VUONNA 1985, ollessani 18-vuotias, neuvostoviranomaiset kutsuivat minut asepalvelukseen. Näin armeijassa kiusaamista ja epäoikeudenmukaisuutta, mikä vaivasi minua hyvin paljon. Niinpä totesin itsekseni: ”En halua tulla sellaiseksi kuin he. Haluan olla erilainen.” Silti minusta tuntui, etten aina onnistunut käyttäytymään toivomallani tavalla. Kaipasin muutosta elämääni.

Kun olin suorittanut asepalveluksen, palasin kotiin. Oltuani eräänä yönä juhlimassa rukoilin Jumalaa ja pyysin, että hän auttaisi minua tulemaan paremmaksi ihmiseksi. Seuraavana päivänä poikkesin työmatkalla tätini luokse, joka oli Jehovan todistaja. Kun astuin sisään, huomasin olevani keskellä pientä todistajien ryhmää, joilla oli meneillään kokous. He toivottivat minut lämpimästi tervetulleeksi, joten päätin jäädä kuuntelemaan.

Otin vastaan minulle tarjotun raamatuntutkistelun ja puolen vuoden päästä menin kasteelle. Jehova auttoi minua tulemaan paremmaksi ihmiseksi, mihin en olisi omin voimin pystynyt.