Mikä on El Niño?
Mikä on El Niño?
Kun Liman lähistöllä Perussa sijaitseva Apurímacjoki – joka normaalisti on vähävetinen – pyyhkäisi mukanaan lähes kaiken Carmenin omaisuuden, tämä pahoitteli: ”Meitä on vaikka kuinka paljon. Minä en ole ainoa.” Etäämpänä pohjoisessa rankkasateet muuttivat rannikolla sijaitsevan Sechuran aavikon tilapäisesti Perun toiseksi suurimmaksi järveksi, jonka pinta-ala oli noin 5000 neliökilometriä. Muualla maapallolla poikkeuksellisen suuret tulvat, voimakkaat pyörremyrskyt ja ankara kuivuus aiheuttivat nälänhätää, kulkutauteja ja metsäpaloja sekä vahingoittivat satoa, omaisuutta ja ympäristöä. Mikä sai aikaan tämän kaiken? Monet pitävät syyllisenä El Niñoa, joka syntyi päiväntasaajan seudulla trooppisella Tyynellämerellä vuoden 1997 lopulla ja jatkui noin kahdeksan kuukauden ajan.
Mikä El Niño oikeastaan on? Miten se syntyy? Miksi sen vaikutukset ovat niin laaja-alaiset? Pystytäänkö sen seuraava ilmaantuminen ennustamaan täsmällisesti, jotta sen aiheuttamia kuolemantapauksia ja omaisuusvahinkoja voitaisiin ehkä vähentää?
Alkaa vesien lämpenemisellä
”El Niño on tarkasti sanottuna vain lämmin vesivirta, joka ilmaantuu merelle Perun lähistölle aina kahdesta seitsemään vuoden välein”, sanotaan Newsweek-lehdessä. Perun rannikkovesillä liikkuneet merimiehet ovat panneet merkille tällaisen lämpenemisen yli sadan vuoden ajan. Koska nämä lämpimät virrat saapuvat tavallisesti joulun tienoilla, niitä on alettu kutsua nimellä El Niño, joka on espanjaa ja viittaa Jeesus-lapseen.
Vesien lämpeneminen Perun rannikon läheisyydessä lisää maahan tulevien sateiden määrää. Niiden ansiosta aavikot viheriöivät ja karjalle riittää runsaasti ravintoa. Sateiden ollessa rankkoja ne aiheuttavat näille seuduille myös tulvia. Sen lisäksi meren lämmin pintavesi estää alapuolellaan olevaa runsasravinteista viileää vettä kumpuamasta pintaan. Niinpä monet merieläimet vaeltavat muualle ja jopa jotkin linnut muuttavat toisaalle ravinnonhakuun. El Niñon vaikutukset tuntuvat jälkeenpäin myös muualla, kaukana Perun rannikolta. *
Tuulen ja veden synnyttämä ilmiö
Mikä aiheuttaa meren lämpötilan epätavallisen kohoamisen Perun rannikon läheisyydessä? Tarkastellaanpa aluksi jättiläismäistä kiertoa, joka tapahtuu ilmakehässä trooppisen Tyynenmeren itä- ja länsiosien välillä. Ilmiö tunnetaan Walkerin kiertona. * Kun aurinko lämmittää pintavettä lännessä Indonesian ja Australian lähellä, ilmakehään nousee kuumaa ja kosteaa ilmaa, joka aiheuttaa merenpinnan tuntumassa matalapaineen. Nouseva ilma viilenee ja vapauttaa kosteutta synnyttäen sateita tuolla alueella. Kuiva ilma kulkeutuu korkeammalla ilmakehässä tuulten mukana itään. Matkalla se viilenee, muuttuu raskaammaksi ja alkaa laskea saavuttaessaan Perun ja Ecuadorin. Tämä aiheuttaa merenpinnan läheisyydessä korkeapaineen. Sitten alemmissa ilmakerroksissa pasaatituulet puhaltavat takaisin länteen kohti Indonesiaa, ja näin kierto sulkeutuu.
Miten pasaatituulet vaikuttavat trooppisen Tyynenmeren pintalämpötilaan? ”Normaalisti nämä tuulet käyttäytyvät kuin tuulenpuuskat pienessä lammikossa”, Newsweek-lehdessä sanotaan. ”Ne kokoavat lämmintä vettä Tyynenmeren länsiosiin, niin että merenpinta on siellä jopa yli puoli metriä korkeammalla ja vesi kahdeksan astetta lämpimämpää kuin esimerkiksi Ecuadorissa.” Tyynenmeren itäosien ravinteikas viileä vesi kumpuaa pintaan ja saa merielämän kukoistamaan. Näin ollen normaaleina vuosina, jolloin El Niño -ilmiötä ei synny, merenpinnan lämpötila on idässä alempi kuin lännessä.
Mitkä ilmakehän muutokset saavat aikaan El Niñon? ”Syistä, joita tutkijat eivät vielä ymmärrä”, sanotaan National Geographic -aikakauslehdessä, ”pasaatituulet laantuvat tai peräti katoavat muutaman vuoden välein.” Kun nämä tuulet vaimenevat, lämmin vesi, joka on kerääntynyt Indonesian lähistölle, kulkeutuu takaisin itään ja nostaa merenpinnan lämpötilaa Perun lähistöllä ja muualla idässä. Tämä vuorostaan saa aikaan muutoksia ilmakehässä. Eräässä lähdeteoksessa sanotaan: ”Trooppisen Tyynenmeren itäosien lämpeneminen heikentää Walkerin kiertoa ja saa nousevan rankkasateiden vyöhykkeen suuntaamaan itään, trooppisen Tyynenmeren länsiosista kohti sen keski- ja itäosia.” Niinpä vaikutukset ulottuvat Tyynenmeren sääoloihin koko päiväntasaajan alueella.
Kuin kivenjärkäle virrassa
El Niño voi myös saada aikaan ilmaston muutoksia alueilla, jotka sijaitsevat kaukana trooppisen Tyynenmeren vesivirroista. Miten? Ilman kiertojärjestelmän vaikutuksesta. Sitä, miten ilmankierron paikallisella häiriöllä voi olla kauas ulottuvia vaikutuksia, voidaan verrata siihen, millä tavoin keskellä virtaa seisova kivenjärkäle voi saada virran aaltoilemaan koko matkaltaan. Tiheät sadepilvet, jotka nousevat lämpimän trooppisen valtameren ylle, muodostavat ilmakehään kivenjärkäleen kaltaisen esteen, joka vaikuttaa sääoloihin jopa tuhansien kilometrien päässä.
Ylemmissä ilmakerroksissa El Niño voimistuu ja korvaa itään päin nopeasti kulkevat ilmavirtaukset, niin sanotut suihkuvirtaukset. Nämä virtaukset ohjaavat useimpien näiden ilmakerrosten myrskyjen kulkua. Lisäksi suihkuvirtausten voimistuminen ja suunnanmuutokset voivat vaikuttaa kullekin vuodenajalle ominaisiin sääoloihin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen pohjoisosissa talvet ovat El Niñon aikaan yleensä normaalia lauhempia, kun taas joissakin etelävaltioissa ne ovat kosteampia ja kylmempiä.
Miten ennustettavissa ne ovat?
Yksittäisten myrskyjen vaikutukset voidaan ennustaa vain muutamia päiviä etukäteen. Tämä ei kuitenkaan päde El Niñon vaikutuksiin. Lyhyen aikavälin sääennusteiden sijaan El Niñoon liittyvät ennusteet käsittävät kerrallaan kuukausien mittaisen jakson, jolloin ilmasto-olot poikkeavat normaalista laajoilla alueilla. Ja jossain määrin ilmastontutkijat ovat onnistuneetkin El Niñoa koskevissa ennustuksissaan.
Esimerkiksi vuosien 1997–98 El Niñoa koskevat ennusteet esitettiin toukokuussa 1997, puolisen vuotta ennen ilmiön syntymistä. Trooppiselle Tyynellemerelle on sijoitettu 70 ankkuroitua poijua, jotka mittaavat merenpinnan tuulioloja ja meren lämpötiloja puolen kilometrin syvyyteen saakka. Tiedot syötetään ilmastosta tehtyihin tietokonemalleihin, jotka sitten tulostavat sääennusteita.
Se, että El Niñosta saadaan varoitus hyvissä ajoin, voi tosiaankin auttaa ihmisiä valmistautumaan odotettavissa oleviin muutoksiin. Esimerkiksi vuodesta 1983 lähtien ovat El Niñoa koskevat ennusteet saaneet monet perulaiset maanviljelijät kasvattamaan karjaa ja viljelykasveja, jotka soveltuvat kosteisiin oloihin, ja kalastajat puolestaan ovat ruvenneet pyytämään kalojen sijasta katkarapuja, jotka tulevat lämpimien vesien mukana. El Niñon täsmällinen ennustaminen sekä siihen valmistautuminen voi siis pienentää sen vaatimien ihmisuhrien ja taloudellisten tappioiden määrää.
Maapallomme ilmastoa hallitsevien prosessien tieteellinen tutkimus todistaa niiden henkeytettyjen sanojen täsmällisyyden, jotka Salomo, muinaisen Israelin kuningas, kirjoitti muistiin kolmisentuhatta vuotta sitten. Hän kirjoitti: ”Tuuli menee etelään ja kiertää ympäri pohjoiseen. Se kiertää kiertämistään, ja takaisin kierroilleen tuuli palaa.” (Saarnaaja 1:6.) Nykyihminen on oppinut paljon sääoloista tutkimalla ilmavirtauksia ja merivirtoja. Me voimme hyötyä tuosta tiedosta siten, että kuuntelemme muun muassa El Niñoa koskevia varoituksia.
[Alaviitteet]
^ kpl 6 El Niñon vastakohtana La Niña (espanjankielinen ’tyttöä’ tarkoittava sana) on Etelä-Amerikan länsirannikolla ajoittain esiintyvä vesiä viilentävä ilmiö. La Niñallakin on säähän kauaskantoinen vaikutus.
^ kpl 8 Kierto on nimetty brittitutkija Sir Gilbert Walkerin mukaan, joka tutki tätä prosessia 1920-luvulla.
[Tekstiruutu s. 27]
EL NIÑON JÄLKEENSÄ JÄTTÄMÄT TUHOT
■ 1525: varhaisin historiallinen muistiinmerkintä El Niñosta Perussa.
■ 1789–93: El Niño aiheutti yli 600000 ihmisen kuoleman Intiassa ja sai aikaan ankaran nälänhädän Afrikan eteläosissa.
■ 1982–83: El Niño tappoi yli 2000 ihmistä ja aiheutti yli 70 miljardin markan vahingot, etupäässä trooppisilla seuduilla.
■ 1990–95: kolme peräkkäistä ilmiötä, jotka muodostivat yhden pisimmistä muistiinmerkityistä El Niño -jaksoista.
■ 1997–98: vaikka El Niñon eri alueille aiheuttamat tulvat ja kuivuus pystyttiinkin ennustamaan ensimmäistä kertaa varsin hyvin, noin 2100 ihmistä menetti henkensä ja vahingot nousivat kautta maailman yli 180 miljardiin markkaan.
[Kaaviot/Kartat s. 24, 25]
(Ks. painettu julkaisu)
NORMAALI TILANNE
Walkerin kierto
Voimakkaat pasaatituulet
Lämmin merivesi
Viileä merivesi
EL NIÑO
Suihkuvirtaukset muuttavat suuntaa
Heikot pasaatituulet
Lämmin vesi liikkuu itään
Tavallista lämpimämpää tai kuivempaa
Tavallista kylmempää tai kosteampaa
[Kaaviot/Kuvat s. 26]
(Ks. painettu julkaisu)
EL NIÑO
Oheisessa maapalloa esittävässä kuvassa punaiseksi merkityillä alueilla veden lämpötila on paljon normaalia korkeampi
NORMAALI TILANNE
Lämmin vesi kertyy Tyynenmeren länsiosiin, jolloin ravinteikas viileä vesi pääsee nousemaan pintaan idässä
EL NIÑO
Heikkojen pasaatituulten vuoksi lämmin vesi kulkeutuu takaisin itään, jolloin viileä vesi ei pääse kumpuamaan pintaan
[Kuvat s. 24, 25]
PERU
Tulviva Sechuran aavikko
MEKSIKO
Hurrikaani Linda
KALIFORNIA
Mutavyöryjä
[Lähdemerkinnät]
Sivut 24 ja 25 vasemmalta oikealle: Fotografía por Beatrice Velarde; Image produced by Laboratory for Atmospheres, NASA Goddard Space Flight Center; FEMA photo by Dave Gatley