JAAKOB ja Juudas olivat Jeesuksen velipuolia, Pietari ja Johannes taas hänen apostoleitaan. Nämä neljä kirjoittivat yhteensä seitsemän kirjettä, jotka on tallennettu Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin ja nimetty kirjoittajansa mukaan. Niissä esitettyjen henkeytettyjen neuvojen oli tarkoitus auttaa kristittyjä pysymään nuhteettomina Jehovan edessä ja pitämään Jumalan valtakunta läheisenä mielessä.

Ilmaise uskoa. Ei riitä, että ihminen vain sanoo uskovansa; aito usko johtaa toimintaan. Jaakob kirjoittikin: ”Usko ilman tekoja on kuollut.” (Jaakobin kirje 2:26.) Kun ihminen toimii koettelemuksissa uskon mukaan, hänen kestävyytensä vahvistuu. Kristityn on tällöin tarpeen pyytää Jumalalta viisautta vakuuttuneena siitä, että myös saa sitä. Kestävyys vuorostaan johtaa Jumalan hyväksyntään. (Jaakobin kirje 1:2–6, 12.) Kun ihminen pysyy nuhteettomana uskossa, Jehova Jumala puolestaan tukee häntä. Jaakob sanoi: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaakobin kirje 4:8.)

Kristityn uskon on oltava niin luja, että hän voi vastustaa kiusauksia ja moraalitonta vaikutusta. Moraalisesti rappeutunut ympäristö sai Juudaksen kannustamaan toisia uskovia ”ankaraan taisteluun – – uskon puolesta” (Juudaksen kirje 3).

Pidä käytös puhtaana. Jehova odottaa palvojiensa olevan joka suhteessa pyhiä eli puhtaita. Pietari kirjoitti: ”Tulkaa tekin kaikessa käytöksessänne pyhiksi, koska on kirjoitettu: ’Teidän on oltava pyhiä, koska minä [Jehova] olen pyhä.’ ” (1. Pietarin kirje 1:15, 16.) Kristityillä on jäljittelemisen arvoinen esimerkki, sillä Pietari sanoi: ”Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan.” (1. Pietarin kirje 2:21.) Vaikka kristityt joutuvatkin ehkä kärsimään siksi että he noudattavat Jumalan normeja, he säilyttävät ”hyvän omantunnon” (1. Pietarin kirje 3:16, 17). Pietari kehottaa kristittyjä noudattamaan jatkuvasti pyhiä käytöstapoja ja tekemään runsaasti jumalisen antaumuksen tekoja samalla kun he odottavat Jumalan tuomiopäivää ja luvattua uutta maailmaa, jossa ”vanhurskaus asuu” (2. Pietarin kirje 3:11–13).

Ilmaise rakkautta. ”Jumala on rakkaus”, kirjoitti Johannes. Hän muistutti, että Jumala ilmaisi suuren rakkautensa lähettämällä Jeesuksen ”sovitusuhriksi meidän syntiemme edestä”. Johannes selittää, miten tämän pitäisi vaikuttaa kristittyihin: ”Rakkaat, jos Jumala on näin rakastanut meitä, niin mekin olemme velvollisia rakastamaan toisiamme.” (1. Johanneksen kirje 4:8–11.) Yksi tapa osoittaa tällaista rakkautta on olla vieraanvarainen toisia uskovia kohtaan (3. Johanneksen kirje 5–8).

Entä miten Jehovan palvojat voivat ilmaista rakkautensa Jumalaan? Johannes vastaa: ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia.” (1. Johanneksen kirje 5:3; 2. Johanneksen kirje 6.) Ne jotka tottelevat Jumalaa, voivat luottaa ehdottomasti hänen rakkauteensa ”ikuinen elämä silmämääränä” (Juudaksen kirje 21).

Jaakobin kirje; 1. Pietarin kirje; 2. Pietarin kirje; 1. Johanneksen kirje; 2. Johanneksen kirje; 3. Johanneksen kirje; Juudaksen kirje.