1–4. Millaiseen tilanteeseen Pietari joutuu, ja miltä sinusta tuntuisi hänen asemassaan?

 KUULUU kolkko kolahdus, kun raskas rautaportti suljetaan Pietarin takana. Hänet on kiinnitetty ketjuilla kahteen roomalaiseen vartijaan, jotka vievät hänet vankikoppiin. Siellä hän joutuu odottamaan tunteja tai kenties päiviä tietoa siitä, mitä hänelle tapahtuu. Pietarilla ei ole muuta katseltavaa kuin vankilan seinät, kalterit, ketjut ja vartijat.

² Lopulta saapuu synkkä uutinen. Kuningas Herodes Agrippa I on päättänyt surmauttaa Pietarin. a Herodes aikoo tuoda hänet kansan eteen pesahin jälkeen ja tuomita kuolemaan ihmisten mieliksi. Se ei ole vain tyhjä uhkaus. Hän on jokin aika sitten teloituttanut Pietarin ystävän, apostoli Jaakobin.

³ On suunniteltua teloitusta edeltävä ilta. Mitä Pietari miettii vankikoppinsa pimeydessä? Muistaako hän, miten Jeesus vuosia aiemmin paljasti, että jonain päivänä hänet sidottaisiin ja johdatettaisiin vasten tahtoaan kuolemaan? (Joh. 21:18, 19.) Ehkä Pietari pohtii, onko tuo aika nyt koittanut.

⁴ Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit Pietarin asemassa? Olisi helppo lannistua ja ajatella, että kaikki toivo on mennyttä. Mutta onko mikään tilanne täysin toivoton Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajalle? Mitä voimme oppia siitä, miten Pietari ja toiset kristityt suhtautuivat vainoon?

5, 6. a) Miksi ja miten kuningas Herodes Agrippa I hyökkäsi kristillistä seurakuntaa vastaan? b) Miksi Jaakobin kuolema oli koetus seurakunnalle?

⁵ Kuten havaitsimme tämän kirjan edellisestä luvusta, ei-juutalaisen Corneliuksen ja hänen perheensä kääntyminen merkitsi jännittävää vaihetta kristilliselle seurakunnalle. Ei-uskovat juutalaiset olivat kuitenkin varmasti järkyttyneitä siitä, että monet juutalaiskristityt palvoivat nyt vapaasti ei-juutalaisten kanssa.

 ⁶ Ovelana poliitikkona Herodes näki tässä tilaisuuden mielistellä juutalaisia, ja siksi hän alkoi kohdella kristittyjä huonosti. Hän oli epäilemättä kuullut, että apostoli Jaakob oli ollut erityisen läheinen Jeesukselle Kristukselle. Niinpä ”hän surmasi miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen” (Apt. 12:2). Se oli kova koetus seurakunnalle! Jaakob oli yksi niistä kolmesta, jotka olivat olleet todistamassa Jeesuksen muodonmuutosta ja muita ihmeitä, joita toiset apostolit eivät olleet nähneet (Matt. 17:1, 2; Mark. 5:37–42). Jeesus oli kutsunut Jaakobia ja tämän veljeä Johannesta ”ukkosenjyrinän pojiksi” heidän palavan intonsa vuoksi (Mark. 3:17). Seurakunta siis menetti rohkean ja uskollisen todistajan ja rakastetun apostolin.

7, 8. Mitä seurakunta teki, kun Pietari vangittiin?

⁷ Jaakobin teloitus miellytti juutalaisia, aivan niin kuin Agrippa oli toivonutkin. Tästä rohkaistuneena hän halusi seuraavaksi saada käsiinsä Pietarin. Kuten luvun alussa kerrottiin, Pietari pidätettiin. Agrippa kuitenkin todennäköisesti muisti, etteivät kalterit aina olleet pidätelleet apostoleja (ks. tämän kirjan 5. luku). Niinpä hän ei jättänyt mitään sattuman varaan. Pietari kiinnitettiin ketjuilla kahden vartijan väliin, ja 16 vartijaa määrättiin vartioimaan vuoroissa yötä päivää, jotta hän ei karkaisi. Jos Pietari pääsisi pakoon, vartijat joutuisivat itse kärsimään hänen rangaistuksensa. Mitä veljet ja sisaret voisivat tehdä tässä vakavassa tilanteessa?

⁸ Seurakunta tiesi tarkalleen, mitä tehdä. Apostolien tekojen 12:5 kertoo: ”Kun Pietaria pidettiin vankilassa, seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.” Seurakuntaan kuuluvat tosiaankin esittivät  rakkaan veljensä puolesta hartaita, sydämestä lähteviä rukouksia. Jaakobin kuolema ei ollut syössyt heitä epätoivoon, eikä se ollut saanut heitä ajattelemaan, että rukoukset olisivat turhia. Jehova pitää rukouksia hyvin tärkeinä. Jos ne ovat sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa, hän vastaa niihin. (Hepr. 13:18, 19; Jaak. 5:16.) Tässä on hyvä malli rukoilemisesta nykyajan kristityille.

9. Miten voimme jäljitellä Pietarin kristittyjä veljiä ja sisaria, kun esitämme rukouksia?

⁹ Tiedätkö sinä veljiä tai sisaria, joiden elämä on koettelevaa? Ehkä syynä ovat vainot, viranomaisten kiellot tai luonnonkatastrofit. Voisitko esittää hartaita rukouksia heidän puolestaan? Saatat myös tietää, että joillain on vaikeuksia, joita ei ehkä helposti huomaa, esimerkiksi perhehuolia, masennusta tai jokin uskonkoetus. Jos pysähdyt miettimään ennen kuin pidät rukouksen, mieleesi saattaa tulla monia, jotka voit mainita nimeltä puhuessasi Jehovalle, hänelle, ”joka kuulee rukoukset” (Ps. 65:2). Sinäkin tarvitset veljiesi ja sisartesi rukouksia, kun sinulla on vaikeaa.

10, 11. Miten Jehovan enkeli vapautti Pietarin vankilasta?

¹⁰ Saiko uhkaava tilanne Pietarin huolestumaan? Emme voi tietää sitä varmasti, mutta viimeisenä yönään vankilassa hän nukkui sikeästi kahden valppaan vartijan välissä. Tämä uskon mies epäilemättä tiesi, että toisipa huominen tullessaan mitä tahansa, Jehova pitäisi hänestä huolen (Room. 14:7, 8). Silti Pietari ei osannut aavistaa, mitä hämmästyttävää pian tapahtuisi. Yhtäkkiä vankikopin täytti kirkas valo. Siellä seisoi enkeli, jota vartijat eivät ilmeisestikään nähneet, ja hän herätti Pietarin kiireesti.  Sitten Pietarin käsiä kahlinneet ketjut, joista vapautuminen oli tuntunut täysin mahdottomalta, yksinkertaisesti putosivat maahan!

¹¹ Enkeli antoi Pietarille lyhyitä käskyjä: ”Nouse nopeasti! – – Pukeudu ja laita sandaalit jalkaasi. – – Pue päällysvaate yllesi.” Pietari totteli empimättä. Lopuksi enkeli sanoi: ”Seuraa minua”, ja Pietari teki niin. He lähtivät vankikopista, kävelivät ulkopuolella seisovan vartioston ohi ja kulkivat ääneti kohti jykevää rautaporttia. Miten he pääsisivät portista ulos? Jos tällainen kysymys edes juolahti Pietarin mieleen, hänen ei tarvinnut sitä kauan miettiä. Heidän lähestyessään porttia ”se avautui heille itsestään”. Ennen kuin Pietari huomasikaan, he olivat astuneet portista kadulle, ja sitten enkeli katosi. Pietari jäi yksin, ja yhtäkkiä hänelle valkeni, ettei kyseessä ollutkaan näky, vaan kaikki oli totisinta totta. Hän oli vapaa! (Apt. 12:7–11.)

12. Miksi on lohdullista ajatella sitä, miten Jehova pelasti Pietarin?

¹² Eikö olekin lohdullista ajatella, että Jehovalla on rajattomasti voimaa pelastaa palvelijansa? Pietaria piti vankinaan kuningas, jolla oli takanaan vahvin hallintokoneisto, mitä koskaan oli nähty. Silti Pietari vain käveli ulos vankilasta! On totta, että Jehova ei tee tällaisia ihmeitä kaikkien palvelijoidensa hyväksi. Hän ei tehnyt ihmettä Jaakobin hyväksi eikä Pietarinkaan hyväksi myöhemmin, kun Jeesuksen häntä koskevat sanat viimein täyttyivät. Kristityt eivät nykyään odota vapautuvansa ihmeen avulla. Muistamme kuitenkin, että Jehova ei ole muuttunut (Mal. 3:6). Pian hän vapauttaa Poikansa välityksellä lukemattomia miljoonia vankilasta, josta on kaikkein vaikeinta paeta: kuolemasta (Joh. 5:28, 29). Voimme saada valtavasti rohkaisua näistä lupauksista, kun kohtaamme koettelemuksia.

13–15. a) Miten Marian talossa olevat seurakuntalaiset reagoivat Pietarin saapumiseen? b) Mihin Apostolien teoissa seuraavaksi keskitytään, mutta mitä Pietari edelleen teki hengellisten veljiensä ja sisartensa hyväksi?

¹³ Pietari seisoi pimeällä kadulla ja mietti, minne mennä. Sitten hän teki päätöksen. Lähellä asui kristitty nainen nimeltä Maria. Hän oli ilmeisesti melko varakas leski, joka omisti niin suuren talon, että sinne mahtui koko seurakunta. Hänen poikansa oli Johannes Markus, joka mainitaan Apostolien teoissa nyt ensimmäistä kertaa ja josta lopulta tuli Pietarille kuin oma poika (1. Piet. 5:13). Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta monet seurakuntalaiset olivat Marian talossa, ja he rukoilivat hartaasti. He arvatenkin pyysivät, että Pietari vapautettaisiin – mutta he eivät osanneet varautua Jehovan vastaukseen!

¹⁴ Pietari kolkutti talon etupihalle johtavan porttikäytävän oveen. Portille tuli Rode-niminen palvelustyttö (Rode oli yleinen kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa ’ruusua’). Hän ei ollut uskoa korviaan: sehän oli Pietarin ääni! Sen sijaan että tyttö olisi avannut portin, hän jätti Pietarin  seisomaan kadulle, juoksi innoissaan takaisin taloon ja yritti saada seurakuntalaiset uskomaan, että Pietari oli ulkona. He sanoivat Roden olevan seonnut, mutta hänen päätään ei hevillä käännetty. Hän väitti itsepintaisesti sanojensa olevan totta. Jotkut antoivat hieman periksi ja ehdottivat, että ehkä siellä oli enkeli, joka edusti Pietaria. (Apt. 12:12–15.) Koko ajan Pietari kolkutti ja kolkutti, kunnes he viimein menivät avaamaan portin.

¹⁵ Portilla ”he näkivät hänet ja hämmästyivät” (Apt. 12:16). Pietarin piti hillitä heidän iloista hälinäänsä, jotta hän voisi kertoa, mitä oli tapahtunut. Sitten hän kehotti välittämään tiedon tapahtuneesta opetuslapsi Jaakobille ja muille veljille, jätti jäähyväiset ja poistui kiireesti ennen kuin Herodeksen sotilaat löytäisivät hänet. Pietari lähti jatkamaan uskollista palvelustaan johonkin turvallisempaan paikkaan. Tämän jälkeen hänet mainitaan Apostolien teoissa enää vain 15. luvussa, jossa kerrotaan, mitä hän teki ympärileikkauskiistan ratkaisemiseksi. Seuraavaksi Apostolien teoissa keskitytään apostoli Paavalin työhön ja matkoihin. Voimme kuitenkin olla varmoja, että minne tahansa Pietari menikin, hän vahvisti veljiensä ja sisartensa uskoa. Kun hän lähti Marian talosta, sinne jäi joukko hyvin iloisia ihmisiä.

16. Miksi voimme luottaa siihen, että tulevaisuus tuo tullessaan monia ilonaiheita?

¹⁶ Joskus Jehovalta saatavat siunaukset ylittävät hänen palvelijoidensa kaikki odotukset ja voivat tuntua jopa liian hyviltä ollakseen totta. Juuri tällaisia tunteita Pietarin hengellisillä veljillä ja sisarilla oli tuona iltana. Myös meistä saattaa välillä tuntua samalta, kun saamme kokea, miten Jehova siunaa meitä (Sananl. 10:22). Tulevaisuudessa näemme kaikkien Jehovan lupausten toteutuvan kautta maailman. Kun niistä tulee todellisuutta, ne ylittävät kaikki kuvitelmamme. Niin kauan kuin pysymme uskollisina, voimme luottaa siihen, että meitä odottavat onnelliset ajat.

17, 18. Mikä johti siihen, että väkijoukko imarteli Herodesta?

¹⁷ Pietarin pako hämmästytti suuresti myös Herodesta, mutta hänelle yllätys ei ollut mieluinen. Herodes järjesti nopeasti perusteellisen etsinnän ja käski sitten kuulustella Pietarin vartijoita. Heidät vietiin rangaistaviksi, todennäköisesti teloitettaviksi. (Apt. 12:19.) Herodes Agrippa ei jäisi historiaan myötätuntoisena tai armollisena hallitsijana. Selviäisikö hän ilman rangaistusta?

¹⁸ Agrippan ylpeys on saattanut kokea kolauksen, koska hän ei onnistunut teloittamaan Pietaria, mutta pian hän sai balsamia haavoilleen. Jotkut hänen vihollisensa joutuivat nimittäin hieromaan rauhaa hänen kanssaan, ja tällöin hänelle tarjoutui tilaisuus puhua suurelle yleisölle.  Hän epäilemättä tarttui siihen kärkkäästi. Luukas kertoi, että Herodes valmistautui pukeutumalla ”kuninkaalliseen asuun”. Juutalainen historioitsija Josefus kirjoitti, että Herodeksen vaate oli tehty hopeasta, joten kun valo lankesi kuninkaan ylle, hän näytti kylpevän kirkkaudessa. Sitten tuo mahtaileva poliitikko piti puheen. Liehakoiva väkijoukko huusi: ”Jumalan ääni, ei ihmisen!” (Apt. 12:20–22.)

19, 20. a) Miksi Jehova rankaisi Herodesta? b) Miten kertomus Herodes Agrippan äkillisestä kuolemasta voi lohduttaa meitä?

¹⁹ Tällainen kunnia kuului Jumalalle, ja hän näki, mitä tapahtui. Herodes olisi voinut välttää tuhoisat seuraukset. Hän olisi voinut nuhdella väkijoukkoa tai ainakin olla eri mieltä sen kanssa. Sen sijaan hänestä tuli varoittava esimerkki seuraavan sananlaskun paikkansapitävyydestä: ”Ylpeys johtaa romahdukseen.” (Sananl. 16:18.) ”Samassa Jehovan enkeli löi häntä”, mikä syöksi tuon pöyhkeän ja itsekeskeisen miehen kammottavaan kuolemaan. ”Madot söivät hänet, ja hän kuoli.” (Apt. 12:23.) Josefuksen mukaan Agrippa sairastui äkisti ja tajusi kuolevansa siksi, että oli antanut väkijoukon imarrella itseään. Josefus kertoi Agrippan kituneen tuskissaan viisi päivää ennen kuin kuoli. b

²⁰ Joskus saattaa näyttää siltä, että ihmiset tekevät kaikenlaista pahaa saamatta rangaistusta. Tämä ei ole meille yllätys, sillä ”koko maailma on Paholaisen vallassa” (1. Joh. 5:19). Silti meitä voi toisinaan vaivata se, että pahat ihmiset eivät näytä joutuvan tilille teoistaan. Muun muassa tästä syystä edellä mainitun kaltaiset kertomukset ovat lohduttavia. Näemme, että Jehova tosiaan puuttuu asioihin, mikä muistuttaa hänen palvelijoitaan siitä, että hän rakastaa oikeutta (Ps. 33:5). Ennemmin tai myöhemmin hän saattaa oikeuden voimaan.

21. Mikä on Apostolien tekojen 12. luvun pääopetus, ja mitä rohkaisua voimme saada siitä nykyään?

²¹ Kertomus päättyy vieläkin rohkaisevampaan ajatukseen: ”Jehovan sana kuitenkin menestyi ja levisi jatkuvasti.” (Apt. 12:24.) Tämä voi tuoda mieleen sen, miten Jehova on siunannut saarnaamistyötä meidän aikanamme. Selvästikään Apostolien tekojen 12. luvun kertomuksessa ei ole kyse vain yhden apostolin kuolemasta ja toisen pelastumisesta, vaan ennen kaikkea Jehovasta ja siitä, miten hän teki tyhjäksi Saatanan yritykset tuhota kristillinen seurakunta ja pysäyttää innokas saarnaamistyö. Nuo hyökkäykset epäonnistuivat, ja kaikki muutkin tällaiset aikeet ovat tuhoon tuomittuja (Jes. 54:17). Toisaalta ne, jotka ovat Jehovan ja Jeesuksen Kristuksen puolella, osallistuvat työhön, joka ei koskaan epäonnistu. Eikö olekin rohkaiseva ajatus? On suuri kunnia saada olla mukana levittämässä ”Jehovan sanaa”!