VOIT olla varma, että Jehova tukee sinua, kun palaat hänen luokseen. Hän auttaa sinua käsittelemään huolia ja pääsemään eroon loukatuista tunteista sekä saamaan sisäisen rauhan, joka tulee hyvästä omastatunnosta. Sinussa voi jälleen herätä halu palvella Jehovaa yhdessä palvojatoveriesi kanssa. Tilanteesi on tällöin samanlainen kuin niiden ensimmäisen vuosisadan kristittyjen, joille Pietari kirjoitti: ”Te olitte kuin lampaat eksyksissä, mutta nyt te olette palanneet sielunne paimenen ja valvojan luo.” (1. Pietarin kirje 2:25.)

Jehovan luo palaaminen on ehdottomasti parasta, mitä voit tehdä. Miksi? Siten tuot iloa Jehovan sydämelle (Sananlaskut 27:11). Hänellä on tunteita, ja tekomme vaikuttavat häneen. Jehova ei tietenkään pakota meitä rakastamaan ja palvelemaan häntä (5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Eräs raamatunoppinut ilmaisi asian seuraavasti: ”Ihmissydämen ovessa ei ole kahvaa ulkopuolella. Se täytyy avata sisältäpäin.” Voimme päättää avata tuon oven, kun palvomme Jehovaa rakkautta täynnä olevasta sydämestä. Näin annamme hänelle arvokkaan lahjan, horjumattoman rakkautemme ja uskollisuutemme, mikä ilahduttaa kovasti häntä. Mistään ei voi saada suurempaa onnellisuutta kuin siitä, että omistaa Jehovalle palvonnan, jonka hän ansaitsee (Apostolien teot 20:35; Ilmestys 4:11).

Lisäksi kun aloitat uudelleen kristillisen toiminnan, hengellinen tarpeesi täyttyy (Matteus 5:3). Ihmiset kaikkialla pohtivat, mikä on elämän tarkoitus. He kaipaavat vastauksia, koska Jehova on istuttanut ihmiseen hengellisen tarpeen. Hän teki meidät niin, että saamme mielihyvää hänen palvelemisestaan. Suurinta tyytyväisyyttä saamme siitä, että tiedämme palvovamme Jehovaa rakkaudesta. (Psalmit 63:1–5.)

Jehova haluaa sinun palaavan luokseen. Miten voit olla varma siitä? Ajattelehan tätä julkaisua. Se valmistettiin huolellisesti, ja sitä tehtäessä esitettiin monia rukouksia. Sitten sait kirjasen itsellesi. Sen toi ehkä joku vanhin tai joku toinen palvojatoverisi. Halusit lukea sen, ja sen sanoma herätti sinussa vastakaikua. Kaikki tämä todistaa, että Jehova ei ole unohtanut sinua. Hän päinvastoin vetää sinua hellävaraisesti takaisin luokseen (Johannes 6:44).

On lohduttavaa tietää, että Jehova ei koskaan unohda eksyneitä palvelijoitaan. Donna-niminen sisar oppi ymmärtämään tämän. Hän kertoo: ”Olin vähitellen ajelehtinut pois totuudesta, mutta huomasin usein miettiväni psalmia 139:23, 24, jossa sanotaan: ’Tutki minut läpikotaisin, oi Jumala, ja tunne sydämeni. Koettele minua ja tunne levottomuutta herättävät ajatukseni ja katso, onko minussa mitään tuskan tietä, ja johdata minua määräämättömän ajan tiellä.’ Tiesin, etten kuulunut maailmaan – en koskaan tuntenut oloani kotoisaksi siellä. Tiesin, että Jehovan järjestö oli se paikka, jossa minun kuului olla. Vähitellen minulle valkeni, ettei Jehova ollut jättänyt minua. Minun piti vain löytää tie takaisin hänen luokseen. Olen onnellinen, että löysin sen!”

Rukoilemme vilpittömästi, että sinäkin voit jälleen nauttia ”Jehovan ilosta” (Nehemia 8:10). Et tule koskaan katumaan sitä, että palasit Jehovan luo.