Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 10

Lootin vaimo

Lootin vaimo

Loot asui setänsä Abrahamin kanssa Kanaanin maassa. Ajan mittaan Abrahamille ja Lootille kertyi niin paljon eläimiä, että niille kaikille ei ollut riittävästi laidunmaata. Abraham sanoi Lootille: ”Me emme enää mahdu asumaan yhdessä. Sinä saat valita ensin, missä haluat asua. Minä menen sitten jonnekin muualle.” Abraham oli tosi reilu, vai mitä?

Loot näki Sodoma-nimisen kaupungin, joka oli kauniilla paikalla. Siellä oli paljon vettä ja vihreää ruohoa. Hän päätti muuttaa perheensä kanssa sinne.

Sodoman asukkaat olivat erittäin pahoja. Samanlaisia olivat myös lähellä sijaitsevan Gomorran asukkaat. He olivat niin pahoja, että Jehova päätti tuhota molemmat kaupungit. Hän halusi kuitenkin pelastaa Lootin ja hänen perheensä, joten hän lähetti kaksi enkeliä varoittamaan heitä. Enkelit sanoivat: ”Pitäkää kiirettä! Lähtekää pois kaupungista! Jehova tuhoaa sen.”

Loot ei lähtenyt heti. Hän viivytteli. Niinpä enkelit tarttuivat kädestä Lootia, hänen vaimoaan ja hänen kahta tytärtään ja veivät heidät pois kaupungista. He sanoivat: ”Juoskaa! Paetkaa henkenne edestä älkääkä katsoko taaksenne. Jos katsotte, te kuolette!”

Kun he tulivat Soar-nimiseen kaupunkiin, Sodomaan ja Gomorraan alkoi sataa tulta ja rikkiä. Jehova tuhosi nuo kaupungit täysin. Lootin vaimo ei kuitenkaan totellut Jehovaa. Hän katsoi taakseen ja muuttui sen takia suolapatsaaksi! Mutta Loot ja hänen tyttärensä tottelivat ja pelastuivat. He olivat varmasti iloisia siitä, että he olivat pelastuneet, mutta samalla surullisia siitä, mitä äiti oli tehnyt. Opimme tästä kertomuksesta, että on tärkeää totella Jehovaa.

”Muistakaa Lootin vaimoa.” (Luukas 17:32)