Tarkkailemme maailmaa

Länsi-Euroopan ruskeakarhut kuolemassa sukupuuttoon?

Maailman luonnonsäätiön (WWF) mukaan Länsi-Euroopan ruskeakarhut ovat uhanalaisia. Niiden määrä on vähentynyt kuuteen pieneen populaatioon. ”Suurimmassa vaarassa ovat Ranskan, Espanjan ja Italian ruskeakarhupopulaatiot. Luonnonsuojelijat varoittavat, että ne häviävät todennäköisesti kokonaan, ellei kantoja täydennetä muualta tuoduilla karhuilla”, sanotaan Lontoossa ilmestyvässä The Daily Telegraph -lehdessä. ”Italiassa on enää neljä karhua Etelä-Alpeilla”, lehti kirjoittaa. Kreikassa suurena uhkana ovat karjankasvattajat ja mehiläistenhoitajat, jotka karjalle ja mehiläispesille tehtyjen tuhojen vuoksi pyytävät vihapäissään karhuja luvatta. Toisaalta joissakin Itä-Euroopan osissa karhupopulaatiot kukoistavat. Romanian karhukanta on voimakkaiden suojelutoimien ja istutusohjelmien avulla saatu vahvistumaan ja lisääntymään. Venäjällä, missä karhu on rauhoitettu, asustaa noin 36000 yksilöä. ”Jotta Länsi-Euroopan viimeiset karhut voidaan pelastaa, on toimittava nopeasti”, sanoo WWF:n Euroopan petoeläinten puolesta järjestetyssä kampanjassa toimiva Callum Rankine. ”Jos asiaan ei puututa heti, nämä karhut kuolevat sukupuuttoon.”

Kallista hyväntekeväisyyttä

Miljoonat ihmiset ovat kriisitilanteissa hyötyneet lahjoituksina saaduista lääkkeistä. Maailman terveysjärjestön (WHO) hiljattain tekemä tutkimus kuitenkin paljastaa, että usein lahjoituksina saadut lääkkeet tunnetaan huonosti tai ne vanhenevat pian. Vaikka lääkkeiden toimittajilla on hyvä tarkoitus, monet lääkkeistä ”eivät täytä kaikkein kiireellisimpiä terveydenhoitotarpeita, ja määrämaahan saavuttuaan ne ruuhkauttavat jo ennestään ylikuormittuneen jakelujärjestelmän ja niitä on hankala hävittää”, kertoo WHO:n virkailija tri Jonathan Quick. Yli puolet Bosniaan lahjoitetuista lääkkeistä oli käyttökelvottomia. Armeniaan sekä Bosniassa ja Hertsegovinassa sijaitsevaan Mostariin täytyi toimittaa sopimattomien lääkkeiden hävitystä varten erityisiä polttouuneja. Kroatiasta kuljetetaan 1000 tonnia lääkkeitä muualle asianmukaista hävitystä varten, mikä maksaa arviolta 12–24 miljoonaa markkaa.

Houkuttimena ääni

Vaikka useimmat kasvit houkuttelevat pölyttäjiä värin tai tuoksun avulla, trooppinen Mucuna holtoni tekee tämän heijastamalla ääntä, kirjoittaa saksalainen Das Tier -lehti. Tämän köynnöskasvin pölyttäjinä toimivat lepakot, jotka muodostavat kuvan ympäristöstään lähettämällä ultraäänisignaaleja. Erlangenin yliopistossa työskentelevät tiedemiehet saivat selville, että kyseisen kasvin mesi toimii ”akustisena kissansilmänä” heijastamalla ultraäänisignaalit suoraan takaisin lepakoille. ”Näin tämä kasvi tekee kukkien löytämisen lepakoille helpommaksi”, lehdessä kerrotaan.

Vaaralliset sienet

”Itä-Euroopassa ja Pohjois-Italiassa, missä ihmisillä on tapana sienestää, vuosittain huomattavan moni kuolee tai saa myrkytyksen”, sanotaan lontoolaisessa The Times -lehdessä. Koska luonnossa kasvavien sienten käytöstä ruoanvalmistuksessa on tullut hyvin suosittua, asiantuntijat varoittavat Britannian maaseudulla kasvavista noin 250 myrkkysienestä. Esimerkiksi kavalan kärpässienen tai valkean kärpässienen syöminen johtaa todennäköisesti kuolemaan. Sienestäjiä kehotetaankin itsensä suojelemiseksi keräämään sieniä ryhmissä, joita johtavat kokeneet sienten tuntijat. ”Ei ole olemassa mitään yksinkertaista keinoa selvittää, onko – – [sieni] vaarallinen vai vaaraton, joten ei ole viisasta kerätä sieniä ilman asiantuntijan apua”, varoittaa muuan Britannian sienitieteellisen seuran seniorijäsen.

Aidsin taloudelliset seuraamukset

Aids ei ole Afrikassa ainoastaan kansanterveydellinen murhenäytelmä vaan siitä on nopeasti muodostumassa myös taloudellinen katastrofi, kerrotaan Le Monde -lehdessä. Koska Afrikassa on tätä nykyä noin 23 miljoonaa HIV-positiivista ja viruksen takia kuolee vuosittain 2 miljoonaa ihmistä, ”aids-epidemia on pian romuttanut Afrikan kehityksen tulokset”. Afrikkalaisilla yrityksillä on yhä enemmän vaikeuksia aidsista johtuvien työntekijöiden poissaolojen ja kuolemien vuoksi. Erään maan rautatielaitos  on menettänyt yli 10 prosenttia työntekijöistään. Toisessa suuressa yrityksessä 11500 työntekijästä on HIV-positiivisia 3400. Maatalous heikkenee, kun maanviljelijät sairastuvat aidsiin. Lisäksi koulutus vähenee ja lukutaidottomuus lisääntyy, koska perheillä ei ole rahaa eikä aikaa lähettää lapsiaan kouluun ja koska sadat opettajat ovat kuolleet aidsiin.

Astronomit pyytävät hiljaisuutta

Radioastronomit, jotka kuuntelevat ensimmäisten galaksien ja tähtien synnystä kertovia radiosignaaleja, ovat turhautuneita ”nykymaailman vempaimien” vuoksi, kirjoittaa International Herald Tribune. Televisioasemat, radiolähettimet, viestintäsatelliitit ja matkapuhelimet peittävät alleen kosmisen taustasäteilyn, jota tiedemiehet yrittävät tutkia. Edistyäkseen tutkimuksissaan astronomit etsivät katvealuetta, ”jossa kaikenlaiset radiolähetykset kiellettäisiin”. He suunnittelevat rakentaa sinne satojen kilometrien pituiselle alueelle levittäytyvän lautasantennien ryhmän, joka olisi ”sata kertaa tehokkaampi kuin nykyiset laitteet”. Tiedemiehet toivovat, että tällä tavoin saatavat tiedot auttaisivat heitä löytämään vastauksia ajan, avaruuden ja aineen alkuperää koskeviin kysymyksiin.

Méxicon lintukanta kasvaa räjähdysmäisesti

Méxicon kaupungin lintukannan kasvu on riistäytymässä käsistä. Reforma-sanomalehdessä sanotaan, että suurkaupunkialueella asustaa nykyisin 1335000 kyyhkystä. Muistomerkit ja patsaat ovat lintujen suosimia levähdyspaikkoja. Lintuja tarkkailevien asiantuntijoiden mukaan Méxicossa elävien lintujen päivittäisiin matkoihin kuuluu kolme vaihetta. ”Ne valitsevat yhden paikan yöpymistä varten, yhden ruoan etsimistä varten ja yhden muuta oleilua varten, ja jokaisen paikan ne merkitsevät jätöksillään.” Lisäksi ne aiheuttavat erilaisia sairauksia allergioista bakteeri-, sienitauti- ja virusinfektioihin. Eräs puluja suojeleva kansainvälinen järjestö ”on ehdottanut sellaisen lain laatimista, joka kieltäisi lintujen ruokinnan julkisilla paikoilla”. Se kuitenkin ehdottaa myös ”rangaistusta kaikille niille, jotka tappavat lintuja pitääkseen kannan kurissa”.

”Halataan kuoliaaksi”

”Yksi maailman vanhimmista ja suurimmista puista halataan kuoliaaksi”, kerrotaan The Australian -lehdessä. Tuhannet turistit käyvät joka vuosi ihailemassa Aucklandin pohjoispuolella Uudessa-Seelannissa sijaitsevaa kauri-puuta. Tavallisesti he kietovat kätensä sen suuren rungon ympärille, mutta tallovat samalla myös sen juuria. ”Puu on yli 50 metriä korkea, mutta se ei ole maailman korkeimpia”, lehdessä mainitaan. ”Puuaineksen määrän mukaan mitattuna se on kuitenkin yksi suurimmista.” ”Metsän vanhana ukkona” tunnettu puu on virallisesti 2000 vuotta vanha, mutta sen uskotaan olevan kaksi kertaa vanhempi. Nyt kun se on säästynyt kaikki nuo vuodet luonnononnettomuuksilta, tuholaisilta ja hakkuu-uhalta, se saatetaan halata kuoliaaksi. ”Todennäköisesti se on kuolemassa, mutta emme tiedä, onko se peruuttamatonta”, sanoo muuan luonnonsuojeluviranomainen.

Äidinmaito pitää painon kurissa?

Tutkijat kertovat, että he ovat löytäneet uuden imettämisestä koituvan hyödyn: se saattaa ehkäistä ylipainoa myöhemmällä iällä. Saksalaisessa uutislehdessä Focuksessa kerrotaan, että Münchenin yliopistossa toimiva tutkijaryhmä selvitti 9357:n iältään 5–6-vuotiaan lapsen painon ja tutki, millaista ravintoa kukin oli saanut pienokaisena. Tulokset osoittivat, että lapsilla, joita oli imetetty 3–5 kuukautta, oli kouluiässä 35 prosenttia pienempi todennäköisyys olla ylipainoisia kuin lapsilla, joita ei ollut lainkaan imetetty. Mitä kauemmin vauvaa imetettiin, sitä pienempi oli ylipainoisuuden todennäköisyys. Eräs tutkija yhdistää tämän ilmiön äidinmaidossa oleviin aineenvaihduntaa edistäviin aineosiin.

Kuinka paljon vettä lapsi tarvitsee?

Usein 1–4-vuotiaat lapset juovat liian vähän. Tämä kävi ilmi Dortmundissa Saksassa toimivan lasten ravintoa tutkivan laitoksen tutkimuksessa, joka julkaistiin kuluttajille suunnatussa Test-lehdessä. 1–4-vuotiaat lapset kärsivät hyvin herkästi nestehukasta, minkä vuoksi heidän tulee juoda ainakin litran verran nesteitä päivässä, sen lisäksi mitä he saavat aterioiden mukana. He kuitenkin juovat keskimäärin kolmanneksen vähemmän – eivätkä aina omasta syystään. Tutkijat huomasivat, että 20 prosentissa tapauksista, joissa lapsi pyysi juotavaa, hänen vanhempansa torjuivat pyynnön. Parhaana janon sammuttajana lehti pitää vettä, jos sen juominen vain on turvallista.