1, 2. a) Miksi Jeesusta pidättämään lähetetyt virkailijat palasivat tyhjin käsin? b) Mikä teki Jeesuksesta erinomaisen opettajan?

 FARISEUKSET kihisevät kiukusta. Jeesus opettaa temppelissä Isäänsä koskevia asioita. Kuulijat ovat erimielisiä keskenään: monet uskovat Jeesukseen, kun taas toiset haluavat, että hänet pidätetään. Pystymättä hillitsemään suuttumustaan uskonnolliset johtajat lähettävät virkailijoita pidättämään Jeesuksen. Virkailijat palaavat kuitenkin tyhjin käsin. Ylipapit ja fariseukset vaativat selitystä: ”Miksi ette tuoneet häntä tänne?” Virkailijat vastaavat: ”Kukaan ei ole koskaan puhunut sillä tavoin.” Jeesuksen opetus teki heihin niin suuren vaikutuksen, että he eivät yksinkertaisesti voineet pidättää häntä. a (Johannes 7:45, 46.)

² Nuo virkailijat eivät olleet ainoita, joihin Jeesuksen opetus teki vaikutuksen. Ihmiset tulivat koolle sankoin joukoin vain kuullakseen hänen opettavan (Markus 3:7, 9; 4:1; Luukas 5:1–3). Mikä teki Jeesuksesta niin erinomaisen opettajan? Kuten opimme 8. luvusta, hän rakasti totuuksia, joita hän teki tunnetuksi, ja ihmisiä, joita hän opetti. Hän myös käytti mestarillisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Käsittelemme kolmea hänen käyttämäänsä tehokasta menetelmää sekä sitä, miten voimme ottaa oppia hänestä.

3, 4. a) Miksi Jeesus käytti opettaessaan helppotajuista kieltä? b) Miksi vuorisaarna on hyvä esimerkki Jeesuksen yksinkertaisesta opetustavasta?

³ Osaatko kuvitella, miten laaja sanavarasto Jeesuksella on  täytynyt olla? Silti hän käytti niin helppotajuista kieltä, että hänen opetuksensa ei koskaan mennyt yli kuulijoiden ymmärryksen, vaikka monet heistä olivat ”koulunkäymättömiä ja tavallisia ihmisiä” (Apostolien teot 4:13). Hän otti huomioon heidän rajoituksensa eikä hukuttanut heitä tietoon (Johannes 16:12). Hänen sanansa olivat yksinkertaisia mutta niiden välittämät totuudet syvällisiä.

⁴ Ajatellaanpa vaikka vuorisaarnaa, joka on merkitty muistiin Matteuksen 5:3–7:27:ään. Jeesus esittää tässä saarnassa syvällisiä neuvoja, jotka menevät asian ytimeen. Siinä ei ole monimutkaisia ajatuksia eikä ilmauksia. Siinä on tuskin sanaakaan, jota lapsikin ei ymmärtäisi! Ei ihme, että kun Jeesus lopetti, ihmiset – joiden joukossa oli todennäköisesti monia maanviljelijöitä, paimenia ja kalastajia – ”olivat hyvin hämmästyneitä hänen opetustavastaan” (Matteus 7:28).

5. Mainitse esimerkkejä Jeesuksen esittämistä ajatuksista, jotka olivat yksinkertaisia mutta täynnä merkitystä.

⁵ Jeesus käytti opettaessaan usein yksinkertaisia, lyhyitä lauseita, ja hänen sanansa olivat täynnä merkitystä. Näin hän jo kauan ennen kirjapainotaidon keksimistä painoi sanansa lähtemättömästi kuulijoiden mieleen ja sydämeen. Seuraavassa muutama esimerkki: ”Lakatkaa tuomitsemasta, ettei teitä tuomittaisi.” ”Eivät terveet tarvitse lääkäriä vaan sairaat.” ”Henki on – – altis, mutta liha on heikko.” ”Antakaa takaisin keisarille, mikä kuuluu keisarille, mutta Jumalalle, mikä kuuluu Jumalalle.” ”Antaminen tekee onnellisemmaksi kuin saaminen.” b (Matteus 7:1; 9:12; 26:41; Markus 12:17; Apostolien teot 20:35.) Nämä sanat ovat yhtä mieliinpainuvat nykyään kuin silloin, kun ne lausuttiin lähes 2 000 vuotta sitten.

6, 7. a) Miksi meidän on tärkeää käyttää helppotajuista kieltä voidaksemme opettaa yksinkertaisesti? b) Miten voimme välttää hukuttamasta oppilasta tietoon?

 ⁶ Miten voimme opettaa yksinkertaisesti? Yksi tärkeä vaatimus on se, että käytämme helppotajuista kieltä, jota useimmat ihmiset ymmärtävät vaivatta. Jumalan sanan perustotuudet eivät ole monimutkaisia. Jehova on paljastanut tarkoituksensa niille, joilla on vilpitön ja nöyrä sydän (1. Korinttilaisille 1:26–28). Huolellisesti valitut, yksinkertaiset sanat voivat välittää Jumalan sanan totuudet tehokkaasti.

⁷ Jotta opetuksemme olisi yksinkertaista, meidän täytyy varoa hukuttamasta raamattukurssioppilasta tietoon. Johtaessamme raamattukurssia meidän ei siis ole tarpeen selittää jokaista yksityiskohtaa. Meidän ei myöskään tarvitse pitää kovaa kiirettä, ikään kuin tärkeintä olisi tutkia tietty määrä aineistoa. Sen sijaan on viisasta antaa oppilaan tarpeiden ja kykyjen määrätä tahti. Tavoitteemme on auttaa oppilasta tulemaan Kristuksen seuraajaksi ja palvomaan Jehovaa. Sen vuoksi aikaa on käytettävä niin paljon kuin on tarpeen, jotta oppilas ymmärtäisi asiat riittävän hyvin. Vain siinä tapauksessa Raamatun totuus koskettaa hänen sydäntään ja saa hänet soveltamaan oppimaansa. (Roomalaisille 12:2.)

8, 9. a) Miksi Jeesus teki kysymyksiä? b) Miten Jeesus auttoi kysymyksillä Pietaria tekemään oikean päätelmän temppeliveroa koskevassa asiassa?

⁸ Jeesus käytti kysymyksiä ainutlaatuisella tavalla. Hän käytti niitä silloinkin, kun olisi vienyt vähemmän aikaa kertoa kuulijoille suoraan, mikä oli asian ydin. Miksi hän sitten teki kysymyksiä? Toisinaan hän paljasti tutkivien kysymysten avulla vastustajiensa vaikuttimet ja sillä tavoin vaiensi heidät (Matteus 21:23–27; 22:41–46). Monesti hän kuitenkin käytti kysymyksiä saadakseen opetuslapsensa kertomaan mielipiteensä, saadakseen heidät ajattelemaan ja kehittääkseen heidän ajattelukykyään. Siksi hän esitti sellaisia kysymyksiä kuin ”Mitä arvelette?” ja ”Uskotko tämän?” (Matteus 18:12; Johannes 11:26.) Kysymyksillään Jeesus tavoitti opetuslastensa sydämen ja kosketti heidän sisintään. Otetaan yksi esimerkki.

⁹ Veronkantajat kysyivät kerran Pietarilta, maksaako Jeesus temppeliveroa. c Pietari vastasi heti: ”Maksaa.” Myöhemmin Jeesus vetosi Pietarin ajatteluun: ”Mitä ajattelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat saavat tullimaksuja tai henkilöveroa? Pojiltaan vai vierailta?” Pietari vastasi: ”Vierailta.” Jeesus sanoi: ”Niinpä pojat ovat verosta vapaat.” (Matteus 17:24–27.) Pietarille oli epäilemättä selvää, mihin Jeesus kysymyksillään tähtäsi, sillä kuningasperheiden tiedettiin olevan vapaita verosta. Koska Jeesus oli temppelissä palvottavan taivaallisen Kuninkaan ainosyntyinen Poika, hänellä ei ollut velvollisuutta maksaa veroa. Huomaa, että Jeesus ei vain esittänyt oikeaa vastausta vaan teki Pietarille tahdikkaasti kysymyksiä auttaakseen häntä tekemään oikean päätelmän ja  kenties tajuamaan, että vastaisuudessa hänen on mietittävä tarkemmin ennen kuin vastaa.

10. Miten voimme käyttää kysymyksiä tehokkaasti saarnatessamme talosta taloon?

¹⁰ Miten voimme käyttää kysymyksiä tehokkaasti palveluksessa? Saarnatessamme talosta taloon voimme käyttää kysymyksiä kiinnostuksen herättämiseen, ja näin meille voi avautua mahdollisuus kertoa hyvää uutista. Esimerkiksi jos ovelle tulee iäkäs ihminen, voisimme kysyä häneltä kunnioittavasti: ”Miten maailma on muuttunut teidän elinaikananne?” Kun olemme antaneet hänelle tilaisuuden vastata, voisimme kysyä: ”Mitä teidän mielestänne tarvitaan, jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää?” (Matteus 6:9, 10.) Jos tapaamme äidin, jolla on pieniä lapsia, voisimme kysyä: ”Oletko koskaan pohtinut, millainen maailma mahtaa olla, kun lapsesi kasvavat aikuisiksi?” (Psalmit 37:10, 11.) Kun teemme havaintoja jo ennen kuin soitamme ovikelloa, osaamme ehkä esittää kysymyksen sellaisesta aihepiiristä, joka kiinnostaa juuri tuota ovenavaajaa.

11. Miten voimme käyttää kysymyksiä taitavasti johtaessamme raamattukurssia?

¹¹ Miten voimme käyttää kysymyksiä taitavasti, kun johdamme raamattukurssia? Huolellisesti valituilla kysymyksillä voimme saada oppilaan avautumaan ajatuksistaan ja tunteistaan (Sananlaskut 20:5). Oletetaanpa, että tutkimme kirjan Onnellinen elämä nyt ja ikuisesti d oppijaksoa 43 ”Miten kristittyjen pitäisi suhtautua alkoholiin?” Siinä käsitellään  Jumalan näkemystä alkoholin liikakäytöstä ja juopumuksesta. Oppilaan vastaukset saattavat osoittaa, että hän ymmärtää, mitä Raamattu opettaa, mutta onko hän oppimistaan asioista samaa mieltä? Voisimme kysyä: ”Onko Jumalan näkemys näistä asioista mielestäsi järkevä?” Lisäksi voisimme kysyä: ”Miten voit soveltaa tätä tietoa omassa elämässäsi?” Muista kuitenkin olla hienotunteinen, niin että oppilas voi säilyttää arvokkuutensa. Emme halua koskaan esittää kysymyksiä, jotka saisivat hänet tarpeettomasti nolostumaan. (Sananlaskut 12:18.)

12–14. a) Millä tavoin Jeesus käytti johdonmukaista perustelua? b) Mitä johdonmukaista todistelua Jeesus käytti, kun fariseukset väittivät hänen voimansa olevan lähtöisin Saatanasta?

¹² Jeesus, jolla oli täydelliset henkiset kyvyt, oli taitava perustelemaan asioita. Hän käytti toisinaan vastaansanomattoman johdonmukaista todistelua kumotakseen uskonnollisten vastustajiensa väärät syytökset ja monesti taas vakuuttavaa perustelua opettaakseen tärkeitä asioita opetuslapsilleen. Tarkastellaanpa joitakin esimerkkejä.

¹³ Kun Jeesus oli parantanut demonien riivaaman miehen, joka oli sokea eikä pystynyt puhumaan, fariseukset väittivät: ”Tämä mies ei aja ulos demoneja kenenkään muun kuin Beelsebulin [Saatanan], demonien hallitsijan, avulla.” Fariseukset kyllä tunnustivat, että demonien karkottamiseen tarvittiin yli-inhimillistä voimaa, mutta he sanoivat, että Jeesuksen voima oli lähtöisin Saatanasta. Väite oli paitsi väärä myös epäjohdonmukainen. Jeesus paljasti heidän virheellisen ajattelunsa vastaamalla: ”Jokainen valtakunta, joka on jakautunut, tuhoutuu, eikä yksikään kaupunki tai perhe, joka on jakautunut, voi kestää. Samoin jos Saatana ajaa ulos Saatanan, hän on jakautunut. Kuinka siis hänen valtakuntansa voi kestää?” (Matteus 12:22–26.) Jeesus ikään kuin sanoi: ”Jos Saatana antaa minulle voimaa, jotta voin käyttää sitä häntä  vastaan, niin silloinhan hän toimisi omaksi vahingokseen. Miksi hän tekisi niin?” Miten he voisivat kumota näin vakuuttavan ja johdonmukaisen todistelun?

¹⁴ Jeesuksella oli kuitenkin vielä sanottavaa fariseuksille. Hän tiesi, että jotkut heidän omista opetuslapsistaan olivat karkottaneet demoneja, ja siksi hän esitti yksinkertaisen mutta voimakkaan kysymyksen: ”Jos minä ajan demonit ulos Beelsebulin avulla, niin kenen avulla teidän opetuslapsenne ajavat demoneja ulos?” (Matteus 12:27.) Jeesus osoitti kysymyksellään, että jos hänen voimansa oli peräisin Saatanalta, niin silloin myös fariseusten opetuslasten voiman täytyy tulla samasta lähteestä. Mitäpä fariseukset saattoivat sanoa? He eivät koskaan tunnustaisi, että heidän opetuslapsensa olivat saaneet voimansa Saatanalta. Jeesus siis pakotti heidät tekemään hyvin epämieluisan johtopäätöksen käyttämällä hyväkseen heidän omaa väärää järkeilyään. Eikö ole kiehtovaa jo pelkästään lukea siitä, miten Jeesus perusteli asioita heille? Mutta kuvittele, miltä on tuntunut kuulla Jeesusta omin korvin! Hänen ilmeensä ja äänensävynsä ovat varmasti vielä lisänneet hänen sanojensa voimaa.

15–17. Kerro esimerkki siitä, miten Jeesus opetti sydäntä lämmittäviä totuuksia Isästään ”kuinka paljon ennemmin” -tyyppisellä perustelulla.

¹⁵ Jeesus käytti johdonmukaista, vakuuttavaa todistelua myös opettaakseen myönteisiä, sydäntä lämmittäviä totuuksia Isästään. Hän hyödynsi usein ”kuinka paljon ennemmin” -tyyppistä perustelua, kun hän jonkin tunnetun tosiasian nojalla auttoi kuulijoitaan tulemaan vielä vakuuttuneemmaksi jostain toisesta asiasta. e Tällainen vastakohtaisuuteen perustuva todistelu voi tehdä syvän vaikutuksen. Tarkastelemme kahta esimerkkiä.

 ¹⁶ Kun opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan, hän osoitti, että epätäydelliset ihmisvanhemmat haluavat antaa lapsilleen ”hyviä lahjoja”. Sitten hän esitti johtopäätöksen: ”Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaassa oleva Isä antaakaan pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!” (Luukas 11:1–13.) Jeesus teki asian selväksi vastakohtaisuuden avulla. Jos syntiset ihmisvanhemmat huolehtivat lastensa tarpeista, niin kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isämme, joka on kaikin puolin täydellinen ja oikeudenmukainen, antaakaan pyhää henkeä uskollisille palvelijoilleen, jotka rukoilevat häntä nöyrästi.

¹⁷ Jeesus käytti samanlaista perustelua antaessaan viisaita neuvoja, jotka koskivat huolestuneisuutta. Hän sanoi: ”[Korpit] eivät kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole aittaa eikä varastoa, ja kuitenkin Jumala ruokkii ne. Ettekö te ole paljon arvokkaampia kuin linnut? Ajatelkaa, kuinka kukat kasvavat: ne eivät aherra eivätkä kehrää – –. Jos Jumala vaatettaa tällä tavalla luonnonkasvit, jotka tänään ovat olemassa ja huomenna heitetään uuniin, niin kuinka paljon ennemmin teidät, te heikkouskoiset!” (Luukas 12:24, 27, 28.) Jos Jehova huolehtii linnuista ja kukista, niin kuinka paljon ennemmin hän huolehtiikaan ihmisistä, jotka rakastavat ja palvovat häntä! Jeesus epäilemättä kosketti tällaisella perustelulla kuulijoidensa sydäntä.

18, 19. Miten voisimme vastata ihmiselle, joka sanoo, ettei hän usko Jumalaan, jota hän ei voi nähdä?

¹⁸ Mekin haluamme kenttätyössä kumota vääriä uskonkäsityksiä johdonmukaisella todistelulla. Haluamme perustella asioita vakuuttavasti myös silloin, kun opetamme ihmisille myönteisiä totuuksia Jehovasta (Apostolien teot 19:8; 28:23, 24). Täytyykö meidän oppia käyttämään monimutkaisen logiikan hienouksia? Ei suinkaan. Opimme Jeesukselta, että yksinkertaisesti esitetyt johdonmukaiset perusteet ovat tehokkaimpia.

 ¹⁹ Miten voisimme esimerkiksi vastata, jos joku sanoo, ettei hän usko Jumalaan, jota hän ei voi nähdä? Voisimme vedota syyn ja seurauksen lakiin. Kun näemme seurauksen, tajuamme, että täytyy olla myös syy. Voisimme sanoa: ”Jos näkisit syrjäseudulla kauniin talon, jonka kaapit ovat täynnä hyvää ruokaa, etkö ajattelisi ilman muuta, että joku on rakentanut talon ja vienyt ruoat sinne? Samoin kun näemme kauniin maapallon, joka tuottaa paljon hyvää ruokaa, eikö tunnukin järkevältä päätellä, että joku on myös kaiken tämän takana? Raamatussa asia perustellaan seuraavasti: ’Jokainen rakennus on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.’” (Heprealaisille 3:4.) Kaikki eivät tietenkään tule vakuuttuneiksi, esitämmepä millaisia perusteita hyvänsä (2. Tessalonikalaisille 3:2).

20, 21. a) Miten voimme käyttää ”kuinka paljon ennemmin” -tyyppistä perustelua korostaaksemme Jehovan ominaisuuksia ja toimintatapoja? b) Mitä käsitellään seuraavassa luvussa?

²⁰ Kun opetamme ihmisiä kenttäpalveluksessa tai seurakunnassa,  voimme käyttää myös ”kuinka paljon ennemmin” -tyyppistä perustelua korostaaksemme Jehovan ominaisuuksia ja toimintatapoja. Osoittaaksemme esimerkiksi, että opetus ikuisesta piinasta helvetissä todellisuudessa häpäisee Jehovaa, voisimme sanoa: ”Kuka rakastava isä rankaisisi lastaan pitämällä hänen kättään tulessa? Kuinka paljon ennemmin koko ajatuksen helvetin tulesta täytyykään inhottaa rakastavaa taivaallista Isäämme!” (Jeremia 7:31.) Saadaksemme masentuneen veljen tai sisaren vakuuttumaan Jehovan rakkaudesta häntä kohtaan voisimme sanoa: ”Jos Jehova pitää pientä varpusta arvokkaana, niin kuinka paljon ennemmin hänen täytyykään rakastaa jokaista palvelijaansa, myös sinua!” (Matteus 10:29–31.) Tällainen perustelu voi auttaa meitä tavoittamaan toisten sydämen.

²¹ Tarkasteltuamme vain kolmea Jeesuksen opetusmenetelmää meidän on helppo ymmärtää, että Jeesusta pidättämään lähetetyt virkailijat eivät tosiaan liioitelleet sanoessaan: ”Kukaan ei ole koskaan puhunut sillä tavoin.” Seuraavassa luvussa käsitellään opetusmenetelmää, josta Jeesus tunnetaan ehkä parhaiten: vertausten käyttöä.