MITÄ se, että opit tuntemaan Jehovan, merkitsee sinulle? Se merkitsee muun muassa sitä, että saat vastauksen miljardeja ihmisiä askarruttavaan kysymykseen: ”Miksi olen olemassa?” Olet kenties pohtinut tätä useinkin. Muuan viisas kuningas, joka oli varallisuudeltaan aikansa ”kaikkia muita maan kuninkaita suurempi”, tutki tätä elämän tarkoitukseen liittyvää kysymystä (2. Aikakirja 9:22; Saarnaaja 2:1–13). Tällä kuninkaalla, Salomolla, oli paljon valtaa, suuret määrät rikkauksia ja vertaansa vailla olevaa viisautta. Mikä oli hänen tutkimuksensa tulos? ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.) Koska Salomolla oli enemmän kokemusta kuin useimmilla muilla ihmisillä, hänen päätelmäänsä kannattaa ainakin harkita (Saarnaaja 2:12).

² Jumalan pelko, johon Salomo viittasi, ei ole sairaalloista pelkoa jotakin tuntematonta henkivoimaa kohtaan. Se on pikemminkin tervettä pelkoa olla miellyttämättä jotakuta, jota rakastaa sydämestään. Jos rakastat jotakuta syvästi, haluat varmasti miellyttää häntä jatkuvasti ja välttää tekemästä mitään, mikä voisi loukata häntä. Kun alat rakastaa Jehovaa, tunnet samalla tavoin häntä kohtaan.

³ Lukemalla Raamattua voit oppia, mistä Luojamme pitää ja mistä ei, samoin kuin sen, mitä tarkoitusta varten hän loi maapallon. Raamattu kuvailee Jehovaa ”maan Muodostajaksi ja sen Tekijäksi” ja sanoo Jehovan olevan ”Hän, joka lujasti perusti sen, joka ei luonut sitä turhaan, joka muodosti sen asuttavaksi” (Jesaja 45:18). Jehova valmisti maapallon ihmisten asuttavaksi, ja ihmisten oli määrä huolehtia siitä ja kaikista sen pinnalla elävistä luomuksista (1. Mooseksen kirja 1:28). Mutta loiko Jehova ihmiset vain huolenpitäjiksi?

 ⁴ Ei. Heillä oli ylevämpikin tarkoitus. Ensimmäisellä ihmisellä, Aadamilla, oli merkityksellinen suhde Jehovaan. Aadam saattoi viestiä suoraan Luojan kanssa. Hän saattoi sekä kuunnella, mitä Jumala sanoi hänelle, että kertoa Jehovalle omia ajatuksiaan. (1. Mooseksen kirja 1:28–30; 3:8–13, 16–19; Apostolien teot 17:26–28.) Näin ollen Aadamilla ja hänen vaimollaan Eevalla oli suurenmoinen tilaisuus oppia tuntemaan Jehova paremmin, ja he saattoivat syventää suhdettaan häneen. Jehovan tunteminen ja hänen jäljittelemisensä olisi tehnyt heidän elämästään tyydytystä tuottavaa, sillä hän on ”onnellinen Jumala” (1. Timoteukselle 1:11). Jumalana, ”joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme”, Jehova pani ensimmäisen ihmisen Eedeniksi kutsuttuun puutarhaan ja antoi hänelle odotteen elää ikuisesti (1. Timoteukselle 6:17; 1. Mooseksen kirja 2:8, 9, 16, 17).

⁵ Ikuisesti? Saatat sivuuttaa ajatuksen ikuisesta elämästä mahdottomana, mutta onko se todellisuudessa mahdoton? Tutkijat uskovat ymmärtävänsä nyt, miksi solut vanhenevat. Telomeereiksi kutsutut geneettistä ainetta olevat osaset, jotka peittävät kromosomien päitä, lyhenevät joka kerta, kun solu jakautuu. Kun solu on jakautunut 50–100 kertaa, telomeerit ovat kuluneet loppuun ja useimmat solut lakkaavat jakautumasta. Viimeaikaiset tieteelliset havainnot kuitenkin osoittavat, että telomeraasi-nimisen entsyymin avulla ihmisen solujen jakautuminen voi jatkua loputtomiin. Vaikka tämä havainto ei merkitsekään sitä, että Jehova tekee ikuisen elämän mahdolliseksi tämän nimenomaisen entsyymin avulla, niin se osoittaa, että ajatus ikuisesta elämästä ei ole mahdoton!

⁶ Raamatun kertomus, jonka mukaan ensimmäinen ihmispari luotiin elämään ikuisesti, on siis uskottava. Ihmisten oli määrä kasvaa suhteessaan Jehovaan ajan hämärään asti. Tarkoitus oli, että he rakentaisivat lujan siteen taivaalliseen Isäänsä ja että he olisivat täysin selvillä hänen tarkoituksestaan maan päällä asuvien ihmisten suhteen ja myös toimisivat tuon tarkoituksen mukaisesti. Heidän elämänsä ei pitänyt olla raadantaa. Aadamin ja Eevan edessä oli loistava tilaisuus täyttää maapallo onnellisilla, täydellisillä jälkeläisillä. Heillä olisi ollut tyydyttävää ja merkityksellistä työtä ikuisesti. Tällainen elämä olisi varmasti tuottanut tyydytystä! (1. Mooseksen kirja 1:28.)