Syyrian kuningas Ben-Hadad yritti hyökätä Israelia vastaan monta kertaa. Hänen suunnitelmansa menivät kuitenkin joka kerta pilalle, koska profeetta Elisa varoitti Israelin kuningasta hyökkäyksistä. Niinpä Ben-Hadad päätti siepata Elisan. Hän sai selville, että Elisa oli Dotan-nimisessä kaupungissa, ja lähetti armeijansa ottamaan hänet kiinni.

Syyrialaiset tulivat Dotaniin yöllä. Kun Elisan palvelija meni aamulla ulos, hän näki, että kaupunkia piiritti suuri armeija. Kauhuissaan hän huusi Elisalle: ”Mitä me nyt teemme?” Elisa sanoi hänelle: ”Ei hätää. Meillä on apunamme suurempi armeija kuin heillä.” Siinä samassa Jehova näytti Elisan palvelijalle, että kaupungin ympärillä olevat vuoret olivat täynnä hevosia ja tulisia sotavaunuja.

Kun syyrialaiset sotilaat alkoivat uhkaavasti lähestyä, Elisa rukoili: ”Jehova, tee heidät sokeiksi.” Yhtäkkiä sotilaat eivät enää tienneet, missä olivat, vaikka he pystyivätkin näkemään. Elisa sanoi heille:  ”Te olette väärässä kaupungissa. Minä vien teidät sen miehen luo, jota etsitte. Seuratkaa vain minua.” Sitten Elisa vei sotilaat Samariaan, missä Israelin kuningas asui.

Vasta Samariassa syyrialaiset tajusivat, mihin he olivat joutuneet. Israelin kuningas kysyi Elisalta: ”Haluatko, että tapan heidät?” Mitä Elisa vastasi? Halusiko hän kostaa syyrialaisille sen, että he olivat yrittäneet tehdä hänelle pahaa? Ei, vaan hän sanoi: ”Älä tapa heitä. Anna heille ruokaa ja lähetä heidät sitten kotiin.” Kuningas järjesti heille suuret juhlat, minkä jälkeen he palasivat kotimaahansa.