1, 2. Mitä apostoli Johannes paljasti viimeisestä illasta, jonka apostolit viettivät Jeesuksen kanssa?

 VANHA mies kastaa kynänsä musteeseen mieli tulvillaan muistoja. Hänen nimensä on Johannes, ja hän on viimeinen elossa oleva Jeesuksen Kristuksen apostoli. Johannes, joka on nyt suunnilleen satavuotias, palaa ajatuksissaan noin 70 vuoden päähän erääseen ikimuistoiseen iltaan – viimeiseen iltaan, jonka hän ja muut apostolit viettivät Jeesuksen kanssa ennen tämän kuolemaa. Jumalan pyhän hengen ohjauksessa Johannes pystyy palauttamaan mieleensä ja kirjoittamaan muistiin illan tapahtumat hyvin yksityiskohtaisesti.

² Tuona iltana Jeesus teki selväksi, että hänet tapettaisiin pian. Vain Johannes paljastaa, minkä Jeesus sanoi olevan syynä siihen, että hän alistuisi hirvittävään kuolemaan: ”Jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää, minä teen juuri niin kuin Isä on käskenyt minun tehdä. Nouskaa, lähdetään täältä.” (Johannes 14:31.)

3. Miten Jeesus osoitti rakastavansa Isää?

³ ”Minä rakastan Isää.” Mikään muu ei merkinnyt Jeesukselle yhtä paljon. Tämä ei tarkoita sitä, että hän olisi toistanut noita sanoja jatkuvasti – itse asiassa Johanneksen 14:31 on ainoa raamatunkohta, jossa Jeesus ilmaisee näin suoraan rakastavansa Isää. Sen sijaan Jeesus osoitti nuo sanat tosiksi omalla elämällään. Hänen rakkautensa Jehovaan kävi ilmi joka päivä. Jeesuksen rohkeus, tottelevaisuus ja kestävyys todistivat kaikki rakkaudesta Jumalaan. Se oli koko hänen palveluksensa vaikutin.

4, 5. Millaista rakkautta Raamattu korostaa, ja mitä voidaan sanoa Jeesuksen rakkaudesta Jehovaan?

⁴ Monille tulee sanasta ”rakkaus” ensimmäiseksi mieleen  romanttiset tunteet, joista on tehty siirappisia lauluja ja runoja. Raamatussakin puhutaan romanttisesta rakkaudesta, mutta sitä kuvaillaan hyvin kauniisti ja ylevästi (Sananlaskut 5:15–21). Siinä kiinnitetään kuitenkin paljon enemmän huomiota toisenlaiseen rakkauteen. Tämä rakkaus ei perustu pelkkiin tunteisiin, jotka voivat olla voimakkaita mutta ohimeneviä. Toisaalta se ei myöskään perustu pelkkään järkeen: se ei ole viileän älyllinen ominaisuus. Se liittyy sekä sydämeen että mieleen. Tällainen rakkaus kumpuaa sisimmästä, sitä ohjaavat ylevät periaatteet, ja se näkyy ihmisen toiminnasta. Se ei ole häilyvää vaan kestävää. ”Rakkaus ei koskaan häviä”, sanotaan Jumalan sanassa (1. Korinttilaisille 13:8).

⁵ Kaikista koskaan eläneistä ihmisistä Jeesus on rakastanut Jehovaa eniten. Kukaan ei ole noudattanut täydemmin niitä sanoja, joita hän itse piti Jumalan suurimpana käskynä: ”Rakasta Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi, koko mielelläsi ja koko voimallasi.” (Markus 12:30.) Miten tällainen rakkaus kasvoi Jeesuksessa? Miten hän säilytti rakkautensa Jumalaan vahvana ollessaan maan päällä? Ja miten voimme jäljitellä häntä?

6, 7. Mistä tiedämme, että Sananlaskujen 8:22–31:ssä kuvaillaan Jumalan Poikaa eikä vain viisauden ominaisuutta?

⁶ Oletko koskaan työskennellyt jonkin hankkeen parissa ystäväsi kanssa ja havainnut, että teistä tuli sinä aikana vielä paremmat ja läheisemmät ystävät? Tällainen miellyttävä kokemus voi antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen rakkaus Jehovan ja hänen ainosyntyisen Poikansa välille kehittyi. Olemme viitanneet jo useamman kerran Sananlaskujen 8:30:een, mutta tarkastellaanpa tätä jaetta ja sen tekstiyhteyttä nyt hieman lähemmin. Jakeissa 22–31 on kuvaus personoidusta viisaudesta. Mistä  tiedämme, että näissä jakeissa puhutaan Jumalan Pojasta?

⁷ Jakeessa 22 viisaus sanoo: ”Jehova valmisti minut ensimmäisenä työnään, varhaisimpana muinaisista saavutuksistaan.” Tässä ei voida tarkoittaa pelkästään viisauden ominaisuutta, koska sitä ei ole koskaan ”valmistettu”. Sillä ei ole alkua, koska Jehova on aina ollut olemassa ja hän on aina ollut viisas (Psalmit 90:2). Toisaalta Jumalan Poika oli ”koko luomakunnan esikoinen”. Hänet valmistettiin eli luotiin; hän oli varhaisin kaikista Jehovan saavutuksista. (Kolossalaisille 1:15.) Poika oli olemassa ennen maata ja taivasta, kuten Sananlaskuissa kuvaillaan. Lisäksi hän oli Sana, joka välitti Jumalan viisaita ohjeita toisille (Johannes 1:1).

8. Mitä Poika teki ennen ihmiseksi tuloaan, ja mitä voisimme ajatella ihaillessamme luomakuntaa?

⁸ Mitä Poika teki sinä suunnattoman pitkänä aikana, jonka hän oli olemassa ennen maan päälle tuloaan? Jakeessa 30 kerrotaan, että hän oli Jumalan vierellä ”taitavana työntekijänä”. Mitä tämä tarkoittaa? Kolossalaiskirjeen 1:16:ssa selitetään: ”Hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaassa ja maan päällä – –. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten.” Jehova, Luoja, saattoi siis Poikansa, taitavan työntekijän, välityksellä olemassaoloon kaiken muun – henkiolennot taivaaseen, suunnattoman suuren fyysisen maailmankaikkeuden, maapallon hämmästyttävän moninaisine kasveineen ja eläimineen sekä maallisen luomakunnan kruunuksi ihmisen. Voisimme jossain mielessä verrata tätä Isän ja Pojan yhteistyötä arkkitehdin ja rakentajan yhteistyöhön: rakentaja toteuttaa arkkitehdin nerokkaat suunnitelmat käytännössä. Kun ihastelemme luonnon ihmeellisyyksiä, annamme todellisuudessa kunnian suurelle Arkkitehdille (Psalmit 19:1). Samalla mieleemme voi kuitenkin tulla Luojan ja hänen ”taitavan työntekijänsä” pitkä ja onnellinen yhteistyö.

9, 10. a) Mikä lujitti Jehovan ja hänen Poikansa suhdetta? b) Mikä voi lujittaa sinun suhdettasi taivaalliseen Isääsi?

 ⁹ Kun kaksi epätäydellistä ihmistä työskentelee läheisesti yhdessä, heidän on joskus vaikea tulla toimeen keskenään. Näin ei ollut Jehovan ja hänen Poikansa tapauksessa! Poika työskenteli mittaamattoman pitkät ajat Isän kanssa, ja hänen kerrotaan sanoneen: ”Minä iloitsin hänen edessään koko ajan.” (Sananlaskut 8:30.) Hän tosiaan nautti Isänsä seurasta, ja tunne oli molemminpuolinen. Pojasta tuli luonnollisestikin aina vain enemmän Isänsä kaltainen, ja hän oppi jäljittelemään hänen ominaisuuksiaan. Ei ihme, että Isän ja Pojan suhteesta tuli hyvin vahva. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että heitä yhdistää koko kaikkeuden vanhin ja vahvin rakkauden side.

¹⁰ Sinusta saattaa tuntua, ettet pysty koskaan luomaan tällaista suhdetta Jehovaan. Kukaan meistä ei tosiaan ole yhtä korkeassa asemassa kuin Poika, mutta myös meille on annettu ainutlaatuinen mahdollisuus. Muista, että Jeesus pääsi entistä lähemmäksi Isäänsä, kun hän työskenteli yhdessä hänen kanssaan. Jehova tarjoaa meille suurenmoista mahdollisuutta olla hänen ”työtovereitaan” (1. Korinttilaisille 3:9). Kun teemme Jeesuksen esimerkin mukaisesti palvelusta, meidän tulisi aina muistaa, että olemme Jumalan työtovereita. Näin rakkauden siteestä, joka yhdistää meitä Jehovaan, tulee aina vain vahvempi.

11–13. a) Miksi on hyödyllistä ajatella rakkauden olevan ikään kuin jotain elävää, ja miten nuori Jeesus säilytti rakkautensa Jehovaan vahvana? b) Miten Jumalan Poika osoitti, että hän oli halukas oppimaan Jehovalta sekä ennen maan päälle tuloaan että maan päällä ollessaan?

¹¹ On monessa mielessä hyödyllistä ajatella, että sydämessämme  oleva rakkaus on ikään kuin jotain elävää. Rakkautta täytyy ravita ja vaalia niin kuin kaunista huonekasvia, jotta se kasvaisi ja kukoistaisi. Jos sitä ei hoideta eikä ravita, se kuihtuu ja kuolee. Jeesus ei pitänyt rakkauttaan Jehovaan itsestään selvänä. Hän säilytti sen vahvana koko maanpäällisen elämänsä ajan. Katsotaanpa miten.

¹² Palauta mieleesi, mitä nuori Jeesus sanoi huolestuneille vanhemmilleen Jerusalemin temppelissä: ”Miksi te etsitte minua? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni talossa?” (Luukas 2:49.) Jeesuksella ei ilmeisesti vielä lapsena ollut mitään muistikuvaa elämästään ennen ihmiseksi tuloaan. Silti hän rakasti Isäänsä Jehovaa syvästi. Hän tiesi, että rakkautta Jehovaan oli luonnollista osoittaa palvomalla häntä. Siksi hänen Isänsä temppeli, jossa harjoitettiin puhdasta palvontaa, oli Jeesukselle mieluisin paikka maan päällä. Hän kaipasi sinne eikä olisi millään halunnut lähteä sieltä. Hän ei myöskään ollut vain passiivinen sivustakatsoja. Hän oli innokas oppimaan Jehovasta ja kertomaan, mitä hän tiesi. Tällaiset tunteet eivät heränneet hänen ollessaan 12-vuotias, eivätkä ne liioin sammuneet silloin.

¹³ Ennen ihmiseksi tuloaan Poika oli halunnut innokkaasti oppia Isältään. Jesajan 50:4–6:ssa paljastetaan, että Jehova antoi Pojalleen erikoisvalmennusta Messiaan tehtävää varten. Poika oli halukas oppimaan, vaikka hän sai valmennuksensa yhteydessä tietää, millaisia vaikeuksia Messias kohtaisi. Niin ikään kun Jeesus tuli maan päälle ja varttui aikuiseksi, hän meni mielellään ”Isänsä taloon”, osallistui palvontaan ja otti vastaan opetusta Jehovalta. Raamatussa kerrotaankin, että Jeesus kävi uskollisesti temppelissä ja synagogassa (Luukas 4:16; 19:47). Jos me haluamme säilyttää rakkautemme Jehovaan elävänä ja vahvana, meidän täytyy käydä säännöllisesti seurakunnan kokouksissa, joissa palvomme Jehovaa, opimme  tuntemaan hänet paremmin ja kasvatamme arvostusta häntä kohtaan.

14, 15. a) Miksi Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen? b) Miten Jeesuksen Isälleen esittämistä rukouksista ilmenee läheisyys ja kunnioitus?

¹⁴ Jeesus säilytti rakkautensa Jehovaan vahvana myös rukoilemalla säännöllisesti. On huomionarvoista, että vaikka hän nautti muiden seurasta, hän piti arvossa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi Luukkaan 5:16:ssa sanotaan: ”Hän meni – – usein autioille seuduille rukoilemaan.” Samoin Matteuksen 14:23:ssa kerrotaan: ”Lähetettyään ihmisjoukot pois hän nousi yksinään vuorelle rukoilemaan. Kun tuli ilta, hän oli siellä yksin.” Jeesus ei näissä ja muissa tilanteissa vetäytynyt yksinäisyyteen siksi, että hän olisi ollut erakko tai ettei hän olisi viihtynyt muiden seurassa, vaan koska hän halusi olla kahden kesken Isänsä kanssa ja puhua hänelle rukouksessa vapaasti.

¹⁵ Jeesus käytti rukoillessaan toisinaan ilmausta ”Abba, Isä” (Markus 14:36). Jeesuksen päivinä abba oli läheisyyttä ilmaiseva sana, jota perheenjäsenet käyttivät isästä. Se oli usein ensimmäisiä sanoja, jotka lapsi oppi. Se ilmaisi kuitenkin myös kunnioitusta. Se että Jeesus käytti tätä sanaa, välitti siis ajatuksen Pojasta puhumassa rakkaalle Isälleen, mutta samalla se kertoi Pojan syvästä kunnioituksesta Isän auktoriteettia kohtaan. Tällainen läheisyys ja kunnioitus ilmenee kaikista Jeesuksen muistiinmerkityistä rukouksista. Esimerkiksi Johanneksen 17. luvussa on Jeesuksen pitkä ja harras rukous, jonka hän esitti viimeisenä iltanaan. On koskettavaa tutkia tätä rukousta, ja meidän on hyvin tärkeää ottaa siitä mallia – ei tietenkään toistamalla Jeesuksen sanoja vaan pyrkimällä puhumaan taivaalliselle Isällemme sydämestämme niin usein kuin mahdollista. Tällöin rakkautemme häneen pysyy elävänä ja vahvana.

16, 17. a) Miten Jeesus puki rakkautensa Isäänsä kohtaan sanoiksi? b) Miten Jeesus kertoi Isänsä anteliaisuudesta?

 ¹⁶ Kuten edellä todettiin, Jeesus ei jatkuvasti toistanut sanoja ”minä rakastan Isää”. Silti hän kyllä monesti puki rakkautensa Isää kohtaan sanoiksi. Millä tavoin? Jeesus sanoi: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra.” (Matteus 11:25.) Tämän kirjan 2. jaksosta havaitsimme, että Jeesus ylisti Isäänsä mielellään opettamalla ihmisille, millainen hän on. Jeesus esimerkiksi vertasi Jehovaa isään, joka oli hyvin halukas antamaan anteeksi harhateille lähteneelle pojalleen. Vertauksen isä odotti katuvan poikansa paluuta, havaitsi hänet kaukaa, juoksi häntä vastaan ja halasi häntä. (Luukas 15:20.) Jeesus kuvaili Jehovan rakkautta ja anteeksiantavaisuutta tavalla, joka koskettaa meitä edelleen.

¹⁷ Jeesus ylisti Isäänsä usein hänen anteliaisuutensa vuoksi. Käyttämällä esimerkkinä epätäydellisiä vanhempia hän osoitti, että Isämme antaa meille varmasti pyhää henkeä niin paljon kuin tarvitsemme (Luukas 11:13). Jeesus puhui myös toivosta, jonka Isä antaa. Hän kertoi lämmöllä omasta toivostaan päästä jälleen Isänsä rinnalle taivaaseen (Johannes 14:28; 17:5). Hän kertoi seuraajilleen toivosta, jonka Jehova tarjoaa ”pienelle laumalle”: mahdollisuudesta elää taivaassa ja hallita Jeesuksen kanssa (Luukas 12:32; Johannes 14:2). Lisäksi hän lohdutti kuolevaa pahantekijää kertomalla toivosta elää paratiisissa (Luukas 23:43). Se että Jeesus puhui Isänsä suuresta anteliaisuudesta tällä tavoin, auttoi häntä varmasti säilyttämään rakkautensa Isää kohtaan vahvana. Monet Kristuksen seuraajat ovat havainneet, ettei mikään muu vahvista heidän rakkauttaan ja uskoaan Jehovaan yhtä paljon kuin hänestä puhuminen ja siitä toivosta kertominen, jonka hän antaa häntä rakastaville.

18. Mikä on tärkein piirre, jossa meidän tulee seurata Jeesusta, ja miksi?

¹⁸ Kaikista niistä piirteistä, joissa meidän tulee seurata Jeesusta, tärkein on se, että rakastamme Jehovaa koko sydämestämme ja sielustamme, koko mielellämme ja voimallamme (Luukas 10:27). Rakkautemme mitta eivät ole ainoastaan tunteemme vaan myös tekomme. Jeesus ei vain tuntenut rakkautta Isäänsä kohtaan eikä vain sanonut: ”Minä rakastan Isää.” Hän totesi: ”Jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää, minä teen juuri niin kuin Isä on käskenyt minun tehdä.” (Johannes 14:31.) Saatana oli väittänyt, ettei yksikään ihminen palvelisi Jehovaa epäitsekkäästä rakkaudesta (Job 2:4, 5). Antaakseen Saatanan väitteeseen parhaan mahdollisen vastauksen Jeesus osoitti maailmalle rohkeasti, kuinka paljon hän Isäänsä rakasti. Hän meni Isänsä tottelemisessa niin pitkälle, että hän jopa luopui elämästään. Oletko sinä valmis seuraamaan Jeesusta ja osoittamaan maailmalle, että todella rakastat Jehova Jumalaa?

19, 20. a) Mistä tärkeistä syistä haluamme olla säännöllisesti läsnä seurakunnan kokouksissa? b) Miten meidän olisi hyvä suhtautua henkilökohtaiseen tutkimiseen, mietiskelyyn ja rukoilemiseen?

¹⁹ Meihin on luotu tarve osoittaa rakkautta Jumalaa kohtaan. Siksi Jehova on tehnyt meille mahdolliseksi palvoa häntä siten, että rakkautemme häneen kasvaa ja vahvistuu. Kun olet läsnä seurakunnan kokouksissa, muista, että olet siellä palvomassa Jumalaasi. Kun yhdyt yhteisiin rukouksiin, laulat ylistyslauluja, kuuntelet ohjelmaa tarkkaavaisesti ja osallistut siihen mahdollisuuksiesi mukaan, palvot Jehovaa. Kokouksissa voit myös rohkaista toisia kristittyjä (Heprealaisille 10:24, 25). Jehovan palvominen säännöllisesti kokouksissa voimistaa rakkauttasi häneen jatkuvasti.

²⁰ Samaa voidaan sanoa henkilökohtaisesta tutkimisesta, mietiskelystä ja rukoilemisesta. Pidä niitä tilaisuuksina olla  kahden kesken Jehovan kanssa. Kun tutkit hänen kirjoitettua Sanaansa ja mietiskelet sitä, hän välittää sinulle ajatuksiaan. Kun rukoilet, avaat sydämesi hänelle. Muista, että rukoilemiseen liittyy muutakin kuin jonkin pyytäminen Jumalalta. Rukouksessa voit myös kiittää Jehovaa saamistasi siunauksista ja ylistää häntä hänen teoistaan (Psalmit 146:1). Parhaiten voit kiittää Jehovaa ja osoittaa rakkautesi häntä kohtaan kertomalla hänestä innokkaasti toisille.

21. Miten tärkeää on rakastaa Jehovaa, ja mitä tarkastellaan tulevissa luvuissa?

²¹ Rakkaus Jumalaan on avain ikuiseen onnellisuuteen. Se on kaikki, mitä Aadam ja Eeva olisivat tarvinneet menestyäkseen – ja juuri sitä he eivät kehittäneet. Se on tärkeintä, mitä tarvitset selviytyäksesi uskonkoetuksista, torjuaksesi kiusaukset ja kestääksesi koettelemukset. Se on Jeesuksen seuraamisen ydin. Jumalan rakastamiseen liittyy tietenkin myös lähimmäisen rakastaminen (1. Johanneksen kirje 4:20). Tarkastelemme tulevissa luvuissa sitä, miten Jeesus osoitti rakkautta ihmisiä kohtaan. Seuraavassa luvussa pohdimme, miksi monet pitivät Jeesusta helposti lähestyttävänä.