Monet väittävät, että tiede kumoaa Raamatun luomiskertomuksen. Tosiasiassa ristiriitaa ei kuitenkaan ole tieteen ja Raamatun välillä vaan tieteen ja kristittyjen fundamentalistien mielipiteiden välillä. Jotkin näistä ryhmistä väittävät, että maailma olisi Raamatun mukaan luotu kuudessa 24-tuntisessa päivässä noin 10 000 vuotta sitten.

Raamattu ei kuitenkaan tue tällaista päätelmää. Jos tukisi, se tosiaan näyttäisi epäluotettavalta niiden monien tieteellisten havaintojen valossa, joita kuluneiden sadan vuoden aikana on tehty. Kun Raamatun tekstiä tarkastellaan huolellisesti, voidaan nähdä, että se ei ole ristiriidassa vahvistettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa. Tästä syystä Jehovan todistajat ovat eri kannalla kuin kristityt fundamentalistit ja monet kreationistit. Katsomme seuraavaksi, mitä Raamattu todella opettaa.

Ensimmäinen Mooseksen kirja alkaa yksinkertaisella, voimakkaalla toteamuksella: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1.) Monet raamatunoppineet ovat yhtä mieltä siitä, että jakeessa kuvaillaan toimintaa, joka ei sisälly jakeesta 3 eteenpäin kuvailtuihin luomispäiviin. Tämä on erittäin merkittävä seikka. Raamatun ensimmäisen lauseen mukaan maapallo ja koko maailmankaikkeus olivat olemassa määrättömiä aikoja ennen kuin luomispäivät alkoivat.

Geologit ovat arvioineet maapallon iäksi neljä miljardia vuotta, ja tähtitieteilijöiden laskelmien mukaan maailmankaikkeudella on ikää ehkä jopa 15 miljardia vuotta. Osoittavatko nämä arviot – tai mahdolliset tulevat tarkistetut arviot – Raamatun ensimmäisen jakeen vääräksi? Eivät, sillä Raamattu ei mainitse ”taivaiden ja maan” tarkkaa ikää. Tiede ei ole ristiriidassa Raamatun tekstin kanssa.

Entä luomispäivien pituus? Kestivätkö ne kirjaimellisesti 24 tuntia kukin? Jotkut ovat väittäneet, että koska Mooses myöhemmin asetti kuutta luomispäivää seuranneen päivän viikoittaisen sapatin malliksi, jokaisen luomispäivän on täytynyt kestää kirjaimelliset 24 tuntia  (2. Mooseksen kirja 20:11). Tukeeko Raamatun sanamuoto tätä päätelmää?

Ei tue. ”Päiväksi” käännetty heprean sana voi viitata 24-tuntisen vuorokauden lisäksi muunkin pituisiin ajanjaksoihin. Esimerkiksi esittäessään tiivistelmän Jumalan luomistyöstä Mooses puhui kaikista kuudesta luomispäivästä yhtenä päivänä (1. Mooseksen kirja 2:4). Lisäksi kerrotaan, että ensimmäisenä luomispäivänä ”Jumala nimitti valoa ’päiväksi’, mutta pimeyden hän nimitti ’yöksi’ ” (1. Mooseksen kirja 1:5). Tässä sana ”päivä” tarkoittaa vain osaa vuorokaudesta. Raamatusta ei löydy tukea sellaiselle tulkinnalle, että jokainen luomispäivä olisi kestänyt 24 tuntia.

Kuinka pitkiä ne sitten olivat? Raamattu ei kerro sitä, mutta 1. Mooseksen kirjan 1. ja 2. luvussa käytetyt ilmaukset osoittavat, että ne kestivät huomattavan pitkän aikaa.

Mooses kirjoitti kertomuksensa hepreaksi ja maan päällä olevan ihmisen näkökulmasta. Kun vielä tiedetään, että maailmankaikkeus oli olemassa ennen kuin luomisjaksot eli ”päivät” alkoivat, luomiskertomukseen liittyvä kiistely osoittautuu pitkälti turhaksi. Kuinka niin?

Kun luomiskertomusta tarkastellaan huolellisesti, voidaan havaita, että yhtenä ”päivänä” alkaneet tapahtumat jatkuivat seuraavana tai useampana päivänä. Esimerkiksi jo olemassa olevan auringon valo ei ulottunut maan pinnalle ennen ensimmäisen ”päivän” alkua, mikä saattoi johtua paksusta pilviverhosta (Job 38:9). Ensimmäisenä ”päivänä” tuo este alkoi hälvetä, jolloin ilmakehään pääsi hajavaloa. a

Toisena ”päivänä” ilma selkeni ilmeisesti edelleen, jolloin paksujen pilvien ja meren väliin syntyi tyhjä tila. Neljäntenä ”päivänä” ilma kirkastui vähitellen niin paljon, että aurinko ja kuu tulivat näkyviin ”taivaiden laajuudessa” (1. Mooseksen kirja 1:14–16). Toisin sanoen aurinko ja kuu olivat nyt havaittavissa maan  pinnalta käsin. Tapahtumat etenivät vähitellen.

Luomiskertomuksessa sanotaan myös, että kun ilma selkiytyi edelleen, lentäviä luomuksia – muun muassa hyönteisiä ja kalvosiipisiä eliöitä – alkoi ilmaantua viidentenä ”päivänä”.

Raamatun kertomus jättää tilaa sille mahdollisuudelle, että jotkin keskeiset tapahtumat etenivät kunakin päivänä eli luomisjaksona vähitellen, sen sijaan että ne olisivat tapahtuneet hetkessä, ja jotkin niistä jatkuivat ehkä vielä seuraavina luomispäivinä. b

Merkitseekö tämä kasvien ja eläinten vähittäinen ilmaantuminen sitä, että Jumala tuotti moninaiset elolliset evoluution avulla? Ei merkitse. Kertomuksessa sanotaan selvästi, että Jumala loi kaikki kasvien ja eläinten tärkeimmät ”lajit” c  (1. Mooseksen kirja 1:11, 12, 20–25). Ohjelmoitiinko näihin ensimmäisiin ”lajeihin” kyky sopeutua ympäristön muuttuviin olosuhteisiin? Missä kulkevat ”lajin” rajat? Raamattu ei sano sitä. Siinä kuitenkin kerrotaan, että elollisia ilmaantui runsain määrin ”lajiensa mukaan” (1. Mooseksen kirja 1:21). Ilmaus antaa ymmärtää, että ”lajin” sisäisellä muuntelulla on rajansa. Sekä fossiiliaineisto että nykypäivän tutkimukset tukevat sitä ajatusta, että kasvien ja eläinten perusryhmät eivät juuri ole muuttuneet pitkien ajanjaksojen kuluessa.

Toisin kuin jotkut uskonnolliset fundamentalistit väittävät, Raamatun luomiskertomus ei opeta, että koko maailmankaikkeus, mukaan luettuna maapallo ja kaikki sen elolliset, olisi luotu lyhyessä ajassa suhteellisen läheisessä menneisyydessä. Päinvastoin luomiskertomuksessa olevat yksityiskohdat ovat sopusoinnussa viime aikoina tehtyjen tieteellisten havaintojen kanssa.

Monet tiedemiehet torjuvat maailmankatsomuksellisista syistä Raamatun opetuksen, jonka mukaan Jumala on luonut kaiken. Eräs seikka on kuitenkin kiinnostava. Mooses kirjoitti tuolloin kauan sitten, että maailmalla on ollut alku ja että elämä ilmaantui maan päälle vähitellen, vaiheittain, tiettyjen ajanjaksojen kuluessa. Miten hänellä saattoi olla tällaista tieteellisesti todenmukaista tietoa noin 3 500 vuotta sitten? Siihen on vain yksi looginen selitys. Hän, jolla oli voimaa ja viisautta luoda taivaat ja maa, pystyi varmasti antamaan Moosekselle tuollaista täsmällistä tietoa. Tämä antaa painoa Raamatun sanoille, joiden mukaan se on ”Jumalan henkeyttämä” (2. Timoteukselle 3:16). d

Mutta onko sillä oikeastaan merkitystä, uskooko Raamatun luomiskertomukseen? Kyllä on, ja siihen on painavia syitä, joita tarkastelemme seuraavaksi.