Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

”Meidän olisi hyvä keksiä heidät”

Petroskoin yliopiston ja Karjalan tasavallan sairaalan professori Anatoli P. Zilber anestesiologian ja tehohoidon osastolta sanoo Jehovan todistajista: ”He eivät juopottele, he eivät tupakoi, he eivät ole rahanahneita, he eivät riko lupauksiaan eivätkä anna väärää todistusta – –. Kyse ei ole salaperäisestä lahkosta vaan lainkuuliaisista kansalaisista.” Hän lisää: ”[He] ovat kunnollisia, iloisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita historiasta, kirjallisuudesta, taiteesta ja elämän muista ilmiöistä.” Seuraavaksi professori luettelee, millaisia myönteisiä muutoksia verettömässä kirurgiassa on tapahtunut Jehovan todistajien vaikutuksesta, ja sanoo sitten: ”Voisimme Voltairen sanoja mukaillen todeta, että ellei Jehovan todistajia olisi, meidän olisi hyvä keksiä heidät.”

Vaarallista muotia

Korkeapohjaiset kengät – ”muotitietoisille nuorille välttämättömät pukineet” – joissa on korkeat korot, ovat Britanniassa syynä noin 10000 tapaturmaan vuosittain, kertoo lontoolainen The Times. Muuan brittiläinen standardisointijärjestö (British Standards Institution) sanoo: ”Tavallisimpia vammoja ovat nilkkojen nyrjähdykset ja jalkojen murtumat, mutta kengät voivat vahingoittaa myös selkää, varsinkin tytöillä, jotka ovat vielä kasvuiässä.” Japanissa korkeapohjaiset kengät ovat viime kuukausien aikana olleet jopa syynä kahden naisen kuolemaan. Toisessa tapauksessa muuan 25-vuotias päiväkodin työntekijä, jolla oli jalassaan 12 senttimetriä paksut sandaalit, kompastui siten, että hänen kallonsa murtui ja hän kuoli. Eräs toinen nuori nainen sai surmansa, kun auto, jossa hän matkusti, törmäsi betonipylvääseen. Kuljettajan saappaissa oli nimittäin 15 senttimetriä paksut pohjat eikä hän kyennyt jarruttamaan kunnolla. Jotkut valmistajat yrittävät välttää oikeusjutut panemalla kenkiin varoituksia.

Kotiaskareita lapsille

”Nykypäivän kiireiset vanhemmat eivät viitsi pyytää lapsia auttamaan kotona”, kertoo The Toronto Star. Vaikka kotityöt ”eivät koskaan tule olemaan päällimmäisinä asioina lasten elämässä”, sanoo kirjan Positive Discipline tekijä Jane Nelsen, tällaiset tehtävät ”kasvattavat itseluottamusta ja omanarvontuntoa”. Child-lehti kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan sopivia kotitöitä 2- ja 3-vuotiaille lapsille voisivat olla lelujen pois korjaaminen ja vaatteiden paneminen pyykkikoriin. 3–5-vuotiaat voisivat kattaa pöydän, viedä astiat tiskialtaaseen ja pitää leikkipaikkansa siistinä. 5–9-vuotiaat voisivat sijata vuoteensa, haravoida lehtiä ja nyhtää rikkaruohoja, kun taas 9–12-vuotiaat voisivat vaikkapa pestä ja kuivata astiat, viedä roskat ulos, leikata nurmikon ja imuroida lattiat. Nelsen lisää, että ”on hyödyllistä kertoa, mihin mennessä työ pitää saada valmiiksi”.

Nuoret ja rikollisuus

Eräästä skotlantilaisesta tutkimuksesta ilmenee, että 85 prosenttia 14- ja 15-vuotiaista pojista sekä 67 prosenttia samanikäisistä tytöistä sanoo tehneensä viime vuonna jonkin rikoksen. Glasgow’ssa ilmestyvä The Herald -lehti kertoo, että kuuden koulun tuhannesta tutkimukseen osallistuneesta oppilaasta vain 12 prosenttia sanoi, etteivät he olleet koskaan syyllistyneet mihinkään lainvastaiseen tekoon. Tunnustetuista rikoksista liittyi poikien keskuudessa 69 prosenttia ja tyttöjen keskuudessa 56 prosenttia omaisuuden turmelemiseen. Noin 66 prosenttia pojista ja 53 prosenttia tytöistä oli syyllistynyt myymälävarkauteen, ja lähes puolet oli varastanut jotain koulusta. Muita rikoksia olivat tuhopoltot ja vammojen aiheuttaminen aseella. Tämän ikäryhmän nuoret pitivät tovereiden painostusta merkittävänä syynä rikoksiinsa, kun taas yli 15-vuotiailla todennäköisempi syy oli rahan hankkiminen huumeisiin.

Häiriköitä koulussa

Murrosikäisten kapinointi ei ole ollut tavanomaista Japanissa. Mutta nyt koulunopettajat kertovat eri puolilta Japania, että luokassa on yhä vaikeampi pitää yllä järjestystä levottomien ja häiritsevästi käyttäytyvien oppilaiden vuoksi. Suur-Tokion viranomaiset kysyivät 9-, 11- ja 14-vuotiailta oppilailta, miten nämä suhtautuvat toisiin ihmisiin. The Daily Yomiuri -lehden mukaan 65 prosenttia sanoi olevansa ärsyyntyneitä ja kyllästyneitä ystäviinsä, 60 prosenttia vanhempiinsa ja 50 prosenttia opettajiinsa. 40 prosenttia kertoi, etteivät he pysty juuri koskaan hillitsemään suuttumustaan. Joka viides oppilas sanoo purkavansa suuttumustaan rikkomalla esineitä.

”Arvoituksellinen virus”

”Arvoituksellinen virus saastuttaa veripankkeja ympäri maailmaa”, kertoo tiedelehti New Scientist. ”Kukaan ei tiedä, onko tämä ’TT’-virus vaarallinen, mutta jotkut pelkäävät, että se voi aiheuttaa maksasairauden.” Virus on saanut nimekseen TT sen japanilaispotilaan nimen alkukirjainten mukaan, jonka verestä se löydettiin ensimmäisen kerran, ja näitä viruksia on löydetty ”sekä verenluovuttajilta että verensiirtoja saavilta maksapotilailta”. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että virus oli 8:lla 102 kalifornialaisesta luovuttajasta, joiden verestä ei löytynyt seulontakokeissa viruksia, esimerkiksi HI-viruksia tai hepatiitti B:tä tai C:tä. On arvioitu, että tartuntojen suhteellinen määrä on Britanniassa 2 prosenttia, Ranskassa 4–6 prosenttia, Yhdysvalloissa 8–10 prosenttia ja Japanissa 13 prosenttia. Lehti kertoo, että TT-virusta eri puolilla maailmaa tutkivat tiedemiehet yrittävät ”saada selville, onko virus vaaraksi terveydelle”, mutta he ”eivät halua missään tapauksessa aiheuttaa paniikkia”.

Elämää pelastava panta

Joissakin Etelä-Afrikan osissa karjankasvattajat olivat aiemmin vaarassa menettää kunkin kauden aikana jopa 40 prosenttia laumojensa vastasyntyneistä poikasista sakaaleille. Tästä ei aiheutunut ainoastaan taloudellista vahinkoa, vaan se johti myös sakaalikannan räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Sakaaleja yritettiin siirtää muualle, mutta se ei onnistunut ja siitä oli jopa haittaa muulle luonnolle. Ongelmaan on kuitenkin keksitty nerokas ratkaisu. Se on lampaan kaulaan asetettava suhteellisen jäykkä, säädettävä panta, jota voidaan käyttää uudelleen. Se ei rajoita lampaan liikkumista eikä vahingoita sakaalia. Se vain estää sakaalia puremasta lammasta kuoliaaksi. Natal Witness -lehden mukaan pantoja käyttäneet farmarit ovat ilmoittaneet, että lampaiden joutuminen sakaalien saaliiksi loppui heti kokonaan. Ja koska sakaalien on täytynyt tyytyä hyönteisistä, jyrsijöistä ja raadoista muodostuvaan luontaiseen ruokavalioonsa, niiden määrä on alkanut vähentyä.

Puutöitä tekeviä pistiäisiä

National Geographic kertoo, että loispistiäisellä on munanasetin, joka on ”ionisoituneen mangaanin tai sinkin kovettama”. Pistiäinen porautuu metallityökalunsa avulla syvälle puunrunkoon laskeakseen munansa isäntätoukan päälle tai sen sisään. ”Jotkin niistä voivat porautua jopa seitsemän kahdeksan senttimetrin syvyydelle umpipuuhun”, sanoo Donald Quicke Britannian Imperial Collegesta. Kun pistiäiset kuoriutuvat, ne syövät isäntätoukan ja nakertavat itsensä ulos puusta toukasta saatujen mineraalien kovettamilla suuosillaan.

Intian ”hiljainen hätätila”

”Vaikka terveystilanne on kohentunut ja hyvinvointi lisääntynyt viime vuosina Intiassa, siellä on edelleen ’hiljainen hätätila’ aliravitsemuksen vuoksi”, kertoo The Times of India -lehti. Aliravitsemus maksaa Intialle noin 1,4 miljardia markkaa terveydenhoitokuluina ja menetettynä tuottavuutena. Lehti kertoo, että Intiassa yli 50 prosenttia alle neljävuotiaista lapsista on aliravittuja, 30 prosenttia vastasyntyneistä on ”huomattavan alipainoisia” ja 60 prosenttia naisista on aneemisia. Maailmanpankissa toimiva yhteiskuntakehityksen asiantuntija Meera Chatterjee sanoo, että ”aliravitsemus ei ainoastaan kurjista yksilöiden ja perheiden elämää, vaan se myös heikentää sitä tulosta, jota koulutukseen panostaminen tuottaa, ja jarruttaa merkittävästi sosiaalista ja taloudellista kasvua”.

Onnettomia pappeja?

Kuuden viime vuoden aikana on tutkittu kolmesti sitä, millainen käsitys ranskalaisilla on papeista. Katolisen La Croix -lehden mukaan tuoreimmassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että 45 prosenttia ranskalaisista ei pidä pappeja onnellisina ja tyytyväisinä ihmisinä. Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että pappi on ihminen, jota on helppo lähestyä ja joka kuuntelee. Lehti kuitenkin sanoo, että ”yhä harvemmat ranskalaiset pitävät häntä yhteiskunnalle tarpeellisena” ja että vain 56 prosenttia pitää häntä ”Jumalan todistajana maan päällä”. Harvempi kuin joka kolmas kansalainen ja vain 51 prosenttia säännöllisistä kirkossakävijöistä kannustaisi poikaansa tai sukulaistaan ryhtymään papiksi.