Hymyile – se tekee sinulle hyvää!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN JAPANIN-KIRJEENVAIHTAJALTA

AITONA se sulattaa epäilyksen jään. Se karistaa pois vuosien varrella kertyneet ennakkoluulojen kerrostumat. Se pehmentää epäuskon ja epäluottamuksen kohmettaman sydämen. Se tuo huojennusta ja iloa monille. Se sanoo: ”Minä ymmärrän. Älä ole huolissasi.” Se vetoaa: ”Ollaan ystäviä.” Mikä on tämä tehokeino? Hymy. Kenties SINUN hymysi.

Mitä hymy oikein on? Sanakirjoissa se määritellään yleensä samaan tapaan kuin Suomen kielen perussanakirjassa: mielihyvän, ilon tai muun sellaisen tunteen ilme kasvoilla, varsinkin suun seudussa. Tässä piileekin lämpimän hymyn salaisuus. Se on sanaton keino ilmaista tai välittää toisille tunteita. Hymy voi tietysti ilmaista myös ivaa ja halveksuntaa, mutta sitä emme käsittele nyt.

Onko hymyilemisellä merkitystä? Satutko muistamaan, että jonkun hymy olisi joskus tuonut sinulle helpotuksen tunteen tai rentouttanut sinut? Tai että hymyttömyys olisi joskus saanut sinut tuntemaan itsesi jännittyneeksi tai jopa torjutuksi? Hymyllä on tosiaan merkitystä. Se vaikuttaa sekä hymyilevään ihmiseen että siihen, jolle hymyillään. Raamatun henkilö Job sanoi vastustajistaan: ”Minä hymyilin heille – heistä se oli uskomatonta – eivätkä he heikentäneet kasvojeni valoisuutta.” (Job 29:24.) Jobin kasvojen ”valoisuus” saattoi heijastaa hänen aurinkoisuuttaan tai iloisuuttaan.

Hymy vaikuttaa myönteisesti vielä nykyäänkin. Lämmin hymy voi laukaista jännitteitä. Se saattaa toimia varoventtiilinä. Kun olo on kireä tai turhautunut, hymy voi lievittää painetta ja helpottaa turhautuneisuutta. Esimerkistä käy Tomokon kokemus. Tämä nainen pani usein merkille, että muut katselivat häntä, mutta käänsivät katseensa pois heti kun hän huomasi heidät. Hän arveli ihmisten suhtautuvan häneen kriittisesti ja tunsi itsensä yksinäiseksi ja onnettomaksi. Kerran sitten eräs ystävä ehdotti hänelle, että hän hymyilisi ihmisille kohdatessaan heidän katseensa. Tomoko kokeili ehdotusta kaksi viikkoa ja havaitsi hämmästyksekseen, että kaikki hymyilivät hänelle takaisin! Jännitys  oli tipotiessään. ”Elämästä on tullut todella mukavaa”, hän sanoo. Hymy saa meidät tosiaan tuntemaan olomme kotoisammaksi ihmisten parissa ja tekee meistä ystävällisempiä.

Hyvä vaikutus sinuun ja toisiin

Hymyileminen voi vaikuttaa ihmisen tunteisiin. Sen avulla pääsee oikeaan tunnelmaan. Se tekee hyvää fyysisellekin terveydelle. Joskus kuulee sanottavan, että nauru parantaa. Lääkärien mukaan ihmisen mielialan ja fyysisen kunnon välillä onkin selvä yhteys. Monet tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt stressi, kielteiset tunteet ja muut tämäntyyppiset asiat heikentävät vastustuskykyämme. Toisaalta hymyileminen tuo hyvän olon, ja nauraminen jopa vahvistaa immuunijärjestelmäämme.

Hymyllä on suuri vaikutus toisiin. Kuvittelehan tilannetta, jossa saat neuvoja tai nuhteita. Minkä ilmeen toivoisit näkeväsi neuvojan kasvoilla? Kylmä tai ankara ilme saattaa kertoa suuttumuksesta, ärtymyksestä, torjumisesta tai jopa vihamielisyydestä. Mutta eikö toisaalta lämmin hymy hänen kasvoillaan tekisi oloasi kenties mukavammaksi, jolloin sinun olisi helpompi ottaa neuvot vastaan? Varmastikin hymy vähentää väärinkäsityksiä kireissä tilanteissa.

Myönteiset ajatukset helpottavat hymyilemistä

Useimmilla meistä ei tietenkään ole ammattinäyttelijöiden taitoa väläyttää säteilevää hymyä minä hetkenä tahansa, emmekä edes haluaisi olla sellaisia. Haluamme, että hymymme on luonnollinen ja aito. Erään viestintäoppilaitoksen opettajan mukaan on tärkeää rentoutua ja hymyillä sydämestään, muuten hymy voi näyttää teennäiseltä. Miten voimme hymyillä vilpittömästi sydämestämme? Raamattu voi auttaa siinä. Se sanoo puheestamme Matteuksen 12:34, 35:ssä: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvä ihminen jakaa hyvästä aarteestaan hyvää, jota vastoin paha ihminen jakaa pahasta aarteestaan pahaa.”

Täytyy muistaa, että hymy on sanaton keino välittää tunteita. Kun pidämme mielessämme, että ihminen puhuu ”sydämen kyllyydestä” ja että ”hyvä” lähtee ”hyvästä aarteesta”, on selvää, että aidon hymyn avain on ajatuksissamme ja tunteissamme. Se mitä on sydämessämme, käy epäilemättä ennemmin tai myöhemmin ilmi paitsi sanoistamme ja teoistamme myös kasvonilmeistämme.  Siksi meidän täytyy työskennellä jatkuvasti sen hyväksi, että ajattelisimme myönteisiä asioita. Kasvonilmeistämme näkyy herkästi, mitä ajattelemme toisista. Keskitytään siis perheenjäsenten, tuttavien ja hyvien ystävien myönteisiin puoliin. Silloin meidän on paljon helpompi hymyillä heille. Hymystä tulee aito, sillä se kumpuaa sydämestä, joka on täynnä hyvyyttä, sääliväisyyttä ja huomaavaisuutta. Silmämme ovat kirkkaat, ja toiset tietävät, että olemme vilpittömiä.

On kuitenkin myönnettävä, että taustansa tai ympäristönsä vuoksi joidenkin ihmisten on tavallista vaikeampaa hymyillä. Vaikka he haluaisivat toisille pelkkää hyvää, he yksinkertaisesti eivät ole tottuneet hymyilemään heille. Esimerkiksi japanilaisilta miehiltä odotetaan perinnäisesti täydellistä tyyneyttä ja vaikenemista joka tilanteessa. Siksi monet heistä eivät ole tottuneet hymyilemään vieraille ihmisille. Näin voi olla muissakin kulttuureissa. Jotkut taas voivat olla luonnostaan ujoja, eikä heistä ehkä ole kovin helppoa hymyillä toisille. Meidän ei pitäisi tuomita toisia sen perusteella, kuinka leveä heidän hymynsä on tai kuinka usein he hymyilevät. Ihmiset ovat erilaisia, ja niin ovat heidän luonteenpiirteensä ja viestintätapansakin.

Mikset kuitenkin työskentelisi asian hyväksi, jos hymyileminen on sinulle haasteellista? Raamattu neuvoo: ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, – – tehkäämme hyvää kaikille.” (Galatalaisille 6:9, 10.) Yksi tapa tehdä hyvää toisille, on hymyillä heille – ja siihen meillä on aina varaa! Ota siis aloite käsiisi ja käy tervehtimässä toisia ja sanomassa heille jotain rohkaisevaa hymyillen. Sitä arvostetaan suuresti. Huomaat myös, että hymyilemisestä tulee paljon helpompaa, kun se tulee tavaksi.

[Tekstiruutu s. 12]

Varoituksen sana

Ikävä tosiasia on, etteivät kaikki hymyt ole aitoja. Muun muassa huijarit ja häikäilemättömät myyjät saattavat väläytellä tuhannen taalan hymyjä. He tietävät, että hymy voi riisua ihmiset aseista ja saada heidät unohtamaan varuillaan olon. Myös ne, joilla on kyseenalainen moraali tai epäpuhtaat vaikuttimet, voivat vetää suunsa viekoittelevaan hymyyn. Heidän hymynsä on kuitenkin tyhjä ja petollinen (Saarnaaja 7:6). Vaikkemme haluakaan olla kohtuuttoman epäluuloisia muita kohtaan, meidän täytyy ymmärtää, että näinä ”viimeisinä päivinä”, joista on vaikea selviytyä, meidän on osoittauduttava ”varovaisiksi kuin käärmeet ja silti viattomiksi kuin kyyhkyset”, kuten itse Jeesus suositteli (2. Timoteukselle 3:1; Matteus 10:16).

[Kuva s. 13]

Ota aloite käsiisi ja tervehdi toisia hymyillen