1–3. a) Mitä maanviljelijä tekee, kun sato on niin runsas, ettei hän pysty korjaamaan sitä yksin? b) Mikä haaste on Jeesuksen edessä vuoden 33 keväällä, ja miten hän vastaa siihen?

 MAANVILJELIJÄLLÄ on ongelma. Muutamaa kuukautta aiemmin hän kynti peltonsa ja kylvi niihin siementä. Hän seurasi tarkasti, kun kylvö nousi oraalle, ja hän iloitsi, kun kasvit kehittyivät. Nyt hän saa palkan kovasta työstään, sillä on koittanut sadonkorjuun aika. Sato on kuitenkin niin runsas, ettei hän pysty korjaamaan sitä yksin. Niinpä hän päättää viisaasti palkata työntekijöitä pelloilleen. Arvokkaan sadon korjaamiseen ei loppujen lopuksi ole kovin paljon aikaa.

² Kuolleista herätetyllä Jeesuksella on vuoden 33 keväällä edessään samanlainen haaste. Maanpäällisen palveluksensa aikana hän kylvi totuuden siementä. Nyt sato on valmis  korjattavaksi, ja sitä on paljon. Totuus on herättänyt vastakaikua monissa, ja heidät täytyy koota opetuslasten joukkoon. (Johannes 4:35–38.) Miten Jeesus vastaa haasteeseen? Vähän ennen kuin hän nousee taivaaseen, hän antaa eräällä Galileassa sijaitsevalla vuorella opetuslapsilleen tehtäväksi hankkia lisää työntekijöitä. Hän kehottaa: ”Menkää siksi ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä. Kastakaa heidät – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.)

³ Tämän tehtävän suorittaminen on olennainen osa Kristuksen aitona seuraajana olemista. Tarkastellaanpa sen tähden kolmea kysymystä: Miksi Jeesus antoi tehtäväksi hankkia lisää työntekijöitä? Miten hän valmensi opetuslapsiaan tähän työhön? Miten tämä tehtävämääräys liittyy meihin?

4, 5. Miksi Jeesus ei saattaisi päätökseen alulle panemaansa työtä, ja keiden täytyisi jatkaa sitä hänen palattuaan taivaaseen?

⁴ Kun Jeesus aloitti palveluksensa vuonna 29, hän tiesi panevansa alulle työn, jota hän ei saattaisi päätökseen yksin. Sinä lyhyenä aikana, joka hänellä oli jäljellä maan päällä, hän pystyisi kertomaan valtakunnan sanomaa vain suhteellisen pienellä alueella ja rajalliselle määrälle ihmisiä. Hän kylläkin saarnasi pääasiassa juutalaisille ja juutalaisuuteen kääntyneille, ”Israelin kansan kadonneille lampaille”, mutta nämä olivat hajallaan ympäri Israelia, jonka pinta-ala oli tuhansia neliökilometrejä (Matteus 15:24). Sitä paitsi hyvä uutinen pitäisi lopulta viedä kaikkiin muihinkin osiin maailman ”peltoa” (Matteus 13:38; 24:14).

⁵ Jeesus ymmärsi, että hänen kuolemansa jälkeen työtä olisi tehtävänä vielä paljon. Hän sanoi 11 uskolliselle apostolilleen: ”Minä todella vakuutan teille: myös se, joka uskoo  minuun, tulee tekemään niitä tekoja, joita minä teen, ja hän tulee tekemään suurempia tekoja kuin ne, koska minä olen menossa Isän luo.” (Johannes 14:12.) Koska Poika palaisi taivaaseen, hänen seuraajiensa – ei vain apostolien vaan myös kaikkien tulevien opetuslasten – täytyisi jatkaa saarnaamista ja opettamista (Johannes 17:20). Jeesus tunnusti nöyrästi, että heidän tekonsa olisivat suurempia kuin hänen. Millä tavoin ne olisivat suurempia? Kolmella tavalla.

6, 7. a) Millä tavoin Jeesuksen seuraajien teot olisivat suurempia kuin hänen? b) Miten voimme osoittaa, ettei Jeesus luottanut seuraajiinsa turhaan?

⁶ Ensinnäkin Jeesuksen seuraajat työskentelisivät laajemmalla alueella. Nykyaikana heidän todistustyönsä on laajentunut maan ääriin asti, kauaksi sen maan rajojen ulkopuolelle, jossa Jeesus itse saarnasi. Toiseksi he tavoittaisivat enemmän ihmisiä. Pienestä opetuslasten ryhmästä, jonka Jeesus jätti jälkeensä, kasvoi nopeasti tuhansia käsittävä joukko (Apostolien teot 2:41; 4:4). Nyt heitä on miljoonia, ja satojatuhansia uusia kastetaan joka vuosi. Kolmanneksi he saarnaisivat pidemmän aikaa, aina meidän päiviimme asti. Työtä tosiaan tehdään edelleen, lähes 2 000 vuotta Jeesuksen kolme ja puoli vuotta kestäneen palveluksen jälkeen.

⁷ Kun Jeesus sanoi, että hänen seuraajansa tekisivät ”suurempia tekoja”, hän osoitti luottavansa heihin. Hän uskoi heille työn, jota hän piti äärimmäisen tärkeänä: ”Jumalan valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamisen ja opettamisen (Luukas 4:43). Hän oli vakuuttunut siitä, että he suorittaisivat tuon tehtävän uskollisesti. Mitä tämä merkitsee meille nykyään? Kun teemme kenttätyötä innokkaasti ja kokosydämisesti, osoitamme, ettei Jeesus luottanut seuraajiinsa turhaan. Eikö tämä olekin suuri kunnia! (Luukas 13:24.)

8, 9. Millaisen mallin Jeesus antoi palveluksesta, ja miten voimme jäljitellä hänen esimerkkiään?

⁸ Jeesus antoi opetuslapsilleen parasta mahdollista valmennusta palvelusta varten. Ennen kaikkea hän jätti heille täydellisen mallin. (Luukas 6:40.) Edellisessä luvussa käsittelimme hänen asennettaan palvelusta kohtaan. Ajattelehan hetki opetuslapsia, jotka kulkivat Jeesuksen mukana hänen saarnamatkoillaan. He havaitsivat, että hän saarnasi kaikkialla, missä ihmisiä oli: järvenrannoilla ja vuorenrinteillä, kaupungeissa ja toreilla samoin kuin yksityiskodeissa (Matteus 5:1, 2; Luukas 5:1–3; 8:1; 19:5, 6). He näkivät, että hän oli ahkera työntekijä, joka nousi aamuvarhaisella ja työskenteli iltamyöhään. Palvelus ei ollut hänelle ajanvietettä. (Luukas 21:37, 38; Johannes 5:17.) He epäilemättä aistivat, että hänen vaikuttimenaan oli syvä rakkaus ihmisiin. Kenties he näkivät hänen kasvojensa heijastavan sitä myötätuntoa, jota hän tunsi sydämessään (Markus 6:34). Miten arvelet Jeesuksen esimerkin vaikuttaneen hänen opetuslapsiinsa? Miten se olisi vaikuttanut sinuun?

⁹ Kristuksen seuraajina jäljittelemme palveluksessa hänen esimerkkiään. Siksi teemme kaikkemme, jotta voisimme ”todistaa perusteellisesti” (Apostolien teot 10:42). Jeesuksen tavoin käymme tapaamassa ihmisiä heidän kodeissaan (Apostolien teot 5:42). Muutamme tarvittaessa aikatauluamme, jotta voisimme käydä heidän luonaan silloin, kun he ovat todennäköisimmin kotona. Saarnaamme ihmisille tahdikkaasti myös julkisilla paikoilla: kaduilla, puistoissa, liikkeissä ja työpaikoilla. ”Työskentelemme kovasti ja näemme paljon vaivaa” palveluksessa, koska suhtaudumme siihen vakavasti (1. Timoteukselle 4:10). Syvä, sydämestä lähtevä rakkaus ihmisiin saa meidät etsimään tilaisuuksia saarnata heille, missä ja milloin heitä tapaammekin (1. Tessalonikalaisille 2:8).

10–12. Mitä tärkeitä asioita Jeesus opetti opetuslapsilleen ennen kuin hän lähetti heidät saarnaamaan?

 ¹⁰ Jeesus valmensi opetuslapsiaan myös antamalla yksityiskohtaisia ohjeita. Ennen kuin hän lähetti 12 apostoliaan ja myöhemmin 70 opetuslastaan saarnaamaan, hän piti kummallakin kerralla kokouksen, jossa hän valmensi heitä tähän työhön (Matteus 10:1–15; Luukas 10:1–12). Valmennus tuotti hyviä tuloksia, sillä Luukkaan 10:17 kertoo: ”Ne 70 palasivat iloisina.” Tarkastellaanpa kahta Jeesuksen opettamaa tärkeää asiaa ja pidetään samalla mielessä Raamatun aikoina vallinneet juutalaiset tavat.

¹¹ Jeesus opetti opetuslapsiaan luottamaan Jehovaan. Hän sanoi heille: ”Älkää hankkiko kultaa, hopeaa tai kuparia rahavyöhönne, älkää eväslaukkua matkalle älkääkä kahta vaatetta tai sandaaleja tai sauvaa, sillä työntekijä ansaitsee ruokansa.” (Matteus 10:9, 10.) Matkalle oli tapana ottaa mukaan eräänlainen rahavyö, eväslaukku ja ylimääräinen sandaalipari. a Kun Jeesus kehotti opetuslapsiaan olemaan kantamatta huolta tällaisista asioista, hän oikeastaan sanoi, että heidän piti luottaa täysin Jehovaan, koska hän huolehtisi heidän tarpeistaan. Jehova hyödyntäisi israelilaisten tapaa osoittaa vieraanvaraisuutta ja herättäisi  hyvään uutiseen suopeasti suhtautuvissa halun olla vieraanvaraisia opetuslapsia kohtaan. (Luukas 22:35.)

¹² Jeesus opetti opetuslapsilleen myös, että heidän ei pitänyt antaa huomionsa hajaantua tarpeettomasti. Hän sanoi: ”Älkää – – tervehtikö ketään tiellä.” (Luukas 10:4.) Kehottiko Jeesus heitä olemaan tylyjä ja kylmäkiskoisia? Ei suinkaan. Raamatun aikoina tervehtimiseen sisältyi usein paljon enemmän kuin tervehdyksen lausuminen. Totunnaisiin tervehtimistapoihin kuului erilaisia muodollisuuksia ja pitkä keskustelu. Muuan raamatunoppinut kertoo: ”Tervehdys ei ollut itämaalaisten keskuudessa kevyt kumarrus tai käden ojennus kuten meillä, vaan toista tervehdittiin halaamalla ja kumartamalla syvään yhä uudelleen ja jopa heittäytymällä maahan monta kertaa. Tämä kaikki vei paljon aikaa.” Kun Jeesus neuvoi opetuslapsiaan olemaan noudattamatta yleisiä tervehtimistapoja, hän tarkoitti, että heidän piti käyttää aikansa mahdollisimman hyvin, koska heidän sanomansa oli kiireellinen. b

13. Miten voimme osoittaa suhtautuvamme vakavasti ohjeisiin, jotka Jeesus antoi ensimmäisellä vuosisadalla eläneille opetuslapsilleen?

¹³ Suhtaudumme vakavasti ohjeisiin, jotka Jeesus antoi ensimmäisellä vuosisadalla eläneille opetuslapsilleen. Luotamme täysin Jehovaan toteuttaessamme saarnaamistehtäväämme (Sananlaskut 3:5, 6). Tiedämme, ettemme jää koskaan vaille elämän välttämättömyyksiä, jos asetamme Jumalan valtakunnan ”aina ensimmäiseksi elämässämme” (Matteus 6:33). Eri puolilla maailmaa palvelevat kokoaikaiset valtakunnan julistajat voivat todistaa, että Jehovan käsi  ei ole lyhyt vaikeinakaan aikoina (Psalmit 37:25). Tajuamme myös, että meidän täytyy varoa häiritseviä tekijöitä, jotka voisivat kääntää huomiomme toisaalle. Jollemme ole varovaisia, tämä maailma voi helposti ohjata meidät sivuraiteille. (Luukas 21:34–36.) Nyt ei kuitenkaan ole aika antaa huomion hajaantua. Sanomamme on kiireellinen, koska kyse on ihmisten elämästä (Roomalaisille 10:13–15). Kun säilytämme kiireellisyyden tunteen, emme anna tämän maailman riistää meiltä aikaa ja voimia, jotka voisimme käyttää paremmin palveluksessa. Muista, että aikaa on vähän ja satoa on paljon (Matteus 9:37, 38).

14. Mikä osoittaa, että Matteuksen 28:18–20:ssä oleva tehtävämääräys koskee kaikkia Kristuksen seuraajia? (Ks. myös alaviite.)

¹⁴ Kun kuolleista herätetty Jeesus sanoi: ”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia”, hän antoi seuraajilleen raskaan vastuun. Hänellä ei ollut mielessään vain ne opetuslapset, jotka olivat tuona kevätpäivänä Galileassa sijaitsevalla vuorella. c Hänen antamaansa työhön sisältyy saarnaaminen ”kaikkien kansojen ihmisille”, ja se jatkuu ”tämän aikakauden päättymiseen asti”. Tämä tehtävämääräys koskee selvästikin kaikkia Kristuksen seuraajia, myös meitä. Tarkastellaanpa lähemmin Matteuksen 28:18–20:ssä olevia Jeesuksen sanoja.

15. Miksi meidän on viisasta noudattaa Jeesuksen käskyä tehdä opetuslapsia?

¹⁵ Ennen tehtävämääräyksen antamista Jeesus sanoo: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Jae 18.) Onko Jeesuksella tosiaan näin suuri valta? Kyllä on. Hän on ylienkeli, ja hänellä on käskyvallassaan valtava  joukko enkeleitä (1. Tessalonikalaisille 4:16; Ilmestys 12:7). Koska hän on ”seurakunnan pää”, hänellä on valtaa maan päällä oleviin seuraajiinsa (Efesolaisille 5:23). Vuodesta 1914 lähtien hän on hallinnut taivaassa messiaanisena kuninkaana (Ilmestys 11:15). Hänen valtansa yltää jopa hautaan, sillä hän pystyy herättämään kuolleet (Johannes 5:26–28). Kertomalla ensin suuresta vallastaan Jeesus osoittaa, että se, mitä hän sanoo seuraavaksi, ei ole ehdotus vaan käsky. Meidän on viisasta totella, sillä hän ei ole itse ottanut tuota valtaa itselleen, vaan hän on saanut sen Jumalalta (1. Korinttilaisille 15:27).

16. Mitä Jeesus kehottaa meitä tekemään sanoessaan ”menkää”, ja miten täytämme tehtävämääräyksen tämän piirteen?

¹⁶ Nyt Jeesus esittää tehtävämääräyksen. Hän aloittaa sen yhdellä sanalla: ”Menkää.” (Jae 19.) Hän siis kehottaa meitä tekemään aloitteen ja viemään toisille valtakunnan sanomaa. Voimme täyttää tehtävämääräyksen tämän piirteen monella eri tavalla. Tehokkaimpia tapoja tavoittaa ihmisiä henkilökohtaisesti on saarnata talosta taloon (Apostolien teot 20:20). Etsimme tilaisuuksia todistaa myös vapaamuotoisesti ja yritämme sopivissa tilanteissa aloittaa keskusteluja ihmisten kanssa. Saarnaamismenetelmämme voivat vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Yksi asia ei kuitenkaan muutu: me ”menemme” ja etsimme niitä, jotka ovat sanomamme arvoisia (Matteus 10:11).

17. Miten ”teemme opetuslapsia”?

¹⁷ Seuraavaksi Jeesus määrittelee tavoitteen: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä.” (Jae 19.) Miten ”teemme opetuslapsia”? Opetuslapsi merkitsee oppilasta, opetettua. Opetuslasten tekeminen ei kuitenkaan ole vain tiedon välittämistä. Kun tutkimme Raamattua kiinnostuneiden kanssa, tavoitteenamme on auttaa heitä tulemaan Kristuksen seuraajiksi. Aina kun mahdollista, korostamme Jeesuksen esimerkkiä, jotta oppilaamme oppisivat  pitämään häntä opettajanaan ja mallinaan – elämään, kuten hän eli, ja tekemään sitä työtä, jota hän teki (Johannes 13:15).

18. Miksi kaste on tärkein merkkipaalu opetuslapsen elämässä?

¹⁸ Yksi tehtävämääräyksen tärkeä piirre käy ilmi seuraavista sanoista: ”Kastakaa heidät Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä.” (Jae 19.) Kaste on tärkein merkkipaalu opetuslapsen elämässä, koska se kuvaa hänen kokosydämistä vihkiytymistään Jumalalle. Kaste on välttämätön pelastumisen kannalta (1. Pietarin kirje 3:21). Kun kastettu opetuslapsi jatkaa parhaansa tekemistä Jehovan palveluksessa, häntä odottavat ikuiset siunaukset uudessa maailmassa. Jos olet saanut auttaa jotakuta tulemaan Kristuksen kastetuksi opetuslapseksi, tiedät, että mikään ei tuo suurempaa iloa (3. Johanneksen kirje 4).

19. Mitä opetamme uusille, ja miksi opettaminen saattaa jatkua vielä kasteen jälkeenkin?

¹⁹ Jeesus jatkaa tehtävämääräyksen esittämistä sanoen: ”Opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Jae 20.) Opetamme uusia noudattamaan Jeesuksen käskyjä, joihin sisältyvät käskyt rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä ja tehdä opetuslapsia (Matteus 22: 37–39). Opetamme heitä selittämään Raamatun totuuksia ja puolustamaan kasvavaa uskoaan. Kun he täyttävät saarnaamistyöhön osallistuville asetetut vaatimukset, otamme heidät mukaan tähän työhön ja opetamme heille sanallisesti ja esimerkillämme, miten sitä tehdään. Uusien opetuslasten opettaminen ei välttämättä pääty heidän kasteeseensa. Vastakastetut saattavat tarvita lisää opetusta, jotta he voisivat selviytyä Kristuksen seuraamiseen liittyvistä haasteista (Luukas 9:23, 24).

20, 21. a) Miksi meillä ei ole syytä pelkoon suorittaessamme Jeesuksen antamaa tehtävää? b) Miksi nyt ei ole aika hidastaa tahtia, ja mitä haluamme tehdä?

²⁰ Jeesuksen antaman tehtävämääräyksen viimeiset sanat ovat hyvin rohkaisevat: ”Muistakaa, että minä olen teidän kanssanne joka päivä tämän aikakauden päättymiseen asti.” (Matteus 28:20.) Jeesus tietää, että tehtävä on vaativa ja joudumme kohtaamaan vastustusta (Luukas 21:12). Meillä ei kuitenkaan ole syytä pelkoon. Hän ei odota meidän suorittavan tehtäväämme omin avuin. Eikö olekin lohdullista tietää, että Jeesus, jolla on ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä”, on kanssamme ja tukee meitä?

²¹ Jeesus vakuutti opetuslapsilleen, että hän olisi heidän kanssaan läpi vuosisatojen ”tämän aikakauden päättymiseen asti”. Meidän täytyy jatkaa Jeesuksen antamaa työtä, kunnes loppu tulee. Nyt ei ole aika hidastaa tahtia. Korjattavana on runsas hengellinen sato! Monet suhtautuvat hyvään uutiseen myönteisesti, ja heistä tulee Jeesuksen seuraajia. Haluamme täyttää meille uskotun vastuullisen tehtävän. Käytämme aikaamme, voimiamme ja muita resurssejamme Kristuksen antamaan työhön, jotta voisimme täyttää hänen käskynsä ”mennä – – ja tehdä opetuslapsia”.