Tarkkailemme maailmaa

Eksoottista lihaa myytävänä

Vaikka kansainväliset lait kieltävät lepakon lihan kauppaamisen ja käytön ruoka-aineena Euroopassa, sitä myydään laittomasti brittiläisissä kaupoissa ja ravintoloissa. ”On hyvin huolestuttavaa, että suojeltuja lepakkolajeja tapetaan ja tuodaan salaa maahan, puhumattakaan siitä, millainen vaara tarkastamattoman lihan syöminen on kansanterveydelle”, sanoo Richard Barnwell Maailman Luonnon Säätiöstä. Joissakin Afrikan osissa hedelmälepakot ovat pitkään olleet tärkeä ravinnonlähde. Malesiassa ja Indonesiassa monet harvinaisimmista hedelmälepakkolajeista ovat uhkaavasti vähentyneet niiden lihalla käydyn kaupan vuoksi. Seychelleillä currylepakkoa pidetään ylellisenä herkkuna. Lontoolaisessa The Sunday Times -lehdessä kuitenkin sanotaan, että lepakot ”eivät ole ainoita uhanalaisia eläimiä, jotka ovat kysyttyjä Euroopassa”. Belgian pääkaupungissa Brysselissä ravintolat tarjoilevat simpanssin lihaa.

Liikehditkö hermostuneesti?

Noin 15 prosentilla väestöstä on hermostuneisuudesta kertovia tapoja, mainitaan kanadalaisessa The Globe and Mail -sanomalehdessä. Tutkijat panivat merkille, että jotkut hermoilivat ”esimerkiksi sormeilemalla hiuksiaan, naputtamalla jalallaan maata, hytkyttämällä jalkaansa ja nyppimällä kynsiään”. Miksi ihmisillä on tällaisia tapoja? Toronton mielenterveys- ja riippuvuuskeskuksessa työskentelevä psykiatri Peggy Richter uskoo, että tämänkaltaiset tavaksi tulleet liikkeet lievittävät ahdistusta. Toisaalta kliininen psykologi Paul Kelly sanoo, että tällaiset liikkeet johtuvat jännittyneisyydestä, ja että kyseessä on automaattinen, tiedostamaton reagointitapa, joka tapahtuu spontaanisti ja vapauttaa stressaavasta tilanteesta. Asiantuntijoiden mukaan ”sellaisen tavan voi oppia lopettamaan ja siitä voi päästä lopullisesti eroon korvaavan toiminnan avulla, mikä tarkoittaa sitä, että keskittyy johonkin muuhun asiaan, kun huomaa toistavansa hermostunutta liikettä”, kirjoittaa The Globe.

Riippuvaisia kolasta?

Keskivertomeksikolainen juo 160 litraa kolajuomia vuodessa, kertoo meksikolainen kuluttajansuojayhdistys AMEDEC. Vuosittain kolajuomiin käytetään enemmän rahaa kuin kymmeneen yleisimpään elintarvikkeeseen yhteensä. Näiden virvoitusjuomien suuren kulutuksen sanotaan olevan suurimpia syitä ravitsemushäiriöihin Meksikossa. Jotkin kolajuomien ainesosat voivat estää kalsiumin ja raudan imeytymistä. Lisäksi kolajuomien käytön uskotaan olevan yhteydessä muun muassa munuaiskivien suurempaan todennäköisyyteen, hampaiden reikiintymiseen, liikalihavuuteen, verenpainetautiin, unettomuuteen, mahahaavaan ja ahdistuneisuuteen. ”Olimme aikaisemmin ’maissikansa’”, sanotaan meksikolaisessa kuluttajalehdessä, ”mutta nyt meitä voidaan kutsua ’kolakansaksi’.” (Consumer’s Guide Magazine.)

”Oikeutettu sota”?

”Jugoslavian sota on synnyttänyt kirkoissa suurta erimielisyyttä siitä, miten perinnäinen käsitys ’oikeutettu sota’ tulkitaan”, kirjoittaa ranskalainen sanomalehti Le Monde. Ajatuksen oikeutetusta sodasta (jus ad bellum) esitti alun perin Augustinus, joka eli 400-luvulla. Le Monden mukaan myöhemmin eläneen katolisen filosofin Tuomas Akvinolaisen laatimat ”moraaliset” perusteet tällaiselle sodalle ovat seuraavat: sille täytyy olla ”oikeutettu syy”, sodan tulee olla ”viimeinen keino”, sotaa käyvällä tulee olla siihen ”oikeuteen perustuva valta” ja ”aseiden käytön ei – – [tule aiheuttaa] enempää haittaa ja epäjärjestystä kuin niiden ongelmien, joita ollaan poistamassa”. Näihin lisättiin 1600-luvulla vielä ”menestymisen mahdollisuus”. Vaikka useimmat kirkot eivät nykyään hyväksy ”pyhää sotaa”, ne väittelevät edelleen siitä, mikä on ”oikeutettua sotaa”.

Brasilialaiset nuoret seksuaalisesti aktiivisia

Brasiliassa ”33 prosenttia tytöistä ja 64 prosenttia nuorista miehistä on ensimmäistä kertaa sukupuolisuhteissa 14–19-vuotiaana”, sanotaan O Estado de S. Paulo -lehdessä. Lisäksi sellaisten 15–19-vuotiaiden brasilialaisten tyttöjen määrä, jotka harjoittavat seksiä ennen avioliittoa, on kaksinkertaistunut vain kymmenessä vuodessa. Väestötieteilijä Elizabeth Ferrazin mukaan sukupuolisuhteita koskevissa asenteissa on tapahtunut ”merkittävä muutos”. Esimerkiksi eräs toinen tutkimus osoittaa, että 18  prosentilla brasilialaisista nuorista on ainakin yksi lapsi tai he odottavat lasta.

Miten turvallinen on sairaalasi?

”Useampi kuin yksi potilas kymmenestä saa jonkin infektion irlantilaisessa sairaalassa”, kirjoittaa The Irish Times. Sairaalainfektio vaatii ylimääräistä hoitoa ja pidentää sairaalassaoloaikaa. Yksi sairaalainfektio voi maksaa keskimäärin 11000 markkaa potilasta kohden, ja jos kyseessä on infektio, jonka aiheuttaja on tunkeutunut verenkiertoon, se vaatii keskimäärin 11 lisävuorokautta sairaalassa. Erityisen huolestuttavia ovat ”superbakteerit”, jotka ovat ”koko ajan vastustuskykyisempiä monille antibiooteille”, lehdessä mainitaan. Kaikkein suojattomimpia sairaalainfektioita vastaan ovat ”vanhukset, pienet lapset, pitkään sairaalassa olleet ja ne, joilla on piileviä kroonisia sairauksia, esimerkiksi jokin sydänsairaus tai krooninen keuhkoputkentulehdus”.

Geenejä arvioitua enemmän

Hiljattain tutkijat ilmoittivat, että kussakin ihmisen solussa on arviolta 140000 geeniä, kerrotaan The New York Times -lehdessä. Aikaisemmat arviot vaihtelivat 50000 ja 100000 geenin välillä. Tämä merkitsee sitä, että ihmisen elimistö on huomattavasti monimutkaisempi kuin aikaisemmin luultiin. Geenit ohjaavat soluissa aminohappojen järjestäytymistä valkuaisaineiksi. Suuri lisäys geenien arvioidussa määrässä ”osoittaa, miten paljon vielä on opittavaa ihmisen geneettisestä ohjelmoinnista”, lehdessä sanotaan.

Helvettikäsitys muuttunut

Katolinen kirkko on kautta vuosisatojen opettanut, että helvetti on paikka, jossa pahojen ihmisten sielut kärsivät ikuisesta piinasta. Tämä käsitys on ilmeisesti nyt muuttunut. Helvetti ”ei ole ulkopuolelta tuleva Jumalan rangaistus”, sanoo paavi Johannes Paavali II, ”vaan ihmisen toiminnan tulos nykyisessä elämässä”, kirjoittaa L’Osservatore Romano -lehti. Hän jatkaa: ”Helvetti ei tarkoita niinkään paikkaa, vaan sellaisten ihmisten tilaa, jotka omasta tahdostaan erottautuvat kertakaikkisesti Jumalasta, kaiken elämän ja ilon lähteestä.” Hän sanoo, että ”ikuinen kadotus” ei johdu Jumalasta, vaan ”luomus itse sulkee itsensä – – [Jumalan] rakkauden ulkopuolelle”.

Kävelemällä terveeksi

Sen lisäksi että kävely auttaa laihduttamaan ja vähentämään stressiä, se auttaa vähentämään ”verenpainetta ja sydänkohtauksen vaaraa”, mainitaan torontolaisessa lehdessä The Globe and Mail. Terveyttä edistävää kävelyä varten täytyy kuitenkin varata aikaa. ”Jos pidät yllä kohtuullista tahtia, sinun on käveltävä yhteensä tunnin verran päivässä – vähintään 10 minuutin jaksoissa, sanotaan Canada’s Physical Activity Guide to Healthy Active Living -oppaassa.” Myös 30–60 minuuttia reipasta kävelyä tai pyöräilyä tai 20–30 minuuttia hölkkää päivässä voi pitää sinut terveenä. The Globe -lehdessä suositellaan, että käytät kevyitä jalkineita, jotka hengittävät ja tukevat hyvin jalkaholvia ja joissa on joustava pohja, pehmustettu sisäpohja ja riittävästi tilaa varpaille.

Ennakkovaroitus

”Maailman edessä saattaa olla ’superluonnononnettomuuksien’ vuosikymmen”, mainitaan World Press Review -lehden reportaasissa, joka perustuu lontoolaisen Financial Times -lehden kirjoitukseen. Puhuessaan pyörremyrskyjen ja maanjäristysten kaltaisista luonnononnettomuuksista Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto varoittaa, että suuret väestöt ovat alttiita katastrofeille. ”Maailman 50:stä nopeimmin kasvavasta kaupungista 40 sijaitsee maanjäristysalueilla, ja puolet maailman väestöstä asuu rannikkoseuduilla, joita uhkaa merenpinnan korkeuden kasvu”, lehdessä sanotaan. Toinen pahaenteinen merkki on se, että vaikka luonnononnettomuudet lisääntyvät, monien maiden hallitukset ohjaavat entistä vähemmän varoja katastrofiapuun.

Pitkä yö

”Majesteettinen pimeys.” Näillä sanoin norjalainen naparetkeilijä Fridtjof Nansen kuvaili ”mörketidiä” eli kaamosaikaa, jolloin aurinko ei paista laisinkaan Pohjois-Norjaan. Kahden kuukauden aikana auringosta ei näy kuin punaharmaa hehku muutaman tunnin ajan iltapäivällä. Kaikki eivät kuitenkaan ilahdu kaamoksesta. Ibbenbürener Volkszeitung -sanomalehden mukaan 21,2 prosenttia pohjoisen napapiirin yläpuolella asuvista norjalaisista kärsii kaamosmasennuksesta. Tähän saattaa olla syynä melatoniinin, aivoissa syntyvän hormonin, puute. Ainoa lääke on valo. Siitä huolimatta häivähtävä auringonnousu, kuunvalossa kimalteleva lumi ja syrjäkylien hämyisät valot houkuttelevat yhä useampia turisteja pohjoiselle napapiirille.