Tarkkailemme maailmaa

Lisää muumioita löydetty

”Egyptissä työskentelevät arkeologit ovat ilmoittaneet löytäneensä suurelta hautausmaalta Läntisestä autiomaasta ainakin 200 muumiota, joista joillakin on kultaiset naamiot”, sanotaan BBC:n uutissähkeessä. Kaivausalue sijaitsee erään aavikkokeitaan lähellä Bawitin kaupungin tuntumassa noin 300 kilometrin päässä Kairosta lounaaseen. Egyptissä toimivan Lähi-idän uutistoimiston mukaan hautausmaalla saattaa olla yli 10000 muumiota. Se onkin nyt nimitetty muumioiden laaksoksi. Tämän kymmenen kilometrin pituisen hautausmaan historia ulottuu 2000 vuoden päähän varhaiselle kreikkalais-roomalaiselle aikakaudelle. Jotkin tähän mennessä esiin kaivetuista muumioista oli kääritty pellavaan tai kipsattu, ja monilla oli kultaiset naamiot ja ”rinnassa upeita muinaisten egyptiläisten jumalolentojen kuvia”, kertoo arkeologisten kaivausten johtaja Zahi Hawass.

Kulkutaudit vitsaavat Afrikkaa

Maailman terveysjärjestön (WHO) yritykset saada polio juurituksi kokonaan pois Afrikasta tämän vuoden loppuun mennessä ovat kuivuneet kokoon, kirjoittaa Cape Times. Angolassa sota on saanut polion lisääntymään epideemisiin mittoihin. Etelä-Afrikan terveysministeriön tartuntatautien osaston johtajan Neil Cameronin mukaan voi mennä vielä toiset kymmenen vuotta ennen kuin polio saadaan hävitettyä Angolasta. Myös Angolan naapurimaat Kongon demokraattinen tasavalta ja Namibia yrittävät kamppailla voimakkaasti leviävien kulkutautien kanssa: Namibiaa kiusaa Ebolaa muistuttava verenvuotokuume ja Kongoa paiserutto. Lepra on yhä ongelma Etiopiassa, Kongossa, Mosambikissa, Nigerissä ja Nigeriassa. Lisäksi malaria riehuu suurimmassa osassa Afrikkaa. Tämä on suuri huolenaihe, koska, kuten Cameron asian ilmaisi, ”maiden rajat eivät pysty pidättelemään sairauksia”.

”Elämän kannalta tärkein aine”

”Vesi on elämän kannalta tärkein aine, koska keho on suurimmaksi osaksi nestettä”, sanotaan Toronto Star -sanomalehdessä. ”Jopa 20 prosentin nestehukka voi aiheuttaa kuoleman.” Sen lisäksi että vesi säätelee ruumiinlämpöä, se ”kuljettaa ravinteita ja kuona-aineita verenkiertoelimistön ja muiden kehon järjestelmien välityksellä elimiin ja niistä pois. Lisäksi se voitelee niveliä ja paksusuolta, mikä ehkäisee ummetusta.” Keskivertoaikuinen tarvitsee joka päivä pari kolme litraa vettä. Kahvin, limonadin tai alkoholin juominen saattaa todellisuudessa lisätä puhtaan veden tarvetta, koska ne voivat voimistaa nestehukkaa. Erään ravintoterapeutin mukaan janon ei tulisi toimia muistuttimena veden juonnista, koska kun tunnet itsesi janoiseksi, elimistösi kärsii jo todennäköisesti nestevajauksesta. Lehdessä sanotaan, että ”vedentarve tulee lähes kaikilla tyydytetyksi, kun juo päivän aikana lasillisen vettä kerran tunnissa”.

Nokoset työaikana

”Jotkin kanadalaiset yritykset alkavat nähdä, miten hyödyllisiä ovat työaikana otettavat nokoset”, kerrotaan sanomalehdessä Toronto Star. Työnantajat ovat ottaneet käyttöön ”palautumishuoneita” yövuorolaisille. ”Huoneissa on himmeä valaistus, ne ovat viileitä, niissä on herätyskelloja ja leposohvia tai säädettäviä nojatuoleja”, lehti kirjoittaa. Mutta ”vanhat käsitykset eivät muutu helposti. Torkahtamistiloja tarjoavilla yrityksillä ei ole tapana mainostaa asiaa.” Mary Perugini, joka toimii unikliinikkona Ottawan kuninkaallisen sairaalan unihäiriökeskuksessa, sanoo: ”Me työskentelemme pitempään, meillä on enemmän stressiä ja me vain jatkamme sen lisäämistä. Olisi hyödyllistä varata 20 minuuttia päivässä nukkumiseen. Se parantaisi varmasti tuotteliaisuutta ja pitäisi stressin määrän alhaisena.”

Jäätikköjen kutistumisen synnyttämä uhkakuva

Maailman suurin napaseutujen ulkopuolella sijaitseva jäätikkö katoaa 40 vuodessa, jos se jatkaa sulamistaan entiseen tahtiin, sanotaan Lontoossa ilmestyvässä The Sunday Telegraph -lehdessä. Himalajan alueen 15000 jäätikön uhkana ovat maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen ja Himalajan sijainti suhteellisen lähellä päiväntasaajaa. Gangotrin jäätikkö, joka on yksi Ganges-joen lähteistä, on viimeisten 50 vuoden aikana kutistunut lähes kolmanneksen pituussuunnassa. Jäätikköjä tutkiva tiedemies Syed Hasnain varoittaa, että jos tilanne jatkuu entisellään, ”sellaiset joet kuin Ganges, Indus ja Brahmaputra, jotka saavat 70–80 prosenttia vesistään lumista ja sulavista jäätiköistä, kuivuvat tyhjiin”. Seurauksena olisi  ”ekologinen katastrofi”, hän varoittaa. Sitä ennen kasvaa suurten tulvien vaara. Kun jäätiköt kutistuvat, muodostuu järviä, joita ympäröivät hauraat jäästä, kivistä ja hiekasta syntyneet seinämät. Ja kun sulaminen jatkuu, seinämät repeytyvät ja päästävät valtaisat vesimassat alhaalla oleviin laaksoihin.

Tupakka saattaa lapset vaaraan

Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että maailman lapsista joka toisen terveys on vaarassa, koska he altistuvat tupakan savulle, kerrotaan lontoolaisessa Guardian-sanomalehdessä. Passiiviseen tupakointiin yhdistetään muun muassa astma ja muut hengitysvaikeudet, kätkytkuolema, välikorvan sairaudet ja syöpä. Tutkimukset osoittavat myös, että tupakoijien lasten oppimiskyky heikkenee ja heillä on enemmän käyttäytymishäiriöitä. Jos kumpikin vanhemmista polttaa, heidän lapsillaan on muihin verrattuna 70 prosenttia todennäköisemmin terveysongelmia, ja jopa yksi tupakoitsija perheessä nostaa todennäköisyyden 30 prosenttiin. WHO ajaa paitsi terveyskasvatusta vanhemmille, jotta he ymmärtäisivät paremmin, millaisia vaaroja heidän tupakointitottumuksensa aiheuttaa perheelle, myös tupakoinnin kieltämistä kouluissa ja muissa paikoissa, joissa lapset viettävät paljon aikaa.

Turismin voittokulku

Maailman turismijärjestön WTO:n ennusteiden mukaan ”ulkomaille matkustavien turistien määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä vuosittaisesta 625 miljoonasta 1,6 miljardiin”, kirjoittaa The UNESCO Courier. Turistien odotetaan käyttävän rahaa yli kaksi biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ”mikä tekee turismista maailman suurimman elinkeinon”. Tähän asti Eurooppa on ollut suosituin matkakohde. Eniten turisteja käy Ranskassa: vuonna 1998 heitä oli 70 miljoonaa. Vuoteen 2020 mennessä Kiinan odotetaan kuitenkin vievän ensimmäisen sijan. Tosin ulkomaanmatkat tulevat edelleenkin olemaan vain harvojen etuoikeus. Vuonna 1996 vain 3,5 prosenttia maailman väestöstä kävi ulkomailla. WTO ennustaa, että luku nousee 7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Viikonloppulomat vaarallisia?

Viikonloppulomista, joita eurooppalaiset matkailuyritykset nykyään mainostavat nopeana ja helppona tapana rentoutua kaukana elämän kiireistä, voi todellisuudessa olla ”enemmän haittaa kuin hyötyä”, sanotaan Lontoossa ilmestyvässä Guardian-sanomalehdessä. Maailman terveysjärjestössä (WHO) toimivan sydäntautilääkärin tri Walter Pasinin mukaan pakkaaminen, lentokentälle kiirehtiminen ja lentäminen, mukaan lukien aikavyöhykkeen vaihtuminen sekä muutokset ilmastossa ja ruokavaliossa, lisäävät uupumista ja saattavat olla vaarallisia. Ruumis vaatii muutaman päivän rentoutuakseen ja sopeutuakseen erilaiseen ilmastoon ja elämäntyyliin, ja kun aikaa ei ole riittävästi, verenkierto ja unirytmi häiriintyvät. Tri Pasinin tutkimuksessa ”kävi ilmi, että ne, jotka pitivät lomaa vain muutaman päivän, saivat 17 prosenttia todennäköisemmin sydänkohtauksen ja joutuivat 12 prosenttia todennäköisemmin autokolariin kuin ne, jotka ottivat vapaata viikon tai enemmän”, lehdessä kerrotaan. ”Sanomani ei ole se, että lyhyet lomat sinänsä ovat vaarallisia, vaan se, että ihmisten tulee huolehtia itsestään ja valmistautua lomaan hyvin”, sanoo tri Pasini, jota lainataan lontoolaisessa Daily Telegraphissa. ”Ihmiset pitävät nykyään aina vain lyhyempiä lomia ja ryntäävät ympäriinsä yrittäen saada kaiken mahtumaan vain muutamaan päivään, mutta se ei ole hyvä tapa rentoutua. Se on todellisuudessa hyvin stressaavaa.”

Kalkkarokäärmeen kosto

”Kalkkarokäärmeet voivat iskeä haudan takaakin, ja tämä erikoinen, kuoleman jälkeinen kosto on yllättävän yleinen”, kirjoittaa New Scientist. Yhdysvalloissa Arizonassa 11 kuukauden aikana kalkkarokäärmeen puremaan hoitoa saaneista 34 potilaasta 5 sanoi, että käärme hyökkäsi sen jälkeen, kun se oli tapettu, kertoo kaksi tätä ilmiötä tutkivaa lääkäriä. Eräs mies ampui käärmettä, katkaisi sen ruumiin pään alapuolelta, odotti kunnes käärme lakkasi liikkumasta ja otti sitten käteensä sen pään. Pää syöksähti eteenpäin ja puri häntä kumpaankin käteen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että irrallinen käärmeen pää ”yrittää hyökätä sen edessä heilutettavien esineiden kimppuun jopa tunnin kuolemansa jälkeen”, lehdessä kerrotaan. Matelijoita ja sammakkoeläimiä tutkivat herpetologit uskovat, että kyseessä on ”refleksi, jonka laukaisevat infrapunasäteilylle herkät aistinsolut silmän ja sieraimen välissä sijaitsevassa’kuoppaelimessä’, joka havaitsee ruumiin lämmön”. Tri Jeffrey Suchard varoittaa, että kalkkarokäärmettä, jonka pää on leikattu irti, tulee käsitellä ”hyvin lyhyenä käärmeenä”. ”Jos sinun täytyy tosissaan koskea siihen”, hän sanoo, ”ehdotan, että teet sen oikein pitkällä kepillä.”