1–3. Mikä saa tunnelman muuttumaan Babylonissa olevien juutalaisten keskuudessa? (Ks. kuva luvun alussa.)

 TUNNELMA Babylonissa olevien juutalaisten keskuudessa on täysin muuttunut. Noin viiden vuoden ajan Hesekiel yritti kaikin tavoin saada pakkosiirtolaisia luopumaan vääristä toiveistaan, mutta turhaan. Mitkään havaintoesitykset, vertaukset ja sanomat eivät saaneet heitä uskomaan, että Jehova antaisi Jerusalemin tuhoutua. Vielä silloinkin kun he saivat kuulla, että Babylonian armeija oli piirittänyt kaupungin, he olivat varmoja, että sen asukkaat olisivat turvassa.

² Piirityksen alkamisesta on nyt kulunut kaksi vuotta, ja Babyloniin tulee mies, joka on päässyt pakoon Jerusalemista. Hän ilmoittaa: ”Kaupunki on kukistunut!” Uutinen järkyttää juutalaisvankeja. Heidän on vaikea käsittää, että he ovat menettäneet rakkaan kaupunkinsa, pyhän temppelinsä ja oman maansa. Pitkään kytenyt toivo muuttuu epätoivoksi. (Hes. 21:7; 33:21.)

³ Tässä epätoivoisessa tilanteessa Hesekiel saa kuitenkin vaikuttavan näyn, joka antaa toivoa. Minkä viestin näky sisältää  musertuneille pakkosiirtolaisille? Miten tämä näky liittyy nykyiseen Jumalan kansaan, ja miten me jokainen voimme hyötyä siitä? Tarkastellaan seuraavaksi sitä, mitä Jehova paljastaa Hesekielille.

4. Mitkä kaksi asiaa kiinnittivät erityisesti Hesekielin huomion?

⁴ Lue Hesekielin 37:1–10. Näyssä Hesekiel laskettiin laaksotasangolle, joka oli täynnä luita. Aivan kuin varmistaakseen, että näky vaikuttaisi Hesekieliin mahdollisimman voimakkaasti, Jehova käski häntä ”kulkemaan ympäriinsä” noiden hajallaan olevien luiden keskellä. Kun Hesekiel käveli laaksotasangolla, hän huomasi erityisesti kaksi asiaa: luita oli ”hyvin paljon”, ja ”ne olivat hyvin kuivia”.

5. Mitkä kaksi käskyä Jehova antoi Hesekielille, ja mitä tapahtui, kun Hesekiel noudatti niitä?

⁵ Sitten Jehova antoi Hesekielille kaksi käskyä, jotka käynnistäisivät ennalleen palauttamiseen liittyvän tapahtumasarjan. Ensiksi Jehova sanoi Hesekielille, että hänen piti ”profetoida näistä luista” ja käskeä niitä ”heräämään eloon” (Hes. 37:4–6). Heti kun Hesekiel profetoi, ”alkoi kuulua ääntä, kalinaa, ja luut alkoivat lähestyä toisiaan”, minkä jälkeen luiden päälle tuli ”jänteet ja liha” ja ”iho peitti ne” (Hes. 37:7, 8). Toiseksi Jehova sanoi, että Hesekielin piti ”profetoida tuulelle” ja käskeä sitä ”puhaltamaan” ruumiisiin. Kun Hesekiel profetoi, ”niihin tuli henkeä, ja ne alkoivat elää ja nousta jaloilleen, erittäin suuri armeija”. (Hes. 37:9, 10.)

6. Mitkä Jehovan sanat auttoivat Hesekieliä ymmärtämään näkyä?

⁶ Seuraavaksi Jehova kertoi Hesekielille, miten näky tulisi ymmärtää: ”Nämä luut ovat koko Israelin kansa.” Kun pakkosiirtolaiset saivat kuulla Jerusalemin tuhosta, heistä tuntui, että he olivat kuin kuolleita, ja he valittivat: ”Luumme ovat kuivat, ja toivomme on sammunut. Me olemme joutuneet täysin erilleen kaikesta.” (Hes. 37:11; Jer. 34:20.) Jehova vastasi heille ja paljasti, että tähän synkkään näkyyn luista sisältyi todellisuudessa valoisa toivon sanoma Israelille.

7. Mitä Jehova Hesekielin 37:12–14:n mukaan paljasti Hesekielille, ja mistä se sai hänen kansansa vakuuttumaan?

⁷ Lue Hesekielin 37:12–14. Näyn välityksellä Jehova vakuutti pakkosiirtolaisille, että hän herättäisi heidät eloon, veisi heidät takaisin maahansa ja antaisi heidän asettua sinne. Lisäksi Jehova puhui heistä jälleen omana kansanaan. Nuo sanat varmasti kohottivat epätoivoisten pakkosiirtolaisten mielialaa! Miksi he saattoivat luottaa siihen, että tämä lupaus ennallistamisesta toteutuisi? Jehova itse oli tuon lupauksen takana. Hän julisti: ”Minä, Jehova, olen puhunut ja tehnyt sen.”

8. a) Miten ”koko Israelin kansa” oli kuolemankaltaisessa tilassa? b) Mikä oli Hesekielin 37:9:n mukaan syy Israelin kuvaannolliseen kuolemaan? (Ks. alaviite.)

 ⁸ Miten muinainen Israelin kansa oli kokenut tämän näyn synkän osuuden täyttyvän? Israelin kansan kuvaannollinen kuoleminen oli alkanut jo vuonna 740 eaa., kun kymmenen heimon valtakunta kukistui ja monet sen asukkaista vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun myös Juudan asukkaat vietiin pois maastaan noin 130 vuotta myöhemmin, vankeudessa oli ”koko Israelin kansa” (Hes. 37:11). Vertauskuvallisessa mielessä koko pakkosiirtolaisten joukko oli yhtä kuollut kuin Hesekielin näyn luut. a On myös hyvä huomata, että Hesekielin näkemät luut olivat ”hyvin kuivia”, mikä osoittaa, että niiden kuolemankaltainen tila jatkui pitkän aikaa. Israel ja Juuda olivatkin tällaisessa tilassa yhteensä yli 200 vuotta, vuodesta 740 vuoteen 537 eaa. (Jer. 50:33.)

9. Mitä samankaltaista muinainen Israelin kansa ja ”Jumalan Israel” kokivat?

⁹ Israelia koskevilla ennallistusprofetioilla, kuten Hesekielin esittämillä profetioilla, on myös suurempi täyttymys (Apt. 3:21). Aivan kuten muinainen Israelin kansa ”tapettiin” ja se pysyi kuvaannollisessa mielessä kuolleena pitkän aikaa, myös ”Jumalan Israel”, voideltu kristillinen seurakunta, ikään kuin kuoli ja se oli kuoleman kaltaisessa vankeudessa kauan aikaa (Gal. 6:16). Voideltu seurakunta oli vankeudessa niin kauan, että sen hengellistä tilaa voidaan hyvin verrata luihin, jotka ”olivat hyvin kuivia” (Hes. 37:2). Kuten edellisessä luvussa selitettiin, voidelluista koostuvan kristillisen seurakunnan vankeus alkoi 100-luvulla ja kesti satoja vuosia, niin kuin Jeesus  oli osoittanut vehnää ja rikkakasveja koskevassa vertauksessaan (Matt. 13:24–30).

10. a) Mitä Jumalan kansasta ennustettiin Hesekielin 37:7, 8:ssa? b) Mitkä seikat varmastikin palauttivat vähitellen jumalaapelkäävien pakkosiirtolaisten luottamuksen siihen, että he palaisivat Israeliin?

¹⁰ Jehova oli ennustanut, että hänen kansansa palautettaisiin vähitellen eloon (Hes. 37:7, 8). Mitkä seikat palauttivat vähitellen jumalaapelkäävien pakkosiirtolaisten luottamuksen siihen, että he voisivat palata Israeliin? He saivat varmasti toivoa siitä, mitä aiemmin eläneet profeetat olivat sanoneet. Esimerkiksi Jesaja oli ennustanut, että ”pyhät jälkeläiset”, kansasta jäljellä olevat, palaisivat kotimaahansa. (Jes. 6:13; Job 14:7–9.) Epäilemättä myös monet Hesekielin kirjoittamat ennallistusprofetiat pitivät yllä heidän toivoaan. Lisäksi se, että Babylonissa oli profeetta Danielin kaltaisia uskollisia miehiä – samoin kuin Babylonin kaupungin yllättävä kukistuminen vuonna 539 eaa. – lujitti aivan varmasti heidän uskoaan siihen, että he pääsisivät palaamaan maahansa.

11, 12. a) Miten ”Jumalan Israel” palautettiin vähitellen ennalleen? (Ks. myös tekstiruutu ”Puhdas palvonta ennallistetaan vähitellen”.) b) Minkä kysymyksen Hesekielin 37:10 herättää?

¹¹ Miten myös ”Jumalan Israel”, voideltu kristillinen seurakunta, palautettiin vähitellen ennalleen? Kuoleman kaltaisen vankeuden kestettyä satoja vuosia alkoi kuulua ”ääntä, kalinaa”, kun jotkut Jumalaa pelkäävät yksilöt nousivat puolustamaan puhdasta palvontaa. Esimerkiksi 1500-luvulla William Tyndale käänsi Raamatun englanniksi. Roomalaiskatoliset  papit olivat raivoissaan siitä, että tavalliset ihmiset pystyivät nyt lukemaan Raamattua. Tyndale tapettiin. Siitä huolimatta rohkeat ihmiset jatkoivat Raamatun kääntämistä muille kielille, ja hengellinen valo alkoi vähitellen lisääntyä kaikkialla pimeässä maailmassa.

¹² Myöhemmin, kun Charles Taze Russell ja hänen toverinsa alkoivat tuoda innokkaasti esiin Raamatun totuuksia, luihin ikään kuin tuli ”jänteet ja liha”. ”Siionin Vartiotorni” ja muut julkaisut auttoivat vilpittömiä ihmisiä löytämään hengellisiä totuuksia, mikä sai heidät tulemaan Jumalan voideltujen palvelijoiden yhteyteen. 1900-luvun alkupuolella esimerkiksi ”Kuvanäytös Luominen” ja kirja Täyttynyt salaisuus innostivat Jumalan voideltua kansaa. Pian sen jälkeen koitti aika, jolloin Jumala sai kansansa ”nousemaan jaloilleen” (Hes. 37:10). Milloin ja miten se tapahtui? Muinaisen Babylonin tapahtumat auttavat vastaamaan tähän kysymykseen.

13. a) Miten Hesekielin 37:10, 14:n sanat alkoivat täyttyä vuodesta 537 eaa. lähtien? b) Mitkä raamatunkohdat osoittavat, että joitakin kymmenen heimon valtakuntaan kuuluvia palasi Israeliin?

¹³ Vuodesta 537 eaa. lähtien Babylonissa olevat juutalaiset alkoivat nähdä, miten näky täyttyi. Jehova palautti heidät  eloon ja sai heidät ”nousemaan jaloilleen” vapauttamalla heidät vankeudesta ja antamalla heidän palata Israeliin. Ryhmä, johon kuului 42 360 israelilaista ja noin 7 000 ei-israelilaista, lähti Babylonista rakentamaan Jerusalemia ja sen temppeliä uudelleen, ja he asettuivat asumaan Israeliin (Esra 1:1–4; 2:64, 65; Hes. 37:14). Lähes 70 vuotta myöhemmin noin 1 750 pakkosiirtolaista lähti Esran mukaan, kun hän lähti Jerusalemiin (Esra 8:1–20). Israeliin palasi siis yhteensä yli 44 000 juutalaista – todellakin ”suuri armeija” (Hes. 37:10). Lisäksi Jumalan sana osoittaa, että myös kymmenen heimon valtakuntaan kuuluvia, joiden esi-isät assyrialaiset olivat karkottaneet 700-luvulla eaa., palasi Israeliin auttamaan temppelin uudelleen rakentamisessa (1. Aik. 9:3; Esra 6:17; Jer. 33:7; Hes. 36:10).

14. a) Miten Hesekielin 37:24:n sanat auttavat meitä saamaan selville, milloin luita koskeva profetia täyttyi suuremmassa mitassa? b) Mitä tapahtui vuonna 1919? (Ks. myös tekstiruutu ”’Kuivat luut’ ja ’kaksi todistajaa’ – miten ne liittyvät toisiinsa?”)

¹⁴ Miten tämä osa Hesekielin profetiasta täyttyi suuremmassa mitassa? Kuten Jehova paljasti Hesekielille eräässä toisessa tähän profetiaan liittyvässä ennustuksessa, profetian ensisijainen täyttymys nähtäisiin jonkin aikaa sen jälkeen kun suurempi Daavid, Jeesus Kristus, olisi alkanut hallita kuninkaana (Hes. 37:24). b Vuonna 1919 Jehova tosiaankin pani henkensä palvelijoihinsa, minkä ansiosta he ”heräsivät eloon”  ja heidät vapautettiin Suuren Babylonin vankeudesta (Jes. 66:8). Sen jälkeen Jehova antoi heidän asettua asumaan ”maahansa” eli hengelliseen paratiisiin. Mutta miten Jehovan nykyisestä kansasta on tullut ”suuri armeija”?

15, 16. a) Miten Jehovan nykyisestä kansasta on tullut ”suuri armeija”? b) Miten tämä Hesekielin profetia auttaa meitä kestämään koettelevia tilanteita? (Ks. tekstiruutu ”Miten päästä takaisin jaloilleen?”)

¹⁵ Jonkin aikaa sen jälkeen kun Kristus oli asettanut uskollisen orjan tehtäväänsä vuonna 1919, Jumalan palvelijat saivat kokea sen, mitä profeetta Sakarja, joka toimi kotimaahansa palanneiden juutalaisten keskuudessa, oli ennustanut: ”Monet kansat ja mahtavat kansakunnat tulevat – – etsimään armeijoiden Jehovaa.” Sakarjan mukaan Jehovaa etsisi ”kymmenen miestä kaikista eri kieliä puhuvista kansoista”. He ”tarttuisivat lujasti” kiinni ”juutalaiseen”, hengelliseen Israeliin, ja sanoisivat: ”Me haluamme kulkea teidän kanssanne, sillä olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sak. 8:20–23.)

¹⁶ Nykyään ne, jotka kuuluvat hengelliseen Israeliin (voidelluista jäljellä olevat), ja laajemmassa merkityksessä myös ”kymmenen miestä” (muut lampaat) muodostavat tosiaankin ”erittäin suuren armeijan”, johon kuuluu jo miljoonia (Hes. 37:10). Me saamme olla Kristuksen sotilaita tässä jatkuvasti kasvavassa armeijassa, ja me seuraamme tarkoin kuningastamme, joka vie meitä kohti edessä olevia siunauksia (Ps. 37:29; Hes. 37:24; Fil. 2:25; 1. Tess. 4:16, 17).

17. Mitä tarkastellaan seuraavassa luvussa?

¹⁷ Kun puhdasta palvontaa ennallistettaisiin, Jumalan kansalla olisi vastuullinen tehtävä. Mikä se olisi? Vastauksen saamiseksi meidän on palattava Jerusalemin tuhoa edeltävään aikaan ja tarkasteltava tehtävää, jonka Hesekiel sai Jehovalta. Tätä käsitellään seuraavassa luvussa.