1–3. Miten Jeesus lähtee apostoliensa luota, ja mitä kysymyksiä herää?

 KULUNEET viikot ovat olleet suurenmoisia, eivätkä apostolit haluaisi niiden koskaan päättyvän. Jeesuksen ylösnousemus on saanut heidän syvän epätoivonsa vaihtumaan suureen iloon. Jeesus on 40 päivän aikana näyttäytynyt seuraajilleen toistuvasti ja opettanut ja rohkaissut heitä. Tänään hän kuitenkin näyttäytyy heille viimeisen kerran.

² Seisoessaan Jeesuksen kanssa Öljymäellä apostolit ovat pelkkänä korvana, kun Jeesus puhuu. Kun hän päättää sanansa – mikä tuntuu tapahtuvan aivan liian pian – hän nostaa kätensä ja siunaa heidät. Sitten hän alkaa kohota maasta! Apostolit seuraavat katseellaan, kun hän nousee kohti taivasta. Lopulta pilvi peittää hänet heidän näkyvistään. Hän on poissa, mutta he tuijottavat edelleen taivaalle. (Luuk. 24:50; Apt. 1:9, 10.)

 ³ Tämä tapaus on käännekohta Jeesuksen apostolien elämässä. Mitä he tekevät nyt kun heidän Herransa Jeesus Kristus on noussut taivaaseen? Voimme olla varmoja siitä, että hän valmisti heitä jatkamaan työtä, jonka hän aloitti. Miten hän evästi heitä tätä tärkeää tehtävää varten, ja miten he suhtautuivat? Miten tämä kaikki liittyy nykyajan kristittyihin? Saamme rohkaisevat vastaukset näihin kysymyksiin Apostolien tekojen 1. luvusta.

4. Miten Luukas aloittaa Apostolien tekojen kertomuksen?

⁴ Luukas aloittaa kertomuksensa osoittamalla sanansa Teofilokselle, samalle miehelle, jolle hän kirjoitti evankeliuminsa. a Aluksi Luukas esittää tiivistelmän siitä, mitä hän kertoi evankeliuminsa lopussa, ja ilmaisee näin Apostolien tekojen olevan sille jatkoa. Hän kuitenkin käyttää eri sanamuotoja ja esittää uusia tietoja.

5, 6. a) Mikä auttaisi Jeesuksen seuraajia säilyttämään uskonsa lujana? b) Miksi voidaan sanoa, että kristittyjen usko perustuu nykyään ”moniin kiistattomiin todisteisiin”?

⁵ Mikä auttaisi Jeesuksen seuraajia säilyttämään uskonsa lujana? Apostolien tekojen 1:3 sanoo, että Jeesus osoitti ”monin kiistattomin todistein” olevansa elossa. Vain ”rakas lääkäri” Luukas käyttää Raamatussa sanaa, joka on käännetty ilmauksella ”kiistattomat todisteet” (Kol. 4:14). Se oli lääketieteellisissä teksteissä käytetty ammattitermi, joka viittaa vakuuttaviin, luotettaviin ja vastaansanomattomiin todisteisiin. Jeesus antoi tällaiset todisteet. Hän näyttäytyi useita kertoja seuraajilleen: joskus yhdelle tai kahdelle ja toisinaan kaikille apostoleille ja erään kerran yli 500 uskovalle (1. Kor. 15:3–6). Todisteet olivat tosiaan kiistattomat!

⁶ Nykyäänkin tosi kristittyjen usko perustuu ”moniin kiistattomiin todisteisiin”. Onko näyttöä siitä, että Jeesus eli maan päällä, kuoli syntiemme edestä ja sai ylösnousemuksen? Kyllä on! Luotettavat silminnäkijöiden kertomukset, jotka on kirjoitettu Jumalan sanaan, tarjoavat kiistattomat todisteet. Kun tutkimme näitä kertomuksia ja rukoilemme samalla Jumalalta apua, uskostamme voi tulla paljon lujempi. Aito usko perustuu vankkoihin todisteisiin ja eroaa siten herkkäuskoisuudesta. Tosi usko on välttämätöntä ikuisen elämän saamiseksi (Joh. 3:16).

7. Millaisen mallin Jeesus antoi seuraajilleen opettamisesta ja saarnaamisesta?

⁷ Jeesus myös ”puhui Jumalan valtakunnasta”. Hän esimerkiksi selitti  ennustuksia, jotka osoittivat, että Messiaan täytyisi kärsiä ja kuolla (Luuk. 24:13–32, 46, 47). Kun Jeesus halusi selventää osaansa Messiaana, hän kiinnitti huomion Jumalan valtakuntaan, sillä hän oli sen tuleva kuningas. Kun Jeesus saarnasi, hänen teemansa oli aina valtakunta. Sitä saarnaavat myös hänen nykyiset seuraajansa. (Matt. 24:14; Luuk. 4:43.)

8, 9. a) Mitkä kaksi väärää käsitystä Jeesuksen apostoleilla oli? b) Miten Jeesus korjasi apostolien ajattelua, ja mitä nykypäivän kristityt voivat oppia siitä?

⁸ Kokoontuessaan Öljymäelle apostolit tapasivat Jeesuksen maan päällä viimeistä kertaa. He kysyivät innoissaan: ”Herra, palautatko sinä Israelin valtakunnan ennalleen tänä aikana?” (Apt. 1:6.) Kysymys paljasti kaksi apostolien väärää käsitystä. Ensinnäkin he otaksuivat, että Jumalan valtakunta perustettaisiin maan päälle ja Israelin valtakunta palautettaisiin ennalleen. Toiseksi he ajattelivat, että luvattu valtakunta alkaisi hallita heti, ”tänä aikana”. Miten Jeesus auttoi heitä korjaamaan ajatteluaan?

⁹ Jeesus todennäköisesti tiesi, että ensimmäinen väärä käsitys oikaistaisiin pian. Kymmenen päivän kuluttua hänen seuraajansa olisivat todistamassa uuden kansan, hengellisen Israelin, syntyä. Jumalan ja lihallisen Israelin välinen erikoissuhde oli päättymäisillään. Toisen väärän käsityksen vuoksi Jeesus muistutti heitä ystävällisesti: ”Teidän ei tarvitse tietää ajoista eikä ajanjaksoista, jotka Isä on oman valtansa nojalla asettanut.” (Apt. 1:7.) Jehova on suuri ajoittaja. Ennen kuolemaansa Jeesus sanoi, että Poikakaan ei tuolloin tiennyt ”päivästä ja hetkestä”, jolloin loppu tulisi, vaan ”ainoastaan Isä” (Matt. 24:36). Jos kristityt alkaisivat nykyään kovasti miettiä, milloin tämän aikakauden loppu tulee, he olisivat huolissaan sellaisesta, mikä ei kuulu heille.

10. Millainen asenne apostoleilla oli, ja miksi meidän tulisi kehittää samanlaista asennetta?

¹⁰ Meidän ei kuitenkaan pitäisi väheksyä Jeesuksen apostoleja. Heillä oli vahva usko, ja he ottivat oikaisun nöyrästi vastaan. Lisäksi heidän kysymyksensä osoitti, että virheellisistä käsityksistään huolimatta heillä oli hyvä asenne. Jeesus oli toistuvasti kehottanut seuraajiaan: ”Pysykää valveilla.” (Matt. 24:42; 25:13; 26:41.) He olivat hengellisesti valppaita ja tähyilivät innokkaasti todisteita siitä, että Jehova ryhtyisi pian toimiin. Juuri tällaista asennetta meidän tulee kehittää. Se on entistä tärkeämpää näinä kriittisinä ”viimeisinä päivinä” (2. Tim. 3:1–5).

11, 12. a) Minkä tehtävän Jeesus antoi seuraajilleen? b) Miksi Jeesus puhui pyhästä hengestä antaessaan saarnaamistehtävän?

¹¹ Jeesus palautti apostolien mieleen, minkä tulisi olla heille kaikkein tärkeintä. Hän sanoi: ”Te saatte kuitenkin voimaa, kun pyhä henki tulee  päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin asti.” (Apt. 1:8.) Uutinen Jeesuksen ylösnousemuksesta julistettaisiin ensin Jerusalemissa, missä hänet oli surmattu. Sieltä sanoma leviäisi koko Juudeaan, sitten Samariaan ja sen jälkeen paljon kauemmaksi.

¹² Jeesus puhui saarnaamistehtävästä vasta sen jälkeen, kun hän oli uudelleen luvannut lähettää pyhän hengen apostolien avuksi. Tämä on yksi niistä yli 40 kohdasta, joissa ilmaus ”pyhä henki” esiintyy Apostolien teoissa. Kerta toisensa jälkeen tämä Raamatun kirja osoittaa, että me emme voi toteuttaa Jehovan tahtoa ilman pyhän hengen apua. Meidän on siksi hyvin tärkeää pyytää rukouksessa tätä henkeä säännöllisesti (Luuk. 11:13). Nyt jos koskaan tarvitsemme sitä!

13. Miten laajalla alueella Jumalan kansan on nykyään määrä saarnata, ja miksi meidän tulisi ottaa tämä tehtävä innokkaasti vastaan?

¹³ Se mitä ”maan äärillä” tarkoitetaan, on muuttunut noista päivistä. Mutta kuten edellisestä luvusta kävi ilmi, Jehovan todistajat ovat halukkaasti ottaneet vastaan tehtävän todistaa, koska he tietävät, että Jumala haluaa kaikenlaisten ihmisten kuulevan hyvän uutisen hänen valtakunnastaan (1. Tim. 2:3, 4). Oletko sinä innokkaasti mukana tässä elämää pelastavassa työssä? Mikään muu työ ei voi tuottaa suurempaa iloa! Jehova antaa sinulle riittävästi voimaa sen tekemiseen. Apostolien tekojen kirja kertoo paljon siitä, millaiset menetelmät ja millainen asenne johtavat hyviin tuloksiin.

14, 15. a) Mitä enkelit sanoivat Kristuksen paluusta, ja mitä he tarkoittivat? (Ks. myös alaviite.) b) Miten Kristus palasi ”samalla tavalla” kuin lähti?

¹⁴ Kuten luvun alussa kerrottiin, Jeesus kohosi ylös maasta ja katosi näkyvistä. 11 apostolia jäivät kuitenkin paikoilleen ja katselivat taivaalle. Lopulta heille näyttäytyi kaksi enkeliä, jotka nuhtelivat heitä lempeästi: ”Galilean miehet, miksi te seisotte katsomassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne ylös taivaaseen, tulee samalla tavalla kuin näitte hänen menevän taivaaseen.” (Apt. 1:11.) Tarkoittivatko enkelit sitä, että Jeesus palaisi samassa ruumiissa, kuten jotkin uskonnot opettavat? Eivät. Mistä tiedämme sen?

¹⁵ Enkelit eivät sanoneet, että Jeesus palaisi samassa muodossa vaan ”samalla tavalla”. b Millä tavalla hän lähti? Kun enkelit puhuivat, Jeesus oli jo kadonnut näkyvistä. Vain nuo muutamat miehet, apostolit, ymmärsivät, että Jeesus oli poistunut maan läheisyydestä ja oli menossa Isänsä luo taivaaseen. Kristus palaisi samalla tavalla. Juuri näin on käynyt. Nykyään vain ne, joilla on hengellistä havaintokykyä, ymmärtävät, että Jeesus on läsnä kuninkaana. (Luuk. 17:20.) Meidän täytyy havaita hänen läsnäolostaan kertovat todisteet ja puhua niistä toisille, jotta hekin tajuaisivat, että nyt on kiireellisen tärkeää toimia.

16–18. a) Mitä Apostolien tekojen 1:13, 14 opettaa meille kristillisistä palvontatilaisuuksista? b) Mitä voimme oppia Jeesuksen äidin Marian esimerkistä? c) Miksi kristilliset kokoukset ovat nykyään elintärkeitä?

¹⁶ Ei ihme, että apostolit ”palasivat Jerusalemiin hyvin iloisina” (Luuk. 24:52). Mutta miten he suhtautuisivat Kristuksen antamaan ohjaukseen ja opetukseen? Apostolien tekojen 1:13, 14:ssä kerrotaan, että he kokoontuivat ”yläkerran huoneeseen”. Voimme oppia kiinnostavia asioita näistä kokouksista. Palestiinalaisissa taloissa oli usein tuohon aikaan yläkerrassa huone, jonne pääsi ulkoportaita pitkin. Kenties edellä mainittu yläkerran huone on ollut Markuksen äidin talossa, josta puhutaan Apostolien tekojen 12:12:ssa. Joka tapauksessa se oli luultavasti yksinkertainen, tarkoitukseen sopiva paikka, jonne Kristuksen seuraajat saattoivat kokoontua. Keitä siellä sitten kokoontui, ja mitä he tekivät?

¹⁷ Huomaa, että koolla ei ollut vain apostoleja tai miehiä. Paikalla oli ”muutamia naisia”, esimerkiksi Jeesuksen äiti Maria. Tämä on viimeinen kerta, kun hänet mainitaan Raamatussa. On helppo kuvitella hänet tuohon tilanteeseen. Hän ei tavoitellut huomattavaa asemaa vaan tuli nöyrästi palvomaan hengellisten veljiensä ja sisartensa kanssa. Mariaa on varmasti lohduttanut se, että hänen kanssaan olivat nyt hänen neljä muuta poikaansa, joista ei ollut tullut uskovia vielä Jeesuksen elinaikana (Matt. 13:55; Joh. 7:5). Velipuolensa kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen he olivat muuttuneita miehiä (1. Kor. 15:7).

¹⁸ Pane myös merkille, miksi opetuslapset kokoontuivat yhteen: ”He kaikki rukoilivat yhdessä hellittämättä.” (Apt. 1:14.) Kokouksilla on aina ollut keskeinen asema kristillisessä palvonnassa. Kokoonnumme yhteen rohkaisemaan toisiamme, saamaan opetusta ja ohjausta ja ennen kaikkea palvomaan yhdessä taivaallista Isäämme Jehovaa. Näissä tilaisuuksissa esitettävät rukoukset ja ylistyslaulut ovat mieluisia Jehovalle ja tärkeitä myös meille itsellemme. Emme halua koskaan laiminlyödä näitä pyhiä ja rakentavia kokouksia! (Hepr. 10:24, 25.)

19–21. a) Mitä opimme Pietarin aktiivisesta osasta seurakunnassa? b) Miksi Juudaksen tilalle täytyi valita joku muu, ja mitä voimme oppia tavasta, jolla asia hoidettiin?

¹⁹ Kristuksen seuraajat joutuivat nyt ratkaisemaan tärkeän, organisointia koskevan kysymyksen, ja apostoli Pietari johti asian käsittelyä (Apt. 1:15–26). Eikö olekin lohduttavaa havaita, miten paljon Pietari oli edistynyt sen jälkeen, kun hän oli joitain viikkoja aiemmin kieltänyt Herransa kolme kertaa? (Mark. 14:72.) Me olemme kaikki taipuvaisia syntiin, ja tarvitsemme muistutuksia siitä, että Jehova on ”hyvä ja valmis antamaan anteeksi” niille, jotka katuvat vilpittömästi (Ps. 86:5).

²⁰ Pietari ymmärsi, että Jeesuksen kavaltaneen apostolin, Juudaksen, tilalle tuli valita joku muu. Mutta kuka? Uuden apostolin tulisi olla sellainen, joka oli seurannut Jeesusta koko hänen palveluksensa ajan  ja joka oli ollut hänen ylösnousemuksensa todistaja (Apt. 1:21, 22). Tämä sopi yhteen Jeesuksen oman lupauksen kanssa: ”Te, jotka olette seuranneet minua, [tulette] istumaan 12 valtaistuimella ja tuomitsemaan Israelin 12:ta heimoa.” (Matt. 19:28.) Jehovan tarkoitus oli nähtävästi se, että 12 apostolia, jotka seurasivat Jeesusta hänen maanpäällisen palveluksensa ajan, muodostaisivat tulevaisuudessa Uuden Jerusalemin ”12 peruskiveä” (Ilm. 21:2, 14). Jumala siis salli Pietarin ymmärtää, että ennustus ”ottakoon joku muu hänen tehtävänsä valvojana” soveltui Juudakseen (Ps. 109:8).

²¹ Uusi apostoli valittiin heittämällä arpaa, mikä oli yleinen tapa Raamatun aikoina (Sananl. 16:33). Tämä on kuitenkin viimeinen kerta, kun Raamattu mainitsee, että arpoja käytettiin tällä tavoin. Ilmeisesti tämä menetelmä jäi pois käytöstä, kun pyhä henki myöhemmin vuodatettiin. Huomaa kuitenkin, miksi arpoja käytettiin. Apostolit rukoilivat: ”Jehova, sinä, joka tunnet kaikkien sydämen, osoita, kumman näistä kahdesta olet valinnut.” (Apt. 1:23, 24.) He halusivat, että valinnan tekisi Jehova. Valituksi tuli Mattias, joka oli todennäköisesti yksi niistä 70 opetuslapsesta, jotka Jeesus oli lähettänyt saarnaamaan. Näin Mattiaasta tuli yksi 12 apostolista (Apt. 6:2). c

22, 23. Miksi meidän tulee totella niitä, jotka ottavat johdon seurakunnassa nykyään?

²² Tämä tapaus muistuttaa meitä siitä, että hyvä organisointi on tärkeää Jumalan kansan keskuudessa. Meidän päiviimme asti on valittu luotettavia miehiä palvelemaan seurakunnan valvojina. Vanhimmat tarkastelevat huolellisesti valvojille asetettuja raamatullisia pätevyysvaatimuksia ja rukoilevat pyhän hengen ohjausta. Siksi seurakunta pitää näitä miehiä pyhän hengen nimittäminä. Me alistumme heidän johtoonsa ja tottelemme heitä ja näin vahvistamme seurakunnan yhteishenkeä (Hepr. 13:17).

²³ Kuolleista herätetyn Jeesuksen näkeminen ja organisointia koskevat parannukset olivat vahvistaneet opetuslapsia. Nyt he olivat täysin valmiita siihen, mitä oli edessä. Heitä odotti mullistava tapahtuma, josta kerrotaan seuraavassa luvussa.