Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 31

Joosua ja gibeonilaiset

Joosua ja gibeonilaiset

Muut Kanaanissa asuvat kansat kuulivat, mitä israelilaiset olivat tehneet Jerikon kaupungille. Ne päättivät taistella yhdessä israelilaisia vastaan. Yksi kansa, gibeonilaiset, turvautui kuitenkin toisenlaiseen taktiikkaan. He lähettivät Joosuan luo miehiä, jotka olivat pukeutuneet kuluneisiin vaatteisiin. Miehet väittivät Joosualle tulevansa kaukaisesta maasta ja sanoivat: ”Olemme kuulleet, miten Jehova taisteli teidän puolestanne Egyptissä ja Moabissa. Me lupaamme palvella teitä, jos ette hyökkää kimppuumme.”

Joosua uskoi, että miehet olivat tulleet kaukaa, ja lupasi sen vuoksi, että heidän kansansa saisi olla rauhassa. Kolme päivää myöhemmin Joosua sai tietää, että miehet asuivatkin ihan lähellä, Kanaanin maassa. Hän kysyi gibeonilaisilta: ”Miksi te huijasitte meitä?” He vastasivat: ”Meitä pelotti. Tiedämme, että teidän Jumalanne Jehova taistelee teidän puolestanne. Ettehän tapa meitä.” Joosua piti lupauksensa ja jätti gibeonilaiset eloon.

Jonkin ajan kuluttua viisi kanaanilaiskuningasta ja heidän armeijansa päättivät hyökätä Gibeoniin. Joosua ja hänen armeijansa lähtivät auttamaan gibeonilaisia. He marssivat koko yön, ja varhain aamulla alkoi taistelu. Kanaanilaiset yrittivät paeta, mutta Jehova sinkosi taivaasta valtavia rakeita heidän päälleen. Sitten Joosua pyysi Jehovaa tekemään jotakin sellaista, mitä ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut. Hän pyysi, että Jehova pitäisi aurinkoa paikallaan. Joosua selvästikin luotti siihen, että Jehova pystyy tekemään mitä vain. Aurinko pysyi paikallaan koko päivän eikä laskenut ennen kuin israelilaiset olivat lyöneet kanaanilaisten armeijat.

”Kun sanotte ’kyllä’, sen pitää tarkoittaa ’kyllä’, ja kun sanotte ’ei’, sen pitää tarkoittaa ’ei’, sillä se, mikä ylittää nämä, on Paholaisesta.” (Matteus 5:37)