1, 2. Ketkä ovat matkalla Filippistä Tessalonikaan, ja mitä heidän mielessään voi liikkua?

 JYLHÄÄ vuoristoseutua halkoo taitavien roomalaisten insinöörien rakentama vilkasliikenteinen tie. Sen varrelta kantautuu erilaisia ääniä: aasien kiljuntaa, vaununpyörien kolinaa niiden vieriessä paksuilla kivilaatoilla ja monenmoisten matkalaisten, kuten sotilaiden, kauppiaiden ja käsityöläisten, puheensorinaa. Kolme kumppanusta – Paavali, Silas ja Timoteus – kulkevat tätä tietä noin 130 kilometriä taivaltaessaan Filippistä Tessalonikaan. Matkanteko ei todellakaan ole helppoa, etenkään Paavalille ja Silakselle. Filippissä heitä piestiin raipoilla, ja haavat vihoittelevat vieläkin (Apt. 16:22, 23).

² Miten nämä miehet saavat karistettua mielestään sen, että edessä on vielä pitkä taival? He varmasti puhelevat keskenään. Heillä on yhä tuoreessa muistissa, kuinka filippiläisestä vanginvartijasta ja hänen perheestään tuli uskovia. Tämän innostavan kokemuksen ansiosta matkalaiset ovat entistä lujemmin päättäneet jatkaa Jumalan sanan julistamista. Mutta kun he lähestyvät rannikolla sijaitsevaa Tessalonikan kaupunkia, heitä ehkä askarruttaa, miten juutalaiset kohtelisivat heitä siellä. Hyökätäänkö heidän kimppuunsa ja piestäänkö heitä, kuten tapahtui Filippissä?

3. Miten voimme nykyään hyötyä Paavalin esimerkin tarkastelusta?

³ Paavali kuvaili myöhemmin Tessalonikan kristityille kirjoittamassaan kirjeessä, miltä hänestä tuntui: ”Vaikka olimme ensin kärsineet ja meitä oli kohdeltu röyhkeästi Filippissä, kuten tiedätte, me keräsimme Jumalamme avulla rohkeutta kertoa teille Jumalan hyvää uutista kovasta vastustuksesta huolimatta.” (1. Tess. 2:2.) Tessalonikaan meno siis nähtävästi huolestutti Paavalia, varsinkin sen takia, mitä oli tapahtunut Filippissä. Ymmärrätkö, miltä Paavalista tuntui? Onko sinun joskus vaikea julistaa hyvää uutista? Paavali luotti siihen, että Jehova vahvistaisi häntä ja auttaisi häntä keräämään tarvittavaa rohkeutta. Paavalin esimerkin tarkastelu voi auttaa sinua toimimaan samoin (1. Kor. 4:16).

4. Miksi on todennäköistä, että Paavali viipyi Tessalonikassa kauemmin kuin kolme viikkoa?

⁴ Raamattu kertoo, että Tessalonikassa ollessaan Paavali saarnasi synagogassa kolmena sapattina. Viipyikö hän näin ollen kaupungissa vain kolme viikkoa? Ei välttämättä. Emme tiedä, miten pian saapumisensa jälkeen hän meni synagogaan ensimmäisen kerran. Lisäksi Paavalin kirjeistä käy ilmi, että kun hän ja hänen toverinsa olivat Tessalonikassa, he työskentelivät elättääkseen itsensä (1. Tess. 2:9; 2. Tess. 3:7, 8). Siellä ollessaan Paavali sai myös Filippin veljiltä kahdesti ”jotain tarpeeseensa” (Fil. 4:16). Hän siis viipyi Tessalonikassa todennäköisesti kauemmin kuin kolme viikkoa.

5. Miten Paavali pyrki vetoamaan ihmisiin?

⁵ Kerättyään rohkeutta Paavali alkoi saarnata synagogaan kokoontuneille ihmisille. Tapansa mukaan ”hän perusteli heille asioita Raamatun kirjoitusten pohjalta ja selitti ja osoitti raamatunkohtien avulla, että Kristuksen täytyi kärsiä ja nousta kuolleista. Hän sanoi: ’Tämä on Kristus, tämä Jeesus, jota minä julistan teille.’” (Apt. 17:2, 3.) Huomaa, että Paavali ei yrittänyt vedota kuulijoidensa tunteisiin vaan heidän järkeensä. Hän tiesi, että ne, jotka kävivät synagogassa, tunsivat Raamatun kirjoitukset ja kunnioittivat niitä. He eivät kuitenkaan ymmärtäneet niitä täysin. Siksi Paavali perusteli, selitti ja osoitti Raamatun avulla, että Jeesus Nasaretilainen oli luvattu Messias eli Kristus.

6. Miten Jeesus perusteli asioita Raamatun avulla, ja millainen vaikutus sillä oli?

⁶ Paavali otti mallia Jeesuksesta, joka perusti opetuksensa Raamattuun. Julkisen palveluksensa aikana Jeesus kertoi seuraajilleen esimerkiksi, että Raamatun kirjoitusten mukaan Ihmisen Pojan piti kärsiä, kuolla ja tulla herätetyksi kuolleista (Matt. 16:21). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus näyttäytyi opetuslapsilleen. Jo pelkästään tämä olisi varmasti osoittanut, että hän puhui totta. Mutta hän teki muutakin. Huomaa, mitä Jeesuksen kerrotaan selittäneen eräille opetuslapsille: ”Hän aloitti Mooseksesta ja kaikista Profeetoista ja selitti heille, mitä kaikissa Raamatun kirjoituksissa sanottiin hänestä.” Millainen vaikutus tällä oli? Opetuslapset huudahtivat: ”Eikö sydämemme ollut palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille selvästi Raamatun kirjoitukset?” (Luuk. 24:13, 27, 32.)

7. Miksi meidän on tärkeää perustaa opetuksemme Raamattuun?

⁷ Jumalan sanassa on voimaa (Hepr. 4:12). Sen vuoksi nykyajan kristityt perustavat opetuksensa Raamattuun, kuten Jeesus samoin kuin Paavali ja muut apostolit tekivät. Mekin perustelemme asioita ovenavaajille, selitämme, mitä raamatunkohdat tarkoittavat, ja esitämme todisteita opetuksemme tueksi näyttämällä heille, mitä Raamattu sanoo. Sanoma, jota saarnaamme, ei ole meidän. Käyttämällä ahkerasti  Raamattua autamme ihmisiä tajuamaan, että julistamme Jumalan opetuksia, emme omia ajatuksiamme. Kun lisäksi muistamme, että sanomamme perustuu lujasti Jumalan sanaan ja on siksi täysin luotettava, saamme lisää varmuutta. Se puolestaan auttaa meitä kertomaan hyvää uutista rohkeasti.

8–10. a) Miten tessalonikalaiset suhtautuivat hyvään uutiseen? b) Miksi jotkut juutalaiset olivat kateellisia Paavalille? c) Miten juutalaiset vastustajat toimivat?

⁸ Paavali oli jo saanut itse kokea, että seuraavat Jeesuksen sanat pitivät paikkansa: ”Orja ei ole isäntäänsä suurempi. Jos ihmiset ovat vainonneet minua, he vainoavat teitäkin. Jos he ovat noudattaneet minun sanojani, he noudattavat teidänkin sanojanne.” (Joh. 15:20.) Tessalonikassa Paavali sai vastaansa juuri tällaisia reaktioita: jotkut noudattivat mielellään hänen sanojaan, toiset vastustivat niitä. Luukas kirjoittaa suopeasti suhtautuvista: ”Muutamat heistä [juutalaisista] tulivat uskoviksi [kristityiksi] ja liittyivät Paavalin ja Silaksen seuraan, samoin suuri joukko Jumalaa palvovia kreikkalaisia ja useat huomattavat naiset.” (Apt. 17:4.) Varmasti nämä uudet opetuslapset iloitsivat siitä, että heitä autettiin ymmärtämään Raamattua.

⁹ Jotkut arvostivat Paavalin sanoja, mutta eivät kaikki. Osa Tessalonikan juutalaisista alkoi kadehtia Paavalia, koska hän voitti puolelleen ”suuren joukon – – kreikkalaisia”. Nuo juutalaiset yrittivät itse tehdä kreikkalaisista käännynnäisiä, minkä vuoksi he olivat opettaneet näille Raamatun heprealaisia kirjoituksia. He katsoivat kreikkalaisten kuuluvan itselleen, mutta nyt yhtäkkiä Paavali näyttikin riistävän nämä heidän käsistään – ja vieläpä synagogassa! Juutalaiset kiehuivat raivosta.

¹⁰ Luukas kertoo, mitä seuraavaksi tapahtui: ”Juutalaiset tulivat – – kateellisiksi. He ottivat mukaansa torilla vetelehtiviä pahoja miehiä, kokosivat väkijoukon ja alkoivat yllyttää kaupunkia mellakkaan. He hyökkäsivät Jasonin taloon ja etsivät Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät väkijoukon eteen. Kun he eivät löytäneet heitä, he raahasivat Jasonin ja jotkut veljet kaupungin hallitusmiesten luo ja huusivat: ’Nuo miehet, jotka ovat aiheuttaneet levottomuutta kaikkialla, ovat nyt täälläkin, ja Jason on ottanut heidät vieraikseen. Kaikki nämä miehet toimivat keisarin säädösten vastaisesti sanoessaan, että on eräs toinen kuningas, Jeesus.’” (Apt. 17:5–7.) Miten väkijoukon hyökkäys vaikuttaisi Paavaliin ja hänen seurueeseensa?

11. Mitä syytöksiä Paavalia ja toisia valtakunnan julistajia vastaan esitettiin, ja mikä säädös syyttäjillä saattoi olla mielessään? (Ks. alaviite.)

¹¹ Mellakoiva väkijoukko on vaarallinen. Se syöksyy eteenpäin tulvivan joen raivolla – rajusti ja hallitsemattomasti. Juuri tähän aseeseen  juutalaiset turvautuivat yrittäessään päästä eroon Paavalista ja Silaksesta. Yllytettyään ”kaupungin mellakkaan” juutalaiset koettivat saada hallitusmiehet vakuuttumaan siitä, että syytökset piti ottaa vakavasti. Paavalia ja toisia valtakunnan julistajia syytettiin ensinnäkin siitä, että he olivat ”aiheuttaneet levottomuutta kaikkialla”, vaikka he eivät olleet syypäitä mellakkaan. Toinen syytös oli vielä vakavampi. Juutalaiset väittivät, että nämä lähetystyöntekijät julistivat toista kuningasta, Jeesusta, ja rikkoivat siten keisarin säädöksiä. a

12. Mikä osoittaa, että Tessalonikassa kristittyjä vastaan esitetyt syytökset olisivat voineet johtaa vakaviin seurauksiin?

¹² Muista, että uskonnolliset johtajat esittivät samanlaisen syytöksen Jeesusta vastaan. He sanoivat Pilatukselle: ”Olemme todenneet, että tämä mies villitsee kansaamme – – ja sanoo itseään Kristukseksi, kuninkaaksi.” (Luuk. 23:2.) Pilatus luovutti Jeesuksen teloitettavaksi, koska hän ehkä pelkäsi, että muutoin keisari saattaisi luulla hänen katsovan maanpetosta läpi sormien. Myös Tessalonikassa kristittyjä vastaan esitetyt syytökset olisivat voineet johtaa vakaviin seurauksiin. Eräässä hakuteoksessa sanotaan: ”He olisivat tuskin voineet joutua tämän suurempaan vaaraan, sillä ’pelkkä vihjauskin keisareita vastaan kohdistuvasta valtiorikoksesta koitui syytetylle usein kohtalokkaaksi’.” Onnistuisiko tämä vihamielinen hyökkäys?

13, 14. a) Miksi väkijoukon hyökkäys ei onnistunut? b) Miten Paavali noudatti Jeesuksen neuvoa varovaisuudesta, ja kuinka voimme jäljitellä hänen esimerkkiään?

¹³ Mellakoiva joukko ei onnistunut pysäyttämään saarnaamistyötä Tessalonikassa. Miksi? Ensinnäkään Paavalia ja Silasta ei löytynyt mistään. Lisäksi kaupungin hallitusmiehet eivät ilmeisestikään olleet vakuuttuneita syytösten todenperäisyydestä. Vaadittuaan ”riittävät takuut”, mahdollisesti takuumaksun, he vapauttivat Jasonin ja muut veljet, jotka oli tuotu heidän eteensä (Apt. 17:8, 9). Paavali noudatti Jeesuksen neuvoa ”olkaa – – varovaisia kuin käärmeet ja silti viattomia kuin kyyhkyset” ja pysytteli järkevästi erossa ikävyyksistä, jotta hän voisi jatkaa saarnaamista muualla (Matt. 10:16). Vaikka hän oli kerännyt rohkeutta, hän ei selvästikään toiminut uhkarohkeasti. Miten nykyajan kristityt voivat jäljitellä hänen esimerkkiään?

¹⁴ Nykyään kristikunnan papit ovat usein yllyttäneet väkijoukkoja Jehovan todistajia vastaan. Syyttämällä todistajia kansankiihotuksesta ja maanpetoksesta he ovat toisinaan saaneet vallanpitäjät nousemaan todistajia vastaan. Kuten ensimmäisellä vuosisadalla, nykyäänkin vastustajat saa liikkeelle kateellisuus. Tosi kristityt eivät  kuitenkaan kerjää ikävyyksiä. Vältämme joutumasta vastatusten vihaisten, arvostelukyvyttömien ihmisten kanssa aina kun mahdollista ja pyrimme jatkamaan työtämme rauhallisesti; joskus voi olla parempi palata paikalle myöhemmin, kun tilanne on rauhoittunut.

15. Miten beroialaiset suhtautuivat hyvään uutiseen?

¹⁵ Turvallisuussyistä Paavali ja Silas lähetettiin noin 65 kilometrin päähän Beroiaan. Sinne saavuttuaan Paavali meni synagogaan ja puhui paikalla oleville. Mikä ilo olikaan löytää kuulevia korvia! Luukas kirjoitti, että Beroian juutalaiset olivat ”avarakatseisempia kuin tessalonikalaiset, sillä he ottivat sanoman vastaan erittäin halukkaasti ja tutkivat huolellisesti Raamatun kirjoituksia joka päivä nähdäkseen, pitivätkö heidän kuulemansa asiat paikkansa”. (Apt. 17:10, 11.) Saattoivatko nämä sanat huonoon valoon totuuden omaksuneet tessalonikalaiset? Eivät suinkaan. Myöhemmin Paavali kirjoitti heille: ”Me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta siitä, että kun kuulitte meidän julistavan teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan, niin kuin se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.” (1. Tess. 2:13.) Mikä sitten teki noista Beroian juutalaisista erityisen avarakatseisia?

16. Miksi beroialaisia voidaan osuvasti kuvailla avarakatseisiksi?

¹⁶ Vaikka beroialaiset saivat kuulla uusia asioita, he eivät olleet epäluuloisia eivätkä äärimmäisen kriittisiä mutta eivät toisaalta herkkäuskoisiakaan. Ensin he kuuntelivat huolellisesti, mitä sanottavaa Paavalilla oli. Sitten he tarkistivat  oppimansa asiat Raamatusta, jota Paavali oli auttanut heitä ymmärtämään. Beroialaiset myös tutkivat ahkerasti Jumalan sanaa joka päivä, eivät vain sapattina. He tekivät näin ”erittäin halukkaasti ” ja halusivat selvittää, mitä Raamatusta paljastui tämän uuden opetuksen valossa. He olivat lisäksi kyllin nöyriä tekemään muutoksia, sillä ”monista heistä tuli uskovia” (Apt. 17:12). Ei ihme, että Luukas kuvailee heitä avarakatseisiksi!

17. Mistä beroialaiset olivat hyvä esimerkki, ja miten voimme jäljitellä heitä, olemmepa olleet totuudessa kuinka kauan tahansa?

¹⁷ Nuo beroialaiset eivät osanneet kuvitellakaan, että se, miten he suhtautuivat hyvään uutiseen, kirjoitettaisiin muistiin Jumalan sanaan loistavana esimerkkinä hengellisestä avarakatseisuudesta. He tekivät juuri sen, mitä Paavali oli toivonut heidän tekevän ja mitä Jehova Jumala halusi heidän tekevän. Mekin kannustamme ihmisiä tutkimaan Raamattua huolellisesti, jotta heidän uskonsa perustuisi lujasti Jumalan sanaan. Mutta tarvitseeko meidän olla avarakatseisia vielä sen jälkeenkin, kun meistä tulee uskovia? Aivan varmasti tarvitsee. Silloin on entistä tärkeämpää, että otamme halukkaasti vastaan Jehovalta tulevaa opetusta ja sovellamme sitä ripeästi. Näin annamme Jehovan muovata ja valmentaa meitä tahtonsa mukaan (Jes. 64:8). Tällöin taivaallinen Isämme voi käyttää meitä jatkuvasti ja voimme täysin miellyttää häntä.

18, 19. a) Miksi Paavali lähti Beroiasta, mutta miten hän osoitti esimerkillistä sinnikkyyttä? b) Missä ja keille Paavali kertoisi hyvää uutista seuraavaksi?

¹⁸ Paavali ei jäänyt Beroiaan kovin pitkäksi aikaa. Kertomus jatkuu: ”Kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali julisti Jumalan sanaa myös Beroiassa, he tulivat sinne yllyttämään ja kiihottamaan ihmisjoukkoja. Silloin veljet lähettivät heti Paavalin rannikolle, mutta sekä Silas että Timoteus jäivät vielä Beroiaan. Paavalin saattajat veivät hänet kuitenkin Ateenaan asti ja lähtivät takaisin, sen jälkeen kun Paavali oli pyytänyt heitä kertomaan Silakselle ja Timoteukselle, että näiden pitäisi tulla hänen luokseen mahdollisimman nopeasti.” (Apt. 17:13–15.) Nuo hyvän uutisen vastustajat olivat todella itsepintaisia. He eivät tyytyneet vain ajamaan Paavalia pois Tessalonikasta, vaan he menivät Beroiaan ja yrittivät aiheuttaa samanlaisia vaikeuksia sielläkin, mutta turhaan. Paavali tiesi, että hänen alueensa oli laaja, ja niinpä hän siirtyi muualle saarnaamaan. Mekin voimme olla yhtä päättäväisiä ja tehdä tyhjiksi niiden yritykset, jotka haluavat pysäyttää saarnaamistyön.

¹⁹ Todistettuaan perusteellisesti Tessalonikan ja Beroian juutalaisille Paavali varmasti ymmärsi entistä selvemmin, kuinka tärkeää on todistaa rohkeasti ja perustella asioita Raamatun avulla. Mekin olemme oppineet tämän. Seuraavaksi Paavalin oli kuitenkin kohdattava aivan erilainen kuulijakunta: Ateenan ei-juutalaiset. Miten hänelle tuossa kaupungissa kävisi? Seuraava luku kertoo siitä.