettaisi heitä. Samalla tavalla meidänkään ei pitäisi tuntea vastenmielisyyttä, kun Jumala käyttää tuhovoimaansa. Sen että hän on halukas taistelemaan suojellakseen  meitä, tulisi saada meidät rakastamaan häntä entistä enemmän. Sen tulisi myös syventää kunnioitustamme hänen rajatonta voimaansa kohtaan. Silloin voimme ”palvella otollisesti Jumalaa häntä peläten ja kunnioittaen” (Heprealaisille 12:28).

20. Mitä meidän täytyy tehdä, jos meidän on vaikea ymmärtää jotain Raamatun kertomusta, ja miksi?

²⁰ Raamattu ei aina selitä tyhjentävästi, miksi Jehova käytti tuhovoimaansa jossain tilanteessa. Voimme silti olla varmoja siitä, että hän ei milloinkaan toimi epäoikeudenmukaisesti, mielivaltaisesti tai julmasti. Usein saamme asiasta oikean käsityksen, kun punnitsemme Raamatun kertomuksen tekstiyhteyttä tai taustatietoja (Sananlaskut 18:13). Silloinkin kun tiedossa ei ole kaikkia yksityiskohtia, epäilykset voivat hälvetä, kun vain hankimme enemmän tietoa Jehovasta ja mietimme hänen kauniita ominaisuuksiaan. Näin huomaamme, että meillä on kaikki syyt luottaa häneen. (Job 34:12.)

21. Millainen Jehova on sisimmältään, vaikka hän on toisinaan ”voimakas soturi”?

²¹ Vaikka Jehova on ”voimakas soturi” tilanteen niin vaatiessa, se ei tarkoita, että hän olisi sisimmältään sotaisa. Taivaallisia vaunuja koskevassa Hesekielin näyssä Jehovan kuvataan olevan valmiina taisteluun vihollisiaan vastaan. Silti Hesekiel näki Jumalan ympärillä sateenkaaren – rauhan vertauskuvan (1. Mooseksen kirja 9:13; Hesekiel 1:28; Ilmestys 4:3). Jehova selvästikin rakastaa rauhaa. ”Jumala on rakkaus”, kirjoitti apostoli Johannes (1. Johanneksen kirje 4:8). Kaikki Jehovan ominaisuudet ovat täydellisessä tasapainossa keskenään. Olemme siksi hyvin etuoikeutettuja, kun saamme lähestyä näin voimakasta mutta silti rakastavaa Jumalaa.