Nooa – hän vaelsi Jumalan kanssa – miten video tehtiin?

”HÄN puhuu siitä heti aamulla herättyään. Hän katselee sen kolme neljä kertaa päivän mittaan ja vielä kerran ennen nukkumaan menoa.” Mistä tämä kalifornialainen äiti puhuu? Kaksivuotiaasta pojastaan ja tämän ihastuksesta videoon Nooa – hän vaelsi Jumalan kanssa. * Äiti jatkaa: ”Leikkiessään ulkona hän vasara kädessään sanoo rakentavansa pelastavaa arkkia.”

Eräs toinen äiti kirjoitti: ”Haluan lähettää teille suurkiitokset kaikesta siitä vaivannäöstä, ajasta ja rakkaudesta, jota Nooa-videon valmistaminen on vaatinut. Minulla on kolmivuotias poika, joka osaa käytännössä koko videon ulkoa, ääniefektejä myöten! Se on hänen lempivideonsa, ja hän pyytää saada katsoa sen joka päivä pari kolme kertaa.”

Pieni Danielle-tyttö kirjoitti: ”Minä pidän siitä ja haluan toimia samalla tavalla kuin Nooa. Toivottavasti teette vielä lisää lastenvideoita.”

Raamatullisten videoiden tekeminen vaatii luonnollisesti aikaa. Mitähän varten?

Miten Nooa-video tehtiin?

Hyvissä ajoin ennen kuin mitään jaksoa filmattiin tai yhtään kuvaa maalattiin, käsikirjoittaja hahmotteli juonen Raamatun kertomuksen pohjalta. Se muotoutuisi vähitellen kuvakäsikirjoitukseksi ja sitten käsikirjoitukseksi. Kuvakäsikirjoitus on sarja pieniä, luonnosmaisia piirroksia, jotka auttavat taiteilijoita hahmottamaan kertomuksen jaksojen järjestyksen ja rakenteen. Työryhmä, jossa taiteilijat olivat mukana, keskusteli siitä, miten kertomus Nooasta voitaisiin esittää – missä osuuksissa käytettäisiin näyttelijöitä ja missä maalaukset toimisivat parhaiten. Näytellyt jaksot auttavat lapsia ymmärtämään, että kyse on todellisista tapahtumista. Ne osoittavat, että Raamattu puhuu todellisista ihmisistä, jotka palvelivat Jehovaa tuhansia vuosia sitten. Mikä olisi seuraava askel videon valmistamisessa?

Valittiin näyttelijät esittämään Nooaa ja hänen perhettään. Suunniteltiin puvustus ja päätettiin kunkin kohtauksen väreistä. Tämä kaikki oli tarpeen siksi, että taiteilijat eivät voineet piirtää ja maalata Nooaa sekä hänen vaimoaan, poikiaan ja miniöitään ennen kuin he tiesivät, miltä näyttelijät näyttivät puvuissaan. Maalausten piti vastata näyteltyjä kohtauksia. Mutta missä kohtaukset kuvattaisiin?

Filmauspaikaksi valittiin Tanska, koska siellä Vartiotorni-seuran haaratoimistolla on käytettävissään taitavia lavasteiden rakentajia ja riittävästi tilaa välttämättömien sisäkohtausten kuvaamiseen. Vartiotornin koulutuskeskuksen audio-videopalvelusta Pattersonista New Yorkin osavaltiosta lähti sinne kuvausryhmä, ja kuvauksissa oli mukana myös tanskalaista henkilökuntaa. Tapahtumien selostajana käytetään kertojaa. Tämän ansiosta ohjelma on ollut paljon helpompi tuottaa muille kielille, sillä nyt ei tarvita vaikeaa jälkiäänitystä (ns. dubbausta), jossa käännetyt vuorosanat tahdistetaan kuvanauhan ääniraidalle. Miten sitten haastava kuvitus tehtiin?

Kuvitus ja erikoiskamera

Taiteilijat tekivät satoja vesivärimaalauksia, jotka perustuivat suunnitteluryhmän valmistamaan kuvakäsikirjoitukseen. Ne eivät välttämättä olleet suorakulmaisia maalauksia, vaan välillä kaarevia tai soikeita aina sen mukaan, mitä kamerakulmaa käytettäisiin. Kaikki maalaukset olivat kooltaan korkeintaan 56 senttimetriä kertaa 76 senttimetriä, useimmat vain 28 senttimetriä kertaa 38 senttimetriä.

Maalausten kuvaamiseen tarvittiin erikoiskamera, jonka liikkeitä voi säädellä käytön aikana. Kolmiulotteisen vaikutelman synnyttämiseksi kuvat aseteltiin kolmeen tasoon, nimittäin etualalle, taka-alalle ja keskelle.  Näin otoksia voitiin kuvata puun oksien, norsun jalkojen tai jonkin muun kohteen lomitse syvyysvaikutelman luomiseksi. Kamera oli tietokoneen ohjaama, ja se saattoi kiertää kuvattavaa kohdetta, tai sillä voitiin rajata kuva-alaa jonkin erikoisefektin synnyttämiseksi. Näin saadaan aikaan vaikutelma kohteen liikkumisesta, kun todellisuudessa ainoastaan kamera liikkuu.

Vartiotorni-seuralla ei ole ammattitaitoa eikä resursseja varsinaisen piirroselokuvan valmistamiseen, ja siksi näyteltyjen jaksojen ja maalausten yhdistelmä oli toimiva kompromissi. Tämä menetelmä on ollut videon kohderyhmän, 3–12-vuotiaiden lasten, mieleen. Video tuo myös selvästi esiin monia opetuksia, joita Nooan esimerkistä voidaan saada. Lisäksi videokoteloon painetut kysymykset auttavat vanhempia kertaamaan kertomuksen pääkohdat lastensa kanssa.

Eräitä muita erikoisefektejä, kuten vedenpaisumuksen yhteydessä kuuluva voimistuva kaatosade, saatiin aikaan tietokonetekniikalla. On helppo havaita, että Nooa-videon tuottaminen vaati paljon aikaa ja luovaa työtä.

Koska Raamatun kertomukset eivät muutu, video Nooa – hän vaelsi Jumalan kanssa tulee aina olemaan ajankohtainen ja siitä voi oppia jokainen uusi sukupolvi. Lapset ja heidän vanhempansa ovat lähettäneet satoja kiitoskirjeitä ja pyytäneet lisää videoita. Eräs kirjoitti: ”Olen 50-vuotias ja olen kasvattanut lapseni jo ajat sitten, mutta Raamatun kertomuksia sisältävästä videokirjastosta olisi mielestäni korvaamatonta apua pienten lasten vanhemmille nykyään.”

[Alaviite]

 [Kaavio/Kuva s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

Erikoiskamera kuvaa liikkuessaan, jolloin kuvamateriaali alkaa elää

[Kuvat s. 22, 23]

Työt alkoivat kuvakäsikirjoituksen laatimisesta

[Kuvat s. 23]

Näytellyt osuudet kuvattiin enimmäkseen Tanskassa

[Kuvat s. 24, 25]

 Taiteilijat piirsivät ja maalasivat 230 eri kuvaa

[Kuvat s. 25]

Tietokonemuokkaus, erikoisefektit, kerronta, musiikki ja ääni antoivat videolle lopullisen muodon