Loistelias purjelaivatapahtuma

TOISTA

Loistelias purjelaivatapahtuma

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN RANSKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

HEINÄKUUSSA 1999 MONET MAAILMAN KAUNEIMMISTA PURJELAIVOISTA KERÄÄNTYIVÄT ROUENIIN POHJOIS-RANSKAAN UPEILLE JUHLILLE, JOILLE OLI ANNETTU NIMEKSI VUOSISADAN PURJELAIVASTO. KOLMEKYMMENTÄ SUURTA PURJELAIVAA OLI KIINNITETTY TILAISUUTTA VARTEN VARUSTETTUIHIN SATAMALAITUREIHIN, JOITA OLI SEITSEMÄN KILOMETRIÄ.

Tapahtumasta puhuttiin ”vuosituhannen merenkulkujuhlina”. Juhlien aikana järjestettiin konsertteja, ilotulituksia, merenkulkutapahtumia sekä meriaiheisten maalausten ja valokuvien näyttelyjä.

Majesteettiset purjelaivat saapuivat paikalle perjantaina 9. heinäkuuta. Seuraavien kymmenen päivän aikana laitureilla tungeksi miljoonittain Ranskasta ja muista Euroopan maista tulleita vieraita.

Jotkin näistä laivoista – esimerkiksi Dar Młodziezy (Puola), Khersones (Ukraina), Statsraad Lehmkuhl (Norja) ja Libertad (Argentiina) – ovat meriä kyntäviä jättiläisiä: ne ovat sata metriä pitkiä, ja korkein masto kohoaa vedenpinnasta 50 metrin korkeuteen.

Purjealuksia oli tullut 16 maasta, muun muassa Belgiasta, Irlannista, Portugalista, Saksasta, Uruguaysta, Venezuelasta ja Venäjältä. Parhaiten oli edusteilla Alankomaat kuudella aluksellaan. Näihin kuului esimerkiksi komea kolmimastoinen parkkilaiva Europa ja vanha Oosterschelde, kolmimastoinen huippupurjekuunari, joka laskettiin vesille 1918 ja joka kuljetti puutavaraa, suolasilliä, savea, viljaa, heinää ja hedelmiä reitillä Afrikka–Välimeri–Pohjois-Eurooppa.

Juhlille saapuneilla vierailla oli ainutlaatuinen tilaisuus tyydyttää uteliaisuuttaan. Maihinnousuportaat oli laskettu alas, ja jokaisen oli helppo käydä laivojen kansilla, eikä siitä peritty maksua.

Joitakin näistä laivoista on käytetty elokuvissa. Esimerkiksi norjalaislaivalla Christian Radichilla oli merkittävä rooli vuonna 1958 valmistuneessa elokuvassa Windjammer. Vanha puinen Kaskelot on esiintynyt monissa elokuvissa, muun muassa ranskalaiselokuvassa Beaumarchais l’insolent ja eräässä Aarresaaren elokuvasovituksessa.

Puolalainen kolmimastoinen Iskra on siitä ainutlaatuinen, että jokainen sen mastoista on takiloitu eri lailla. Keulamastossa on nelikulmaiset raakapurjeet, isossamastossa suunnikkaan muotoiset kahvelipurjeet ja mesaanimastossa kolmiomainen bermudapurje.

Osa Rouenissa näytteillä olleista laivoista oli pelastettu vedenpohjassa olleesta haudastaan. Esimerkiksi päättäväiset harrastajat entisöivät upean uruguaylaisen Capitán Mirandan. Douarnenezin satamassa Bretagnessa 1980-luvun alkupuolella uponnut Étoile Molène nostettiin pinnalle, ja se sai lisää elinpäiviä, kun sille annettiin paljon hellää huolenpitoa.

Paikallinen radioamatööriliitto päätti saada juhlien aikana radioyhteyden Mir-laivan ja maata kiertävän venäläisen Mir-avaruusaseman välille. Viimein 17. heinäkuuta kello 22.27 tämän kolmimastoisen laivan ja sen avaruudessa olevan ”sisaraluksen” välille saatiin yhteys. Laivankapteeni Zorokov saattoi keskustella avaruusaseman kapteenin Afanasjevin kanssa, joka oli noin 350 kilometrin korkeudella maasta.

Juhlat huipentuivat sunnuntaina 18. heinäkuuta paraatiin, joka kulki Rouenista Seine-jokea pitkin avomerelle. Sadattuhannet ihmiset kerääntyivät 120 kilometriä pitkän reitin varrelle heiluttamaan laivojen miehistöille, kun laivat lipuivat vanhojen normannilaiskylien, apottiluostarien ja linnojen ohi.

Jälkeenpäin nämä uljaat purjelaivat menivät kukin taholleen: ehkä johonkin purjehduskilpailuun, jonkin elokuvan kuvauksiin tai jossakin kaukaisessa satamassa järjestettävään tapahtumaan. Elämä Rouenin laitureilla palasi normaaliin päivärytmiin. Mutta Rouenissa säilyy muisto siitä, että ainakin kymmenen päivän ajan se oli purjehtivan maailman kohtauspaikka.

[Kartta s. 10]

(Ks. painettu julkaisu)

Honfleur

Seine

Rouen

[Lähdemerkintä]

[Kuva s. 10]

Meksikolainen kolmimastoinen parkki ”Cuauhtemoc”

[Kuva s. 10]

Viehättävä ”Étoile Molène” on herätetty henkiin vedenpohjassa olleesta haudastaan

[Lähdemerkintä]

[Kuva s. 10]

Rouenin satamaa esittävä maalaus vuodelta 1855, jolloin Seinellä kulki purjelaivoja

[Lähdemerkintä]

[Kuva s. 11]

Rouen, ”sadan kirkontornin kaupunki”, muuttui mastometsäksi

[Lähdemerkintä]

HERÄTKÄÄ!