Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

DOMINIKAANINEN TASAVALTA

Tulleet jäädäkseen

Tulleet jäädäkseen

Totuus tavoittaa kuulevia korvia

Juana Ventura alkoi tutkia Raamattua kiellon aikana, ja hänet kastettiin vuonna 1960 Ozamajoessa. Muuan Santo Domingossa toimiva evankelinen pappi väitti, että Juana vei häneltä seurakuntalaisia, ja halusi siksi passittaa hänet vankilaan. Osoittaakseen Jehovan todistajat valehtelijoiksi ja saattaakseen Juanan häpeään pappi kutsui hänet seurakunnan eteen vastaamaan uusia uskonkäsityksiään koskeviin kysymyksiin.

”Hän esitti minulle kolme kysymystä”, Juana kertoo. ” ’Miksi te ette äänestä? Miksi ette osallistu sotiin? Miksi sanotte itseänne Jehovan todistajiksi?’ Vastasin jokaiseen kysymykseen Raamatun avulla. Kaikki seurakuntalaiset katsoivat kohdat Raamatusta ja yllättyivät. Monet tajusivat löytäneensä totuuden. Koko ryhmä alkoi tutkia, ja aikanaan 25 heistä vihkiytyi Jehovalle.” Tämä tapaus herätti paljon huomiota ja vauhditti työtä Santo Domingossa.

Jehovan todistajat tulleet jäädäkseen

Trujillon salamurhaa seurasi poliittisesti sekava aika. Vuoden 1963 Vuosikirjassa (engl.) selitettiin: ”Katujen varsilla oli paljon sotilaita, ja yhteenotot ja väkivaltaisuudet olivat jokapäiväisiä.” Poliittisesta kuohunnasta huolimatta saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen jatkui, ja palvelusvuonna 1963 julistajia oli enimmillään 1 155.

Kun Nathan Knorr saapui päätoimistosta Dominikaaniseen tasavaltaan vierailulle vuonna 1962, hän kehotti ostamaan tontin ja rakentamaan suuremmat haaratoimistotilat, koska saarnaamistyö eteni nopeasti. Uudelle tontille rakennettiin kaksikerroksinen rakennus ja valtakunnansali. Lauantaina 12. lokakuuta 1963 päätoimiston edustaja Frederick Franz vihki uuden haaratoimiston. Oli selvää, että Jehovan todistajat aikoivat jäädä Dominikaaniseen tasavaltaan. Pian vihkiäisten jälkeen maahan saapuivat Harry ja Paquita Duffield, viimeiset Kuubasta karkotetut Jehovan todistajien lähetystyöntekijät.

Kasvua vallankumouksesta huolimatta

Maassa puhkesi 24. huhtikuuta 1965 vallankumous. Sitä seuranneena vaikeana aikana Jehovan kansa menestyi hengellisesti. Vuonna 1970 julistajia oli 3 378 ja seurakuntia 63. Yli puolet oli tullut järjestön yhteyteen viiden edellisen vuoden aikana. Vuoden 1972 Vuosikirjassa (engl.) sanottiin: ”Mukaan tuli kaikenlaisia ihmisiä: maanviljelijöitä, autonasentajia, autonkuljettajia, rakentajia, puuseppiä, kirjanpitäjiä, juristeja, hammaslääkäreitä ja jopa entisiä poliitikkoja. Heitä kaikkia veti yhteen rakkaus totuuteen ja Jehovaan.”