Onko kehitysoppi johdonmukainen?

NYKYISET kehitysopin kannattajat sanovat tätä teoriaa tosiasiaksi. Mutta miten johdonmukaisia ovat heidän usein esittämänsä väitteet? Mietipä seuraavaa.

Hämähäkkien tuottama silkkiaine kuuluu vahvimpiin aineisiin, mitä tunnetaan. New Scientist -lehden mukaan ”jokainen säie voi venyä 40 prosenttia pituudestaan ja kestää katkeamatta rasitusta sata kertaa paremmin kuin teräs”. Miten tämä ainutlaatuinen silkki syntyy? Tahmea nestemäinen proteiini kulkee hämähäkin ruumiissa olevien pikkuriikkisten tiehyiden läpi, ja neste muuttuu kiinteäksi langaksi, kun sen proteiinimolekyylit järjestäytyvät uudelleen, selittää Encyclopædia Britannica.

New Scientist päättelee: ”Hämähäkki on kehittänyt menetelmiä, jotka ylittävät kirkkaasti kaikkein taitavimpienkin kemistien saavutukset.” Voidaanko ajatella, että hämähäkki olisi kehittänyt niin monimutkaisen valmistusmenetelmän, että ihminen ei ole vieläkään päässyt siitä perille?

Kalifornian yliopiston oikeustieteen professori Phillip E. Johnson laati The Wall Street Journal -lehteen artikkelin, jossa sanottiin, että kehitysopilta puuttuu todisteet mutta sen kannattajat pilkkaavat yhä niitä, jotka asettavat teorian kyseenalaiseksi. Siinä kommentoitiin: ”Evoluutioteorialla on suuria vaikeuksia esittää tuekseen todisteita, mutta sen kannattajat eivät halua käydä asiasta rehellistä keskustelua, sillä se voisi horjuttaa heidän maailmankatsomustaan.”

Toinen esimerkki kehitysopillisen ajattelun epäjohdonmukaisuudesta liittyy kasveihin. Marokossa työskentelevät tiedemiehet ovat kaivaneet esiin 150 Archaeopteris-kasvin fossiilia. Tätä kasvia pidetään ”ensimmäisten siemenkasvien lähimpänä sukulaisena, mitä toistaiseksi on löydetty, useimpien nykyisten puiden esimuotona”, kerrotaan lontoolaisessa The Daily Telegraph -lehdessä. Lehden tiedetoimittaja vakuuttaa, että kasvi ”auttoi nykymaailman muovaamisessa keksimällä lehdet ja oksat”. ”Keksiminen” on ’ajatteluun perustuvaa henkistä toimintaa’. Onko järkevää pitää kasvia kykenevänä ajattelemaan ja keksimään?

Kaikkien aikojen viisaimpiin miehiin kuulunut Salomo neuvoi ’varjelemaan ajattelukykyä’, ajattelemaan asioita itse. Se on nykyään tarpeellisempaa kuin koskaan. (Sananlaskut 5:2.)