1. Mitä Jehovan vartiomiehet ovat tehneet kymmeniä vuosia, ja mitä nyt tapahtuu?

 VARTIOMIES seisoo Jerusalemin muurilla ja suojaa silmiään auringon viime säteiltä. Hän tähyilee kauas horisonttiin. Yhtäkkiä hän nostaa torven huulilleen, vetää keuhkot täyteen ilmaa ja puhaltaa varoitussoiton. Babylonian armeija lähestyy! Jerusalemin asukkaiden on kuitenkin liian myöhäistä reagoida vartiomiehen varoitukseen. Jehovan asettamat vartiomiehet, profeetat, ovat jo kymmeniä vuosia varoittaneet, että tämä päivä koittaisi, mutta kansa on ollut välinpitämätön, eikä se ole kuunnellut heitä. Nyt Babylonian armeija piirittää kaupungin. Kuukausia kestävän piirityksen jälkeen vihollissotilaat murtautuvat sisään kaupungin muureista, hävittävät temppelin maan tasalle ja tappavat tai vangitsevat uskottomat, epäjumalia palvovat Jerusalemin asukkaat.

2, 3. a) Mikä on pian maan asukkaiden edessä? b) Mihin kysymyksiin saadaan vastaus?

² Nykyään Jehovan teloitusjoukot etenevät kohti taistelua, jossa ne ottavat yhteen maan uskottomien asukkaiden kanssa (Ilm. 17:12–14). Tuohon yhteenottoon huipentuu ihmishistorian suurin ahdinko (Matt. 24:21). Vielä ei kuitenkaan ole  liian myöhäistä reagoida varoitukseen, jota Jehovan asettama vartiomies kaiuttaa.

³ Miksi Jehova on asettanut vartiomiehiä? Millainen sanoma vartiomiehellä on? Ketkä ovat toimineet tässä tehtävässä, ja mikä on meidän osamme?

4. Miksi Jehova asetti vartiomiehiä? (Ks. kuva luvun alussa.)

⁴ Lue Hesekielin 33:7. Kirjaimelliset vartiomiehet seisoivat usein kaupungin muurilla huolehtimassa asukkaiden turvallisuudesta. He olivat konkreettinen todiste siitä, että kaupungin hallitsija välitti alamaisistaan. Vaikka vartiomiehen torven läpitunkeva ääni ehkä pelästyttikin nukkuvat asukkaat, tuo sama ääni saattoi myös pelastaa niiden elämän, jotka reagoivat siihen. Jehovakaan ei asettanut vartiomiehiä siksi, että hän olisi halunnut pelotella israelilaisia tuomiosanomilla, vaan siksi, että hän välitti kansastaan ja halusi pelastaa heidän henkensä.

5, 6. Mainitse yksi tapa, jolla Jehovan oikeudenmukaisuus ilmenee.

⁵ Asettaessaan Hesekielin vartiomieheksi Jehova paljasti itsestään jotain, minkä ansiosta me voimme olla turvallisin mielin. Otetaan esimerkiksi kaksi Jehovan ominaisuutta.

⁶ Oikeudenmukaisuus. Jehovan oikeudenmukaisuus ilmenee siitä, että hän on puolueeton ja kohtelee meitä yksilöinä. Esimerkiksi vaikka monet ihmiset, jotka kuulivat Hesekielin varoitussanoman, hylkäsivät sen, Jehova ei pitänyt kaikkia israelilaisia kapinallisina vaan halusi nähdä, miten yksilöt suhtautuisivat varoitukseen. Jehova käski Hesekieliä toistuvasti puhumaan yksilöille – ”jumalattomalle” ja ”oikein toimivalle”. Näin ollen varoitussanomaan suhtautuminen ratkaisee sen, millaisen tuomion jokainen saa Jehovalta. (Hes. 33:8, 18–20.)

7. Millä perusteella Jehova tuomitsee ihmisiä?

⁷ Jehovan oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä, millä perusteella hän tuomitsee ihmiset. Ihmistä ei vaadita tilille siitä, mitä hän on tehnyt menneisyydessä, vaan siitä, miten hän suhtautuu kuulemaansa varoitukseen. Jehova sanoi Hesekielille: ”Kun sanon jumalattomalle, että hän tulee varmasti kuolemaan, ja hän hylkää syntinsä, toimii oikeudenmukaisesti [ja] tekee sitä, mikä on oikein, – – hän saa varmasti elää.” Sitten Jehova lisäsi tärkeät sanat: ”Yhtäkään hänen tekemäänsä syntiä ei käytetä häntä vastaan.” (Hes. 33:14–16.) Toisaalta jos joku, joka on toiminut oikein, alkaa kapinoida, hän ei voi puolustella käytöstään sillä, että hän on aina ennen totellut Jumalaa. Jehova sanoi, että jos joku ”luottaa omiin oikeisiin tekoihinsa ja tekee sitä, mikä on väärin, yhtäkään hänen oikeaa tekoaan ei muisteta, vaan hän kuolee väärän toimintansa takia” (Hes. 33:13).

8. Mikä on vielä yksi tapa, jolla Jehovan oikeudenmukaisuus ilmenee?

 ⁸ Jehovan oikeudenmukaisuus ilmenee lisäksi siitä, että hän varoittaa ennen kuin hän toimii. Hesekiel aloitti työnsä kuutisen vuotta ennen kuin Babylonian armeija tuhosi Jerusalemin. Hesekiel ei kuitenkaan ollut ensimmäinen, joka varoitti Jumalan kansaa siitä, että se vaadittaisiin tilille. Parinsadan vuoden aikana ennen Jerusalemin tuhoa Jehova lähetti profeetat Hoosean, Jesajan, Miikan, Odedin ja Jeremian toimimaan vartiomiehinä. Jehova käski Jeremiaa muistuttamaan israelilaisia: ”Minä asetin vartiomiehiä, jotka sanoivat: ’Kuunnelkaa torven ääntä!’” (Jer. 6:17.) Kun babylonialaiset viimein panivat täytäntöön Jehovan tuomion, ihmishenkien menetyksestä ei voitu syyttää sen enempää Jehovaa kuin vartiomiehiäkään.

9. Miten Jehova osoitti uskollista rakkautta?

⁹ Rakkaus. Jehova osoitti uskollista rakkautta lähettämällä vartiomiehensä varoittamaan paitsi oikeamielisiä myös jumalattomia – juuri niitä, jotka tekivät hänet hyvin murheelliseksi ja tahrasivat hänen maineensa. On järkyttävää, että israelilaiset, jotka tunnettiin Jehovan kansana, käänsivät hänelle toistuvasti selkänsä ja palvoivat vääriä jumalia. Tällainen petollisuus aiheutti Jehovalle suurta tuskaa, mistä kertoo se, että hän vertasi Israelin kansaa aviorikokseen syyllistyvään vaimoon (Hes. 16:32). Tästä huolimatta Jehova ei heti luopunut toivosta kansansa suhteen. Hän ei halunnut kostaa vaan tehdä sovinnon sen kanssa. Hän ei turvautunut tuomion miekkaan suoraa päätä vaan vasta sitten kun muita vaihtoehtoja ei  ollut. Hän selitti Hesekielille: ”Minä en saa iloa pahan ihmisen kuolemasta, vaan siitä että hän muuttaa elämäntapansa ja pysyy elossa.” (Hes. 33:11.) Näin Jehova ajatteli silloin, ja näin hän ajattelee nykyäänkin (Mal. 3:6).

10, 11. Mitä voimme oppia siitä, miten Jehova kohteli kansaansa?

¹⁰ Mitä Jehovan oikeudenmukainen ja rakkaudellinen tapa kohdella israelilaisia opettaa meille? Ensinnäkin meidän täytyy pitää ihmisiä, joille kerromme hyvää uutista, ainutlaatuisina yksilöinä eikä kasvottomana massana. Olisi todella väärin tuomita joku etukäteen ja ajatella, ettei hän ole sanomamme arvoinen aiemman elämäntapansa tai etnisen, taloudellisen tai kielellisen taustansa takia. Jehova opetti apostoli Pietarille jotain, mikä on tärkeä muistaa nykyäänkin: ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja toimii oikein, kuuluupa tämä mihin kansaan tahansa.” (Apt. 10:34, 35.)

¹¹ Toiseksi meidän on tutkittava tarkkaan itseämme. Väärin tekemistä ei voi puolustella sillä, että on menneisyydessä toiminut oikein. Emme saa unohtaa, että meillä on samanlaisia syntisiä taipumuksia kuin niillä, joille saarnaamme. Neuvo, jonka apostoli Paavali antoi Korintin seurakunnalle, soveltuu myös meihin: ”Sen, joka luulee seisovansa, pitää siis varoa, ettei hän kaadu. Te ette ole kohdanneet muita kiusauksia kuin niitä, jotka ovat yleisiä ihmisille.” (1. Kor. 10:12, 13.) Emme halua koskaan ”luottaa omiin oikeisiin tekoihimme” ja ajatella,  että voimme toimia väärin ja välttyä rangaistukselta, koska teemme myös hyviä tekoja (Hes. 33:13). Olemmepa palvelleet Jehovaa kuinka kauan tahansa, meidän on välttämätöntä pysyä nöyrinä ja tottelevaisina.

12. Mitä meidän tulisi muistaa, jos olemme tehneet menneisyydessä vakavia syntejä?

¹² Entä jos olemme tehneet menneisyydessä vakavia syntejä ja tunnemme niistä edelleenkin syyllisyyttä? Hesekielin sanomasta opimme, että Jehova rankaisee katumattomia väärintekijöitä. Opimme kuitenkin myös sen, että Jehova on ensisijaisesti rakkauden, ei koston, Jumala (1. Joh. 4:8). Jos osoitamme teoillamme katuvamme, meidän ei tulisi koskaan ajatella, että emme syntiemme vuoksi voi saada osaksemme Jumalan armoa (Jaak. 5:14, 15). Jehova halusi antaa anteeksi hengelliseen aviorikokseen syyllistyneille israelilaisille, ja hän haluaa antaa anteeksi myös meille (Ps. 86:5).

13, 14. a) Millaista sanomaa vartiomiesten piti julistaa? b) Millainen oli Jesajan sanoma?

¹³ Lue Hesekielin 33:2, 3. Millaista sanomaa Jehovan vartiomiesten piti julistaa? Heidän oli erittäin tärkeää varoittaa ihmisiä, mutta heidän piti myös kertoa hyvää uutista. Seuraavassa muutama esimerkki.

¹⁴ Jesaja, joka toimi profeettana noin vuosina 778–732 eaa., varoitti, että babylonialaiset valloittaisivat Jerusalemin ja veisivät sen asukkaat pakkosiirtolaisuuteen (Jes. 39:5–7). Jumalan hengen vaikutuksesta hän kuitenkin kirjoitti myös: ”Kuuntele! Sinun vartiomiehesi korottavat äänensä. Yhteen ääneen he huutavat ilosta, sillä he saavat nähdä selvästi, kuinka Jehova kokoaa takaisin Siionin asukkaat.” (Jes. 52:8.) Jesaja julisti parasta mahdollista uutista: Jehovan palvonta palautettaisiin ennalleen!

15. Mitä sanomaa Jeremia julisti?

¹⁵ Jeremia toimi profeettana vuosina 647–580 eaa. Hänet on usein leimattu perusteettomasti pahanilmanlinnuksi, joka ennusti vain onnettomuutta. Ei ole epäilystäkään siitä, että hän teki kaikkensa varoittaakseen jumalattomia israelilaisia onnettomuuksista, jotka Jehova heille aiheuttaisi. a Hän kuitenkin julisti myös hyvää uutista ja ennusti, että Jumalan kansa palaisi maahansa ja ennallistaisi puhtaan palvonnan (Jer. 29:10–14; 33:10, 11).

16. Miten Hesekielin sanoma hyödytti Babylonissa olevia vankeja?

¹⁶ Hesekiel asetettiin vartiomieheksi vuonna 613 eaa., ja hän jatkoi tehtävässään ainakin vuoteen 591 eaa. Kuten tämän kirjan 5. ja 6. luvussa osoitettiin, Hesekiel varoitti hellittämättä Israelin kansaa heitä kohtaavasta tuhosta, eikä hän siksi ollut vastuussa siitä, että monet menettivät henkensä. Samalla kun Hesekiel kertoi Babylonissa oleville pakkosiirtolaisille, että Jehova rankaisisi Jerusalemin luopioasukkaita, hän myös auttoi heitä pysymään hengellisesti elossa, niin että he olisivat  valmiita tulevaan työhön. 70 vuotta kestävän vankeuden päätyttyä Jehova veisi jäljelle jääneitä juutalaisia Israelin maahan, joka palautettaisiin ennalleen (Hes. 36:7–11). Heihin kuuluisi enimmäkseen niiden lapsia ja lastenlapsia, jotka kuuntelivat Hesekielin sanomaa. Kuten tämän 3. jakson muissa luvuissa tuodaan esiin, Hesekielillä oli kerrottavanaan paljon hyviä uutisia, jotka koskivat puhtaan palvonnan ennallistamista Jerusalemiin.

17. Milloin Jehova on asettanut vartiomiehiä?

¹⁷ Ovatko nämä ennen Jerusalemin tuhoa ja sen jälkeen toimineet profeetat ainoita, joita Jehova on käyttänyt vartiomiehinä? Eivät. Jehova on asettanut vartiomiehiä sekä varoittamaan pahoja että julistamaan hyvää uutista ennen jokaista merkittävää tapahtumaa, joka liittyy hänen tarkoituksensa toteutumiseen.

18. Mitä työtä Johannes Kastaja teki?

¹⁸ Ensimmäisellä vuosisadalla vartiomiehenä toimi muun muassa Johannes Kastaja. Hän varoitti kirjaimelliseen Israelin kansaan kuuluvia siitä, että heidät hylättäisiin pian. (Matt. 3:1, 2, 9–11.) Mutta hän teki muutakin. Jeesus sanoi, että Johannes oli ennustettu ”sanansaattaja”, joka valmisti tietä Messiaalle (Mal. 3:1; Matt. 11:7–10). Hänen työhönsä sisältyi hyvän uutisen kertominen: ”Jumalan Karitsa”, Jeesus, oli saapunut, ja hän poistaisi ”maailman synnin” (Joh. 1:29, 30).

19, 20. Miten Jeesus ja hänen opetuslapsensa toimivat vartiomiehinä?

¹⁹ Kaikista vartiomiehistä huomattavin oli Jeesus. Jehova lähetti hänet ”Israelin kansan vartiomieheksi” samoin kuin hän oli lähettänyt Hesekielinkin (Hes. 3:17; Matt. 15:24). Jeesus varoitti Israelin kansaa siitä, että se hylättäisiin pian ja Jerusalem tuhottaisiin (Matt. 23:37, 38; 24:1, 2; Luuk. 21:20–24). Ensisijaisesti hän kuitenkin julisti hyvää uutista (Luuk. 4:17–21).

²⁰ Ollessaan maan päällä Jeesus käski opetuslapsiaan: ”Pysykää – – valveilla.” (Matt. 24:42.) Hänen käskynsä mukaisesti he pysyivät valveilla kuin vartiomiehet ja varoittivat siitä, että Jehova oli hylännyt kirjaimellisen Israelin kansan ja Jerusalemin kaupungin (Room. 9:6–8; Gal. 4:25, 26). Aikaisemmin toimineiden vartiomiesten tavoin he myös julistivat hyvää uutista. Siihen sisältyi merkittävä sanoma: hengellä voideltuun Jumalan Israeliin kuuluisi nyt myös ei-juutalaisia, ja heillä olisi kunnia auttaa Kristusta palauttamaan puhdas palvonta maan päälle (Apt. 15:14; Gal. 6:15, 16; Ilm. 5:9, 10).

21. Millaista esimerkkiä Paavali näytti?

²¹ Apostoli Paavali on hyvä esimerkki ensimmäisellä vuosisadalla toimineista vartiomiehistä. Hän suhtautui työhönsä vakavasti. Samoin kuin Hesekiel hän tiesi, että hänestä tulisi verivelkainen eli hän olisi vastuussa ihmisten kuolemasta, jos hän  ei täyttäisi tehtäväänsä (Apt. 20:26, 27). Muiden vartiomiesten tavoin Paavali paitsi varoitti toisia myös julisti hyvää uutista (Apt. 15:35; Room. 1:1–4). Pyhän hengen ohjauksessa hän lainasi Jesajan profetiaa: ”Kuinka miellyttävää onkaan nähdä se, joka tuo vuorilla hyvää uutista!” Paavali sovelsi tätä profetiaa työhön, jota Kristuksen seuraajat tekevät kertoessaan Jumalan valtakunnasta. (Jes. 52:7, 8; Room. 10:13–15.)

22. Mitä tapahtui apostolien kuoleman jälkeen?

²² Apostolien kuoleman jälkeen kristillisessä seurakunnassa pääsi vallalle ennustettu luopumus (Apt. 20:29, 30; 2. Tess. 2:3–8). Pitkän kasvukauden aikana rikkakasvien kaltaisia tekokristittyjä oli enemmän kuin vehnän kaltaisia uskollisia Kristuksen seuraajia, ja väärät opetukset peittivät alleen Jumalan valtakuntaa koskevan selvän sanoman (Matt. 13:36–43). Mutta kun Jehovan aika puuttua ihmisten asioihin lähestyi, rakkaus ja oikeudenmukaisuus saivat hänet asettamaan jälleen vartiomiehiä, jotka alkoivat kertoa selvää varoitussanomaa ja julistaa hyvää uutista. Keitä he olivat?

23. Missä tehtävässä veli Russell ja hänen toverinsa toimivat?

²³ Vuotta 1914 edeltävinä vuosina Charles Taze Russell ja hänen toverinsa toimivat ”sanansaattajana”, joka ”raivasi tietä” ennen messiaanisen valtakunnan perustamista (Mal. 3:1). b Tuo  ryhmä toimi myös vartiomiehenä, joka ”Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut” -lehden avulla varoitti Jumalan tuomiosta ja levitti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta.

24. a) Miten uskollinen orja on toiminut vartiomiehenä? b) Mitä olet oppinut aikaisemmin vartiomiehinä toimineiden esimerkistä? (Ks. tekstiruutu ”Esimerkillisiä vartiomiehiä”.)

²⁴ Valtakunnan perustamisen jälkeen Jeesus asetti pienen ryhmän miehiä palvelemaan uskollisena orjana (Matt. 24:45–47). Siitä lähtien uskollinen orja, joka tunnetaan nykyään hallintoelimenä, on toiminut vartiomiehenä. Hallintoelimen johdolla sekä varoitetaan ”koston päivästä” että julistetaan ”Jehovan hyväntahtoisuuden vuotta” (Jes. 61:2; ks. myös 2. Kor. 6:1, 2).

25, 26. a) Mitä työtä kaikkien Kristuksen seuraajien täytyy tehdä? b) Mitä seuraavassa luvussa tarkastellaan?

²⁵ Vaikka uskollinen orja johtaa työtä vartiomiehenä, Jeesus käski ”kaikkia” seuraajiaan ”pysymään valveilla” (Mark. 13:33–37). Tottelemme tätä käskyä pysymällä hengellisesti hereillä ja tukemalla uskollisesti nykyajan vartiomiestä. Osoitamme olevamme hereillä täyttämällä vastuumme saarnata (2. Tim. 4:2). Mikä motivoi meitä? Osaksi se, että haluamme pelastaa ihmishenkiä (1. Tim. 4:16). Hyvin monet ihmiset menettävät pian henkensä siksi, etteivät he kiinnitä huomiota nykyisen vartiomiehen varoitukseen (Hes. 3:19). Eniten meitä kuitenkin motivoi se, että haluamme kertoa parhaan mahdollisen uutisen: puhdas palvonta on palautettu ennalleen! Nykyään, ”Jehovan hyväntahtoisuuden vuonna”, monien on vielä mahdollista alkaa palvella oikeudenmukaista ja rakastavaa Jumalaamme Jehovaa. Pian kaikki ne, jotka säilyvät elossa tämän pahan aikakauden lopusta, saavat elää maan päällä hänen Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, lempeän hallinnon alaisuudessa. Miten voisimmekaan olla auttamatta nykyistä vartiomiestä ja kertomatta tällaista hyvää uutista! (Matt. 24:14.)

²⁶ Jehova on jo ennen tämän pahan aikakauden loppua yhdistänyt kansansa ihmeellisellä tavalla. Seuraavassa luvussa käsitellään profetiaa kahdesta kepistä, joilla yhdistämistä havainnollistetaan.