Villinä kasvava jalokivi

AFRIKAN KUIVILLA aavikoilla, missä sadetta saadaan niukasti, kasvaa jalokivi – oleanterikasveihin kuuluva Adenium obesum. Tämä herkännäköinen, käppyräoksainen kasvi kasvaa hitaasti, ja sen sanotaan elävän satoja vuosia. Pensaan turpea runko ja juuret toimivat vesivarastoina, minkä ansiosta kasvi voi menestyä kuivassa, karussa ympäristössä.

Tämän mehikasvin maitomaisessa mahlassa, juurissa ja siemenissä on tappavaa myrkkyä. Siemenistä saadaan uutetta, jota käytetään nuolimyrkkynä, ja sikäläiset kalastajat viskaavat kasvin oksia veteen ja tainnuttavat näin kalat, jolloin niitä on helppo pyydystää. Lisäksi paimenet valmistavat kasvin osista myrkkyä, joka tappaa heidän kameleitaan ja karjaansa vaivaavat punkit ja täit. Yllättävää kyllä, vaikka pensas on näin myrkyllinen, villieläimet syövät sen lehtiä vahingoittumatta.

Mutta miten tätä myrkyllistä kasvia voidaan sanoa jalokiveksi? Täynnä hentoja kukkia, joiden voimakkaat värit vaihtelevat kirkkaan vaaleanpunaisesta syvään purppuraan, se on silmiä hivelevä näky. Kun ympäristö on kuiva ja väritön, tämä kaunis villinä kasvava jalokivi puhkeaa kukkaloistoon, jonka auringonvalo saa hehkumaan.

Tällainen hämmästyttävä erämaan kauneus on vain muistutus ajasta, jolloin ”erämaa ja vedetön seutu tulevat riemuitsemaan – – ja aavikkotasanko tulee iloitsemaan ja kukkimaan” (Jesaja 35:1). Tämä ilahduttava lupaus tulee tosiaankin toteutumaan Jumalan valtakunnan alaisuudessa. Silloin koko maapallo ’riemuitsee’, ja siitä tulee paitsi kaunis paratiisi myös rauhallinen paikka koko ihmiskunnalle (Psalmit 37:11, 29; Jesaja 35:6, 7).

[Kuvan lähdemerkintä s. 31]

© Mary Ann McDonald